Greenlander?
Denmark
I always grew up believing that we were in the wrong.
As we were “alcoholic, suicidal, and drug abusers.”
I was told by the people surrounding me that everyone from my home, my family
and my friends were bad people, and I was lucky to be different from them.
That I had a chance to change before it was too late.
But what was there to change?
I had everything a child would want and need in their life.
Love, peace and care.
It all became clear to me after we moved away from home to a place where
the air was warmer and the ground green, though not like how it was at home.
It was green. Green without the fruit or the berries. Green without the life the
animals brought – the change and passage of nature they overcame every year.
Simple and just.
It was warmer too. My skin glowed under the sun and wasn’t as irritated as it
was at home. I saw my people there, yet the whispers of the others lingered over
their heads, burdening them with their heritage.
The pride and joy of being Inuk wasn’t as bright and strong as it used to be.
Suddenly, the green turned ugly. The berries, bitter. The animals, evil. The others
told us there was no green to begin with. Hatred lingered in their gazes, belittling
their ancestors for their beliefs and ways.
At that age, I didn’t understand much of the difference that we had, the barrier
of who was who, better and worse.
Us and them.
I clearly remember a project at school where we were asked to tell the story of
a country and its most known explorer—the “founder”.
I had my heart set on Spain. I was in awe of their culture and found their history
fascinating. However, just before I started my research about the country, my
teacher handed me a book about Greenland. Since it was my home, my land, I
was obligated to tell a story about Greenland. About our “founder”.
“You’re a Greenlander, I think it’ll go well with you talking about Greenland.”
He addressed me.
“Greenlander.”
I didn’t mind the word, neither did I correct him – he was right. It was just that I
had never addressed myself as such, but as Inuk, a human, a person.
I remember my classmates being grateful they hadn’t been assigned Greenland.
And I remember beginning to resent having it myself, following in their direction
of hate and disappointment.
I hated it to fit in. The girls my age had blonde hair, light skin, green or blue eyes.
Nothing of the sort I had.
I may not have looked like them, but that didn’t mean I couldn’t act like them.
I started to hide my identity, my heritage, so I could be just. Like. Them.
I started to change into someone I didn’t know. Someone who my family couldn’trecognize.
I turned into someone who wasn’t me.
I started listening to the same words others before me had heard, and the words
hung heavy on my mind and soul, dragging me deeper into the self-loathing.
“Be happy we saved you and not someone else.”
“We did those things with the best intention.”
And it stayed like that, me belittling myself and who I was, until we moved away
to Greenland again, back home, but it wasn’t my home anymore.
Or was it?
Greenland & Alaska
Back in Greenland, my mother pushed me to practice our culture, how to drum
dance and sing, but it never really stuck until she made me apply for the Artic Win-
ter Games Culture Delegation, in which I had low hopes of being accepted into.
I mean, what was there to accept about me? I could do nothing. I didn’t know
how to perform. Sure, my mom had pushed me to learn how to drum dance,
but again, it didn’t stick with me. All I could do was draw and design, show off
my artistic skills and maybe help design something to be used at the games or
perhaps a performance.
After I sent my application, I almost forgot about it. As the months passed, I went
on with my life, focusing on my education. That was until my mom’s close friend
called me. Why doesn’t she call my mom directly? I thought. ”Congratulations
Aviâja. You’re one of the first ones to be accepted for the Arctic Winter Games
Culture Delegation. You’re going to be performing in Alaska.
”I was confused, excited, yet anxious. What if I disappoint them?
I could barely fully speak Greenlandic. I had removed myself from the mindset
that I was a Greenlander, and now I was suddenly thrown into the world of culture
and identity. I was lost. The question rose: “Who was I?”
I was a Greenlander, right? No. I didn’t have a right to be a Greenlander—I could
barely speak the language! And I wasn’t exactly fighting to show that I was a
Greenlander.
I was “fake.”
But I had a chance to change that. I had a chance to make good.
And that’s what I did.
I practiced, made mistakes and learned.
Over the course of several weeks, we created a performance. It was rooted in
mask dancing and drum dancing. It was different from what I had seen before.
It was wonderful, mind blowing.
Had I really been distancing myself from this?
Kept away from expressing my culture because of shame?
Shame over who I was and came from?
It was ridiculous, I was ridiculous.
I changed myself to fit in and be just like the others, but then again, I was just
a child.
I was just a child when people pressured me because of my culture, of who I
was and could become.
“Alcoholic.”
“Suicidal.”
“Drug abuser.”
“Greenlander.”
I was just a child.
And finally, when we had finalized our performance and traveled all the way over
to Alaska, I realized the difference between us and them.
They wore their culture with pride, dignity and respect, showing off their unique
and beautiful culture proudly. Something I hadn’t seen, something that was alien
to me.
Something I was jealous of, and something I wanted to change.
I wanted that pride, that joy of being who you were born to be.
And that’s what I’m still working with today: to ignore the teachings of those
who speak with degradation and injustice. I listen to my elders’ teachings, their
stories, and carry on their knowledge to others by performing, holding speeches
and creating stories of my own.
Now, when I see green, I see berries with sweet juice, I see animals nurturing
their young ones, I see my ancestors, sisters and brothers. I see Inuit.
Illustrator: Hanne Højmark
Aviaaja Korneliussen
Hvorfor skal man læse De Serien?
Flere fortællinger
Anaana oqartuaannarnikuuvoq noqartarnikka peqqutaallutik qimaasugut. Oqartarnikuuvoq aamma ataata ilaqutatsinniit peernikuusoq uteqqinnavianngitsorlu. Ilumoorpoq.
Inuiaqatigiinnut ilanngutivinniarninnut atatillugu eqqaamasakka isumaliortaatsinni mersornertut nippusimapput. Ujalussiat kingumut Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut nuunninnut utersaartitsipput. Oqarfigineqartuaannarnikuuvunga kinaanersunga kinaannginnersungalu. Meeraallunga angerlarsimaffinni alloriaqqaartalerninniit qularnakujukkaluamik ilaquttatut attaveqarfinnit, inersimasunngorlunga nammi - nersulernera tikillugu.
Nunarsuarmi najuunnera nalinginnarmit allaasoq eqqaamavara. Nutsakka sia - angallutillu qerniusattumik kajortut akutanit ilingasunit allaaneroqaat. Oqara kalaaliusoq asuli nipilimmik oqaluttoq meeqqat allat qallunaatut oqallorinneranniit allaaneroqaaq. Taavalu atera ileqquusumit allatut nipilik, qallunaat aqqi nalingin - naasorujussuit akornanni ittoq. Ivalu1 . Taamaakkaluartoq sapinngisara tamaat aalitsaliatut maniilakujuttutut qaqortutut malunnarnaveersaartigaanga. Ajoraluar - tumilli nakkartarpunga, ilumoortumik, ilami noqartartuuvunga. Kalaaleq noqartartoq Danmarkimi. Puisi eqqumiittoq sumiiffissaminiinngitsoq.
Anaanap2 nujaaniillutillu isaaniipput issittup unnuaata taarnera
aputip maavaartup nilleqisup amia qalipappaa
uluaata saarngi qutsissut sinai ersarissut, soorlu Palasip Qaqqaa3
illuni qalipaatigeqisuni alanngunik pilersitsisoq
______________________________________________________________________
1 Ivalu [I-va-lu] kalaallit aqqa assigiinngitsunik isumalik, soorlu: Ujaloq, pakkaluaq najalu/nukalu (inuttut kinaannerminik nalornisutut isigineqartartoq)
2 Anaana [a-naa-na] (inuk najuutinngitsoq anaanatut isikkulik)
3 Palasip Qaqqaa [ba-la-sib kra-kraa] Sisimiut avannaatungaani qaqqaq portusooq (inunngorfiup allanartup ungasinngisaaniittoq)
Anaanap isumaliortaatsimini ulikkaaqqaqisumi siulimi qaamarngi nammappai
qupaloraarsuup, timmissat inaannut mattussap nipaa puigugaq
pujorsiut asanninnerup anoraanit allanngorartunit eqqortuliornissamut aqqutissiuussisoq kajunngeritittoq
eqqarsaatsit betonngiminermut oqimaatsumut nutaamut nunaseqqittut
Inuuneq nammataata anaana seeqqummersippaa
suaarnera uumassuseqalerpoq, uummassusilik pillagaq
oqaatsit sorliit atussanerlugit nalornisoq, sumi angerlarsimaffeqanerminik
ujartuiuartoq
Anaana artukkaminik nammataqarpoq
Anaana oqartuaannarnikuuvoq noqartarnikka peqqutaallutik qimaasugut.
Oqartarnikuuvoq aamma ataata4 ilaqutatsinniit peernikuusoq
uteqqinnavianngitsorlu. Ilumoorpoq.
Nakkarpunga
Nakkarpunga
Nakkarpunga Nunamut Pigineqanngitsumut avinngarusimaqisumut.
Nuna Pigineqanngitsoq
Nassuiaata
Nuna Pigineqanngitsoq tassaavoq nunarsuup affaata avannaani nunap ilaa takornartaalersitaq. Nuna naggorlullunilu inoqajuitsuuvoq, inuunermik ersittoqarani. Silap pissusia kingornussanit avatangiisiniillu ilusilersugaavoq. Nunap Pigineqanngitsoq ataasituannguamik inulik, Atlantikup Avannarpasissuani Kiserliornerup Sarfaani inukinnerpaallunilu avinngarusimanerpaavoq. Nuna Pigineqanngitsoq ajunaarnersuarnik eqqugaagajuppoq, soorlu sumiiffiit nunamut atasut, allanngorartuartut peqqutaallutik ulersuartartoq. Nikerarnerit peqqutaallutik kulturikkut inuuneq aamma eqqugaasarpoq taamaattumillu ilisarnaartai amigarlutik.
Illoqarfik pingaarneq: Ivalu
Areali: 158 cm
Aqutseriaaseq: Nunasiaateqarneq
Inoqqortussuseq: 1 Oqaatsit pisortatigoortut: Naluneqarput
____________________________________________________________________
4 Ataata [a-daa-da] (angut oqaluttuatoqqani qummut isigineqartartoq)
Anaanap kalaallisut oqaluuttarunnaarpaanga. Tassanngaannaq sikumik5 piumasinnaajunnaarpunga. Kalaallisut oqaatsit nalunngisakka soorlu Sermersuaq, silap pissusiata allanngoriartornera peqqutigalugu kigaatsumik immamut aattoq. Qallunaajussutsimik ataqqinarsakkamik tunillatsippunga.
Ivalu qaratsamigut ajoquteqarpoq. Taamaattumik siunnersuutigissavarput atualernissaa ukiumik ataatsimik kinguartissasoq, inuttut suliassanullu pikkorissutsikkut ilungersuutini pitsanngorsaqqaarniassammagit, perorsaasoq Anaanamut oqarsimavoq.
Ivalu, oqaloqatigilaarlakkit., atuarnitsinni inersimasoq kinaanerpoq oqarpoq. Annilaangallunga torsuusamut anillappunga nalullugu sooq oqaloqatigiumaneraanga. Naatsumik allatsillutit qallunaatut oqalunnikkut allannikkullu piginnaasatit misissulaarusuppagut., ilisimatinneqarpunga inimullu matoqqasumut, nerriviup qaavani allattavsilimmut isertitaavunga.
Misigisimavunga ”qallunaajunerit naammappa?”-mut piukkunnassutsimut misilitsillunga, suliluunniit misilitsinnanga angusinngitsooreerlunga. Sapinngisarali tamaat angusiniarsarivunga. Qallunaatut taaguisarnera kukkuneqarunnaavippoq. Ilagisartakkakka qallunaajupput. Qallunaatut ilinniartinneqartarnitsinni maligassiuisuuvunga. Qallunaat oqaasii pikkoriffigerusujussuarpakka allaat peqatinnit qallunaannit pikkorinnerulerlunga. Nunali Pigineqanngitsup avataaniileraangama nunasiartornissannut piareerlunga, qallunaatut passera rubiiatut aappalutsigisoq akuerineqarneq ajorpoq.
Tunuarsimaarlunga neriuttarnikuuvunga malugineqarnanga nunarujussuarmi sikuusumi aanngarsinnaallunga. Ulloq taanna Anaanap Nuummut nuunnissarput aalajangiummagu timiga uulikullattoq malugisinnaavara. Nuna piuninnik sorlaqarfiusoq, atassuteqarfittulli taasariaqanngitsoq. Eqqarsaatigiinnarlugulu itummakka kiagulertarput.
Qaa6, Kalaallit Nunaanniipputit. Kalaallisut oqalunniarit!, Anaanalu kaffillertuniikkaangatta7 inoqatikka nalusakka oqartarput. Qallunarpalunnersuara malugisinnaasarpara, soorlulusooq anaanama immuanik qallunarpalunnermik nerlersorneqarsimasunga. Maanna qallunaatut oqaatsikka mamaattorujussuarmik, merianngunaqisumik qaninni mamaqalerput, toqqusaanni qallunaanngorsakka
____________________________________________________________________
5 Sikku [si-gu] (soorlu siku mamakujuk).
6 Qaa [gr-aah] (ajortumik nipilimmik isumaqartinneqakajuttartoq). *
7 Kaffemik [ka-fe-meg] Kalaallit Nunaanni persuarsiunngitsumik katerisimaarneq, kaffimik, kaagimik kalaaliminernillu pillerfiusoq (åbent husitut assigiinngitsunik susoqartillugu nalliuttorsiorneq).
mi amerlatsikkiartuinnavillutik ipisitsilertutut illutik. Aappersarissat manngertut, soqutaanngitsutut ittut qitserarlugit aniatikkaangakkit, kalaallisut ersiutinut erinageqisunut sanilliullugit arajutsisassaanngitsumik allaanerujussuusarput. Qallunaaq8 oqaasiuvoq arlaleriaq tusarsimasara, oqaaseq qaratsanni paasisassaanani akisuasoq. Atuarfimmi nipituumik atuaraangama illarpalunnerit, ilitsoqqussarinikuusakka atorlugit attaveqarniarnerma qanoq innarlerneqartigisimaneranik ersarissaasarput. Ilisimasakinnerma tunngavia, siunni putsutut qaqortutut tappiillisitsisoq nunaqavissut ilumoortut soqutiginngilaat.
Ullut tamaasa tupilattut9 angujuminaattumik suliassaqartarpunga. Nalaasaarfinniit tikeraanut siniffinnut nooqattaarnitsinni Anaanap nunavitsinni toqqissisimasumik angerlarsimaffeqalernissarput neriorsuutigisarpaa. Tikeraanut siniffinniit madrassenut pullattakkanut. Toqqavissamut naviananngitsumut ingerlaarfipput artornangaarmat soorlu Ukkusissanut10 majuarluni. Naggataani angalasut allat peqatigalugit ataatsimoorussamik uffarfeqarlutalu igaffeqarluta unnuisarfimmiilerpugut. Ineeqqami kipparissumi sovesofa, nerriveeraq madrasserlu pullattagaq inissaqarput. Anaanap neriorsuutimi eqquutsinnissaa utaqqisarpara. Apissiffissaqaratali siumut utimullu ingerlaannavippugut. Aqqummi nunarsuarmi takinerpaami, qaqqanik tamalaanik qalipaatilinnik ulikkaartumi uniffigut kisitassaanngillat.
Aataap11 inua12 70-inik ukioqarluni pinngortitamut uterpoq. Timaa illerfimmut qaqortumut poorneqarpoq, anersaavali oqaatiginikuusaani, allannikuusaani eqqarsaatiginikuusaanilu tamani piujuarpoq. Oqaluffimmi ini oqalugiaatinik erinnanillu akulerussimasunik tukappoq qarasaralu seqummakunik paasisassaanngitsunik immerlugu. Sequnngerpunga eqqaamasakkalu tamaasa, arsarnertut qalipaatigissutut aalasut, eqqaamaqqissaarniarsaralugit.
_______________________________________________________________________
8 Qallunaaq [gra-sju-naak] inuk/qallunaaq qaqortumik amilik (kalaallinit narrusuttunit nikanarsaatitut atorneqakajuttarpoq).
9 Tupilak [du-bi-larg] takornartanut qiperugaq/eqqaassutissaq (kalaallit oqaluttuatoqaanni tupilaap pissaanini atorlugit akeqqanik saassussinissani suliassaraa. Akeqqalli pissaanera sakkortunerusimappat, pissaaneq saassussisumut utersinnaavoq).
10 Ukkusissat [Ugu-sis-sad] Nuummi qaqqaq manngerlunilu innaaqqissoq (Qallunaatut ”Store Malene”).
11 Aataa [aa-daa]
12 Inua [i-nu-a] anersaaq/nukik (Danmarkip Kalaallit Nunaat pinngittaalisamik kristumiunngortinngikkallaramiuk, piusut tamarmik, soorlu inuit, uumasut naasullu anersaaqqatigiipput).
Aataa umimmatut tulluusimaartutut politikkimi inissisimasoq
silassorissusaa inngigeqisoq
pappilissamut allatai ajasoornaqisut
Mosesi, aqutsisoq mianernartoq
misikkarissusaa pingaarutilik immamik avitsisoq
kialuunniit issittup amaruata aavanik aallip takorluuginnarsinnaasaanik
Aatsaat tassani paasilerpara Aataa politikkikkut piorsarsimassutsikkullu sunniinera angisuumik siunertaqarsimasoq. Siornatigut angutitut, illumi karrysut qalipaatilimmi, qorsunnik igalaalimmi aappaluttumillu qilaalimmi naqqup-iluani pujortaatitortutut qatimaluttutullu kisiat isigisarnikuuara. Tassanngaanniilli annerungaarpoq. Inuttaa Nunap Pigineqanngitsup qilaani soqanngitsumi ulloriaavoq aqqutissiuussisoq.
Aataap annaanerata aliasuutiginerani, angerlarsimaffittaarnissatsinnullu neriuummik kuffertitsilerluta Sermersuaq qulaallugu tingivugut. Anaanaluaasiit marluulluta qimarngoqqilerpugut. Asannilerujussuartarneri tamatigut isasoortuartut malitsigalugit inigisagut allanngoqattaartarput. Kufferti imaarneqartorlu sukkataqaanik poortoqqinneqapallattarpoq. Kalaaliussusera mikisuaraararsuaq nassatarisara, nutsernerup pianik tukannerit kisissaanngitsut akornanni tammarpara. Najugara, atuarfiga avatangiisikkalu allanngoraangata tamatigut imminut ilisarisinnaanera iluliatut isasutut nakkaaqqittarpoq.
Alliguit imigassap mianersuunnissaa eqqaamassavat. Kalaaliugavit imerajuttunngornissat ilimanaateqarneruvoq. Atuarfimmi peqqissaasoq ataasinnguamilluunniit kiinnarsorani oqarpoq. Immaqaana tutsarlussimasunga. Tusaasakkali misissorneqaqqammerput. Aamma noqartarunnaareerpunga. Maanna Danmarkimi kalaaliinnaavunga. Kalaaleq nakorsamit imerajuttunngornissamik ilimanaatilittut nalunaarsorneqarnikoq.
Anaanat imerajuttuua?, atuarfittaanni ulloq siulleq nukappiaqqap nalusama aperivaanga. Apeqqut kiinnama qiterpiaatigut patinneqartutut misinnarpoq.
Oqaatsit soorlu ”grønlænderstiv” aamma ”guldbajer” ulluinnarsiutaapput. Ilinniarnertuunngornialerama meeqqat atuarfianni inuit kalaallinut isiginnittariaasaasa sakkortoqisut allanngornissaat neriuutigigaluarpara. Piginnaasanilli misilitsinnissaq nutaaq aqqusaartussanngorpara, angusinissannullu ataasiaannaq periarfissaqarpunga. Allat ilaarlugit inuiattut qularnerit nikanartumik quiasaarutitut atortalerpakka. Uangami illaqataaguma illaatigisinnaanngilaannga. Kinaassusera blå bog-imi allaaserineqarnittut saatsigaaq, allaaserineqarnera atuaqatima allaaserineqarnerannut sanilliullugu soorlu oqaatsinik ulikkaarutaannarnik immerneqarnikoq. Allaaserineqarsimavunga niviarsiaraasunga nipaatsoq assigiiaaginnarmik nipilik. Siunissaq pillugu allaaserisami allassimavoq, sianiginngisamillu siulittuut imminik eqquulluni: Siunissami Ivalu Danmarkimi kalaaliuneq pillugu atuakkiorsimassaaq”. Atuarfimmiaasiit piffissaq atugara taaraluaqisoq, Aataap, ullorissatut aqqutissiuussisuma siunni qaamaneq takutippaa.
Ataata pillugu ilisimasakka illoqarfimmut inunngorfinnut ilisimasattulli ikitsigaat. Inuusuttuaraanerma naalernerani annilaangaqalunga Ataata tikeraarpara. Kingullermik Sisimiuniikkama mikisuararsuuvunga. Inuit nalusama akornanni paarlaateqatigiinnikkut ilinniartuuvunga, avatangiisimmalu namminneq piunertik paasiniarlugu misissoqqissaarpaannga. Taakaniinninni isigisama inernilerneri ilusinikkiartorput. Ilaquttakka naapikkaangakkit oqaatsitigut allaanerussuteqartarpunga. Oqaloqatigiinnerit tamarmik qallunaatut nutserneqartariaqartarput, anaanamalu oqaatsit ilitsoqqussama atorsinnaajunnaarsitsisimaneranik takutitsivoq. Kulturikkut assigiinngissutsit ersarilluinnaqqissaarput. Misilitsileramaasiit angusinngilanga, ilami arajutsisassaanngitsumik oqaatsitigu piginnaasakka killeqarput.
Siullermeerlunga killissarisakka nassuerutigaakka. Anaanamut ataatamullu attaveqarnera kipillugu qimarngunersuaq unitsippara. Inuuneq uanga kisima ingerlatassara ornillugu ingerlaqqippunga. Atuarfeqarfiit akeqqersimaartumik immikkoorsitsisarnikuunerat akiorlugu universitetimut qinnuteqarpunga. Taamak pisoqarsinnaanera takorloornikuunngisaannariga tupinnaannartumik inuit ammallutik soqutiginnillutillu tikilluaqquaannga. Bachelorinngorlungalu kandidatinngorpunga, pingaarnerpaarli tassaavoq kammattaarama ilumoortunik. Ikinngutigiinneq soqutigisaqaqatigiinnermik, akuutitsinermik asissuijuitsumillu toqqammavilik. Misilitseqattaaqqaarnanga akuerineqartarpunga taamaasillungalu inuit uannut naleqqutinngittut attaveqarfigiunnaarnissai saperunnaarlugu. Nunami Pigineqanngitsumi inuunikuuvunga ingerlariaqqissinnaananga, maannalu avatinni qinertuarsimasara sumiiffissara eqqortoq nassaaraara. Qimarngunera kiisami unippoq, ilami Nuna Tunulequtassara nassaaraara.
Nuna Tunulequtaq
Nassuiaataa
Nuna Tunulequtaq tassaavoq nunarsuup affaata avannaani anersaartorfik kialaartoq. Nuna Tunulequtaq naggorippoq; takuneqarsinnaavoq nunap pissarititai amerlatsikkiartorlutillu atugarissaartut. Silap pissusiata taamaanera naqqaniit imminut suliareqqinnissamik sapiissuseqarnermik peqquteqarpoq.
Nuna Tunuliaqutaq sumiiffiit initunersaraat inoqqortussusaalu ineriartortuarpoq. Nuna Tunuliaqutaq nunaavoq asajuminartoq, taamaattumillu takornariarpassuarnit qanittumeersunit ungasittumeersunillu, taavalu siornatigut tikeraarnikunit nutaanillu tikinneqartarluni. Piorsarsimassutsikkut inuuneq naapinnernik ulikkaarami angerlarsimaffittut misiginarsineruvoq.
Illoqarfik pingaarneq: Ivalu
Areali: 139 km²
Aqutseriaaseq: Ivaluup isumaliortaasaa
Inoqqortussuseq: Alliartortuarpoq
Pisortatigut oqaatsit: Oqaatsit kalaallit oqaasiisa nipii assigiinngissitaartut, paasinartumik qallunaat morfologianik akusat.
Anaanarsiama Majap ullut ilaanni aperinikuuaanga: ”Sooruna nukipparujussuit piffissarujussuarlu atorlugit avissaartuuttutut misigisimasutit? Iluaqutissartai suugamik?
Kalaallit Nunaat eqqarsaatigigaangakku seqineq aappaluttoq aputip qulaatun - gaaniittoq oqaatsillu uummatinni paasisinnaasakka eqqarsaatigisarpakka. Kusanartut naakkittaasinnaasut tamaasa. Tikilluaqqusaanerlungali aamma eqqarsaatigisarpara. Inuit inguttarneraannga, eqqortumik kalaaliusutut isigin - anga nalikinnerulersittarneraannga. Immaqa Kalaallit Nunaannut tulluanngilanga. Anniaat taanna nammassallugu artornarpoq. Misigisimanarpormi sumiiffimmiit nuannarinerpaasamiit peerneqarluni.
“Kalaallit Nunaannut utissavit?”
13-inik ukioqarlunga Danmarkimi angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarpunga. Ukiut marluinnaat Danmarkimi najugaqarnikuugama suna tamaat suli nutaajusutut misinnaqaaq, qallunaatoorpiarsinnaanngilangalu. Eqqaamaqqissaarpara pæda - gogit inimi imaluunniit allaffimmi oqaloqatigigaangakkit Kalaallit Nunaat eqqartor - neqaleraangat apeqqutinnaavat taannaajuaannartoq: ”Kalaallit Nunaannut utiss - avit?” Taamani qanoq isumaqarlutik aperisarnersut paasisarnikuunngilara, ullorlu manna tikillugu nalornisarlunga. Eqqarsartarnikuuvunga immaqa alapernaallutik aperisartut, imaluunniit 13-inik ukiulimmut apeqqutissaaleqillutik taamak aperis - arnersut? Meeraagama iluamik paasilluarsinnaanngilara. Ullumikkut ilimagaara taamani pædagogit paasinngikkaat Kalaallit Nunaat eqqartorusukkiga siunis - samik pilersaarusiornissaq, imaluunniit ataqqineqarunnaarnissamik ernumanera samminngikkaluarlugit. Itisuumik eqqartuinissamut qununata oqaloqatigiilluta.
Kalaallit Nunaat pillugu itisuumik eqqartuineq ajorpugut. Eqqarsartaatsikkut pe - qqissuunermut tunnganerusarput, angerlarsimaffiummi avataanut inissiisarneq peqquteqarpoq meeqqamut paasiuminaasinnaasumik. Immaqa aperisimassagaluarpunga: ”Kalaallit Nunaannukalaarnissaq immaqa pitsaassagaluarpoq?” Misiginarpormi eqqartornissaa saperrakkaat. Kimigiisernissara uanga aamma saperpara, misigisimanngilangami taamaaqqusaallunga. Meeraannaavungami. Kalaallit Nunaannut angalanissaq eqqartuleraangamikku soorlu alersit atisassamik qalipaataat sorliussanerinik eqqartuisut. Taamak nipilimmik eqqartuisaraluarlutik piaarisarsarsimagunanngillat. Massakkut aperisinnaajunnaareerpakka. Apererusukkaluarpunga, kukkusumimmi eqqartornissai kissaatiginngilara. Ullumikkut pædagogit oqaloqatiginissaat takorloorpiarsinnaanngilara, taamanimi immitsinnut attaveqarnerput angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarninnut tunngavoq. Apeqqutigerusutakka eqqarsaatinniinnikut amerlaqaat, ilisarisimanikuuaanngami. Apeqqutit uanga akisassarinerugunaraluarpakka.
Akissutit paaserusukkaluarlugit attaveqarfigiunnaarnikuuakka, ilami nuukkama aatsaat paasillualernikuuara pædagogit kalaallinik isiginnittariaasii pitsaanngitsut, sianiginngisannik aamma pigiliussimallugit. Taamak misigiunnaarnikuuvunga. Takorluukkat pigiliussimasakka iperarniarsarisariaqarsimavakka kalaaliuneralu tulluusimaarutigeqqilerlugu – tulluusimaarneq nungusarneqarani inerisarneqartussaasimagaluartoq.
Nassuerutigisariaqarpara najugaqarfiginikuusama eqqartuisarnikuunera peqqutaalluni Danmarkimi Kalaallit Nunaanniluunniit najugaqarusunnerlunga suli nalullugu, nalornineralu kukkusutut misinnarpoq. Naatsiivimmi arsaattarfimmi arsaattarpugut, inimi tammuunik pinnguaateqartarlutalu peqatigiittarluta. Imalu oqarfigitinnissara amigaatiginikuuara: ”Sorusunnerlutit paasissaqqaarpat. Massakkut paasisariaqanngilat. Piffissap takutikkumaarpaa.”
Andreas kisiat Kalaallit Nunaat pillugu eqqartueqatigisinnaanikuuara. Kikkut tamarmik naligiimmik pineqarnissaat taavalu meeqqat ilai pisariaqartitsinerusut inissaqartinneqarnissaat eqqumaffigisarnikooqai. Kisiartaalluni uagutsinnut najugaqartuusunut soqutiginnilluarlunilu paasinnilluartangaarami tissisaarisinnaasarpoq – annernanngitsumik nikanarsaasumiunngitsorlu. Pædagogit allat misiliisaraluarlutik isummatik pigiliutiinnakkatik iperarsinnaaneq ajoramikkit, quiasaarigaangamik tissinarneq ajorput. Andreas bamserujussuuvoq umilik kakiorninillu ulikkaartoq.
Pædagogit Københavnimi ukiumoortumik ”Grønland i Tivoli”-mi ilaqutakkalu peqataasarnitta pingaassusaanik nalornisilertarpaannga. Pædagogit isumaqarput ilaqutamma takunissai uannut iluaqutaanavianngitsoq. Ilinniakkaminni sammisimanngisatik eqqartorusunneq ajorpaat, taamaakkaluartorli Københavnimut Tivorleriarnissara pitsaanngitsutut nalilertarlugu.
Anaanarsiama Majap ullut ilaanni aperinikuuaanga: ”Sooruna nukipparujussuit piffissarujussuarlu atorlugit avissaartuuttutut misigisimasutit? Iluaqutissartai suugamik? Imaanngilaq ataasiinnarmik qinersisariaqartutit.” Silarsuaq nutaarluinnaq ammarpoq. Danmarkimiinnera tamangajaat suna qinissanerlugu ernummatiginikuuara. Maannali – siullerpaamik – paasineqarluarpunga. Avissaartuunerup suunera takuaa: imaaliallaannaq qinersisoqarsinnaanngitsoq. Danmarkimi nalimmassalluassaguma ”aaqqeqqaarnissara” pisariaqanngitsoq. Soormi qinersissagama? Kalaallit Nunaannimi Danmarkimilu peroriartorpunga. Nunat taakku asannissuseqarfigaakka – assigiinngitsutigut, aap, kisianni naligiimmik. Inunnguuserinngisannik suiaassuseqarnera peqqutaalluni angerlarsinnaannginnera aliasuutigaara. Neriuulli iperarusunngiivippara. Imminut eqqaasillungalu allanut eqqaasitsissutiginiartarpara kisimiinnata. Ilaanni misigisimanartarpoq kinaassusera inissaqartinneqanngitsoq, Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu. Misigisimanartarpoq sumiiffiit marluk akornanni puttalaarujoorluni, iluamillu nunasisinnaanani. Eqqarsartaatsimili tassani pujorsiorujoornianngilanga. Oqaatsikka, piorsarsimassusera kinaassuseralu timinni nammappakka – kialuunniit arsaarsinnaanngilaanga, nammineerlungami kinaassusera Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut eqqunnikuuara. Akitsuuteqarnikuuvoq – soormi?
Skovbyp avatinnguani angerlarsimaffittaara?
18-iliinnissama tungaanut Lindeholtimik taaguutilimmi najugaqarnikuuvunga. Skovbyp avatinnguani naasorissaasut illoraa. Isaaffianut sangugaani taaguut ujaqqami qalipassimavoq. Akuttusuumik eqqarsaatigisaraluarlugu takorloorsinnaavara. Naasorissaasut illuisa takisuut tunuanni, arsaattarfiup måliata sinaa trampoliinalu takuneqarsinnaapput, aamma naatsiiverujussuup ivigai qarsullugit isikkivik ersippoq. Illup qiterliup kiileriani uanga najugaqarnikuuvunga. Lindeholtimi kisiartaallunga taamani kalaaliuvunga. Taamaammat pædagogit Kalaallit Nunaat pillugu aperigaangata oqaluttuunissaannik akisussaasutut misigisarnikuuvunga. Eqqarsaatigilluarukku akisussaaffik uannut nunannullu tunnganerusoq ilimagaara, pædagoginuunngitsoq. Isummat pigiliutiinnakkat eqqartorneqaleraangata oqaloqatigiinneq allanngortarpoq. Inuit marluk akornanni oqaloqatigiinneq, inuit marluk qarasaasa iluanni oqaloqatigiinninngortarpoq.
Aatsaat 16-inik ukioqalerama inunnguuserinngisamik suiaassuseqarneq pillugu paasisaqarpunga. Sapaatip akunnerata naanerani ullaakkut Go’morgen Danmark inimi fjernsynikkut aallakaatippoq. Ullaakkorsioreertunga inunnguuserinngisaminik suiaassusilik aallakaatitami pulaartuuvoq. Tassani aatsaat paasivara inunnguuserinngisamik suiaassuseqartoqarsinnaasoq. Danmarkimi hormoninik nakorsaatitortalerpunga taamaasillungalu nunannut utersinnaajunnaarlunga.
Angerlarsimaffinnut Kalaallit Nunaannut attaveqarnerma pingaassusaa aasit malugaara, eqqartornissaalu qanoq ajornartiginersoq.
Inuusoqigama imminut illersornissara nalunaqaaq. Arlaannut akuusutut misiginissannik pisariaqartitsinerma illersornissaa, ilami ajunnginnissannut pingaaruteqaqimmat – akerlinganimmi misigineq tassaavoq avataaniittutut peqataatinneqanngitsutullu misigisimaneq. Ilaanni pædagogit akissutit pissarisatik pineq ajorpaat. Uanga, Kalaallit Nunaat kalaallillu akissutit pisariaqartitagut pineq ajorpagut. Peroriartorninni ilinniartinneqarpunga qallunaat ataqqissagikka. Taava immaqa taamaaliuinnarsimasunga. Ilunni soorunami kamallungalu aliasuttarpunga. Meerarli oqaasertaliinani akuuginnartoq ajortuliorneq ajorpoq. Inersimasut oqarfigisarpaannga uannut suna ajunnginnerpaanersoq, tassaavorlu Danmarkimi najugaqaannarlunga ullut ilaanni inersimasunngoruma Kalaallit Nunaannut feeriartassasunga. Piffissap ingerlanerani aperisarunnaarlutik qanoq isumaqarnerlutik oqaatigiinnartalerpaat. Oqaraangata: ”Danmarkimi najugaqarneq sungiuppat,” akerlilerneq ajorpakka. Meeqqat amerlanerpaat akerliliinavianngillat. Inuiaassusermut tunnganngiivippoq, inersimasulli suut pingaarnerinik oqartussaasuseqarnerannut tunngalluni. Aamma eqqaamassavarput qallunaajusut uanga takornarluinnakkannik, ilinniartariaqakkannik isiginnittaaseqarlutillu kulturillit. Inersimasut inuuninniittut sorpassuarnik ilinniartippaannga, uangarpiaallungali inooqataanissannut tunngavissannik ilikkartinngilaannga. Soorluluunniit akuutinniarnanga inissiinnaraannga. Taamani suli ukiukkut tujuuluaraqartarpunga, naamik, suli Danmarkimi najugaqarneq sungiunnikuunngilara. Soormiuna taava oqartartut Danmarkimi najugaqarneq sungiunnikuusimagiga? Peqquteqarsimassaaq.
Misiginartarnikuuvoq Danmark ”ajunngitsuusoq” Kalaallit Nunaallu ”ajoqutaasoq”, uangalu tassunga erligisannik iperaasariaqassagaluarumaluunniit tulluarsartariaqartunga. Avissaartuuttutut misigisimavunga. Danmarkimiikkaangama aperineqartarpunga qaqugu angerlarniarnersunga. Ilaquttakka Kalaallit Nunaanniittut oqaloqatigigaangakkit aperisarpaannga qaqugu angerlarniarnersunga. Angerlarsimaffilli suunersoq nalusutut ippara. Meeraannaallunga aali silarsuit assigiinngitsut marluk akornanni qinersinissannik piumaffigineqarpunga. Silarsuit assigiinngitsut marluk eqqartorneqarnerat paasiuminaannikuuvoq. Ulloq manna tikillugu paasiuminaappoq.
Kinaassuseq eqqussaq
Taamani atuarfimmi inunnik tarrarsorfissaqanngiivippunga. Atuartut qallunaajoqaat. ”Rød grød med fløde”-mik oqaraangama soorlu inuunera tamaat Danmarkimi najugaqarnikoq, meeraqatimali illaatigiuarpaat. Nik & Jay tusarnaartarpaat, uangalu Julie Berthelsen tusarnaartarpara. Juliemi tarrarsorfigisinnaavara. Eqqarsartarpunga inuppassuit aamma tarrarsorfigisinnaagaluarlugu nalorrakkaat.
Kisimiittutut misigalungalu uanga nammineq qinigarinngisannik isigineqartutut misiginikuuvunga. Kalaallit Nunaannut tunngasumik eqqartuisoqaleraangat kikkut tamarmik qiviartarpaannga. Misigisimanikuuvunga nunarujussuaq kisima takutittussaallugu, uffa taamani meeraannaasunga inissaqartutut misigerusuttoq. Atualerama ilinniartitsisora oqaluttualiaaqqamik atuffassivoq. Oqaluttualiaaqqami kalaaleqarpoq. Kalaalertatuaagama qiviariarlunga aperivoq: ”Danmarkimiiginnassavit, imaluunniit angerlangajalerpit?”
Ilinniartitsisup atuaqatikka tamarmik tusaasut aperimmanga ”angerlarniarnersunga”, pissaanermik atuivoq. Ajunngitsuinnarmik eqqarsarluni aperinngilaq. Meeqqat avataannut inissippunga, naluaralu sumiinnersoq – soorlu uanga utaqqiisaasumik tikeraaq maaniittussaanngitsoq. Ulloq manna tikillugu oqaatsit tassaapput kiap ”eqqortumik” qallunaajuneranik taavalu kiap ”tikeraajuneranik” oqaluttuartut. Meeraallunga taamatut qiterpiaanut inissinneqarnera qanoq qisuariarfigissanerlugu naluuittarnikuuara. Ima akisimassagaluarpunga: ”Sooruna atuaqatima saanni taamatut aperivit? Meeraannaavunga, naluara. Maaniinnera naammanngila?” Taamaattuunngilangali. Misigittaatsoq, nillertoq isertuanngitsorlu – qanorsuaq taarusukkukku tassa illit. Sjællandimeersumut taamak aperisimassagaluarnerpa? Allatut oqaluttarlunilu pissuseqarluni nalorninartuusoq paasisinnaassagaluarpaa – tapersersuillunillu?
Erloqerujussuarnerit apeqquterujussuillu
Eqqarsaatigillattaasarpara immitsinnut qanoq pissuseqarfigissanerluta nalusaripput. Naluarput qanoq isilluta imminut illersornata tusarnaarsinnaanerluta. Qanoq isilluta immitsinnut isigisinnaanerluta nalilersuinata. Qanoq isilluta allat anniaataat nammineq anniaatigilernagit inissaqartissinnaaneripput. Qisuariarnissarput sungiunnikuungaaratsigu najuunnissarput puigornikuuarput.
Kalaallit Nunaata Danmarkillu pissanganartorsiorfii malugiuaannarpakka. Uagut akornitsinni. Naluarput qanoq immitsinnut pissusilersorfigissanerluta. Paatsooqatigiilluta oqaloqatigiittarpugut; oqaatsit atuinnarnagit aamma timitsinnik, isitsinnik peqannginnitsigullu oqaloqatigiinnitsigut. Oqaaseqannginneq akuersinertut, kamassaqarneq qujasuinnertut anniarnerlu sanngiinnertut paasisarparput. Oqaloqatigiissinnaaneq ilikkarnikuunngilarput; oqaatsinut tunnganngitsut, inuppalaarnermulli tunngasut.
Pinikut kisiisa pineqanngillat. Ullumikkut immitsinnut isiginnittariaatsitsinnut tunngavoq. Danmarkip Kalaallit Nunaat pigisutut annatassatulluunniit isigaa. Kalaallit Nunaat Danmark tigooraasimasutut sulilu tigooraasutut isigaa. Naligiilluta isiginissarput ilikkarnikuunngilarput. Immitsinnut sapinnginnissarput ilikkaannarnikuuarput. Naammanngilaq. Naapiffeqartariaqarpugut, inummiit inummut. Soqutiginnivilluta ataqqinnillutalu naapikkaangatta, isummat pigiliutiinnakkat pissaaneqarniunnerillu qimallugit, namminiussuserput ilumoortoq atorlugu, immitsinnut takunissatsinnut periarfissaqalissaagut. Oqaluttuarisaanerput, isummagut nutaartaqanngitsut naatsorsuutigullu puigulaarlugit, inuttut misilittagalittut, takorluugalittut misigissusilittullu immitsinnut isigaluta.
Tassunga killissagutta ilumoorusunnersuatta iperalaarnissaanut sapiiserluta paasinninniarnissarput pisariaqarpoq. Sapiiserluta qalleraagata nalilersuigatalu tusarnaarluta. Aatsaat inuunitsinni piviusut pillugit immitsinnut tusarnaalerutta, iliuuserisartakkavut uteqattaarunnaassapput.
Paasinikuuara aalajangersimasumik pissuseqartariaqarnanga, akulerussamillu kinaassuseqarsinnaatitaallunga
Kalaallit Nunaanni inunngorlungalu peroriartorpunga, marlunnilli oqaaseqar - tuuvunga: kalaallisut qallunaatullu. Meeraallunga eqqarsaatigivallaarneq ajorpara. Inuit oqaloqatigisakka apeqqutaallutik oqaatsit atukkamma nalimmassartarneri pissusissamisut isigisarpara.
Ukiualuit kingulliit ingerlanerini aatsaat maluginialernikuuara, oqaatsit atukkat allanit qanoq isigineqarnermut apeqqutaaqataasut. Kalaallit Nunaanni oqaatsit kinaassusermut atasorujussuupput Danmarkimilu isigineqarnitsinnut aamma sunniisarlutik. Danskit nalagaaffiannut atagaluarluta kalaaliusugut naligiimmik pineqarneq ajorpugut – aamma ingerlatsinermi tamanik naligiissitsisussaagalu - artumi. Ilinniartitaaneq naligiinnginnerup takussutissaasa ilagaat, Danmarkimi ilisimatusarfinnut isersinnaanermut piumasaqaatit kalaallinut ikinnerusarmata. Periuutsit ilusilersorneqarneri taamaattut eqqaasittarpaannga nagguigut oqalut - tuarisaanerpullu sumukaraluaraangatta malitsigiuarigut.
Uanga oqaatsit sakkugalugillu atassutigaakka. Silattoramali oqaatsit marluutillugit atugaraakka: uagutsinni, atuarfimmi, suliffimmi sunngiffimmilu. Marlunnik oqaase - qartuulluni perorneq uannut tunissutaavoq. Kalaallit oqaasii uannut, angerlarsi - maffinnut kinaassutsinnullu ilaapput, danskillu oqaasii matunik periarfissiisunik ammaassinikuullutik. Kalaallit Nunaanni ilinniarnertuunngorniarninnut oqilisaata - anikuuvoq, atuartitsinerummi annerpaartaa danskisut ingerlasarpoq – tamannalu il - inniartorpassuit unamminartittarpaat. Qularnanngitsumik uannut iluaqutaanikuuvoq, ilimageqaaralu siunissami arlalitsigut aamma iluaqutigiumaarlugu.
Marlunnik oqaaseqartuuneq nukiugaluartoq unammillernartoqarnikuuvoq. Ilaati - gut misigisarnikuuvunga aalajangersimasumut atassuteqarfeqarnanga. Danmarkimeersunik ilagisaqaraangama qallunaajunnginnera malugeqqissaartarpara. Kulturini assigiinngitsuni peroriartorpugut, allaaqisunik avatangiiseqarluta. Tamanna paaseilluinnarpara 17-inik ukioqarlunga Danmarkimiikkama. Københavnimi aasarissuugaa Strøget-kkoornera eqqaamavara. Nipit sumi tamaangaanniit unngussipput – oqaloqatigiippaluk, angalarpaluk, aqquserngup killingani nipilersorpaluk. Inuppassuit sanioqquasut ilassinangalu qiviarneq ajorpaannga. Illorsuit qarmakkat qaneqalutik sanileriiaarput, peroriartorfinniillu allaaneroqaaq, tassanimi illut akuttunerullutillu inuit sanioqquasut ilassiuarput. Nunarsuarmut allamut appakaattutut misinnarpoq: ilisarnarani allanarluni, toqqissisimanartumillu angerlarsimasutut misiginanngiivilluni.
Ilaannili Kalaallit Nunaannut tulluutinngitsutut aamma misigisinnaasarpunga. Kujataani, Qaqortumi peroriartorpunga. Toqqammavittut, angerlarsimaffittut misigiuaannarnikuuara. Illut akuttupput neriusaatullu qalipaateqarlutik. Immap killinga illuliorfigineqarnerpaavoq, najugaqarfiilli qaqqanut qummut siaruaapput, ilaanni miiterinik 200-nik portussusilimmi inissisimasarlutik.
Taamaakkaluartorli ”angerlarsimannginnerusutut” misigisarnera ilaanneeriarluni takkuttarpoq. Kalaallisuunerusoq oqaluttunik ilagisaqaraangama taamatut misiginerusarpunga. Amerlanertigut qallunaatut oqaloqatigisartakkannik ilagisaqartarama, kalaallisut ilitsoqqussalinnik ilagisaqarneq sungiusimannginnerusarpara, aamma oqaatsinut, kulturimut naleqartitanulluunniit ileqquunerusunut atanerusaramik. Paasinerlunnerit pinngorsinnaasarput – ulluinnarni oqaloqatigiinnermi aamma. Nalilerneqartutut misinnarsinnaavoq. Assigalugit kalaallisut kusanaffaarimmik, akunnaquteqanngitsumik oqalussinnaannginnera ajorineqarluni.
Oqaatsinik ilitsoqqussanik tamanik oqqarluttutut misigisimaneq inummut qanoq sunniuteqartarpa?
Artornarsinnaavoq. Oqaatsini tamaginni kukkuneqanngitsumik oqalussinnaaneq naatsorsuutigineqartarpoq. Imaanngilaq kalaallisut oqalukkusunngitsunga. Kalaallisut oqalukkusuppunga. Ilitsoqqussaraakka. Kalaallit oqaasii meeraaninnut, ilaquttannut angerlarsimaffinnullu attuumassuteqarput. Taamaakkaluartorli qulalertarpunga oqaatsit ataasiakkaat nassaarineq sapileraangakkit; oqaatsit akunnaquteqanngiivissumik atortussaagaluakkakka qaninni eqqunngitsutut misinnarsigaangata.
Danskit oqaasii tulluarsarlutik uanni aamma sorlaninnikuupput. Oqaatsit taakku aqqutigalugit ikinngutigiinnerit aserujuinnerpaat ilaat pinngornikuupput – ingammik ilaqutariinnerup avataani. Itisuumik oqaloqateqarniaraangama oqaatsit taakku aamma uterfigiuarpakka. Inuunerma annerpaartaani qanigisakka danskisut oqaloqatigisarakkit tassunga peqqutaasoraara.
Oqaatsit marluk akornanni oqimaaqatigiissaariniartutut ilaanni misigisarpunga, ulloqartarpungalu oqaatsit avatinnguanni inissisimasutut misigalunga. Ingammik qularneq ilunniittoq silatinniit aamma misigileraangakku – marserneqarnikkut, oqaaseqarfigineqarnikkut inuttullu naapinneqarnikkut. Arlaleriarlunga misiginikuuara oqaatsikka, pissusera soqutigisakkalu pillugit inuit tupaallattartut. Soorluluunniit takorluukkaminnut sioqqutsillutik pilersinnikuusaminnut tulluartinneq ajoraat. ”Kalaaliorpalaanngitsigalutit” oqartarput, imaluunniit: ”Qallunaatut oqalloringaaravit.” Nersualaariniartarunaraluarput, taamatulli misiginanngivippoq. Kalaallip qanoq ittuunissaanik suli naqissusiisoqartarneranut eqqaasitsissutaavoq – assiginngikkukkillu allatut isigineqalissaanga – immikkut pisassatut.
Ajortuinnaanngilaq. Kinaassusera tulluusimaarutigaara. Tupigisaqaarali kalaallinut ilimasuutit suli taamak appasitsigimmata. Inuit ilai meeqqat atuarfianni ilinniarnertuunngorniarfimmilu angusarissaarsimanera tusaraangamikku tupigusuppasittarput. Kalaallit Nunaanni ilinniarneq qaqutigoortuusutut isigalugusullusooq. Kakkagisassaasariaqanngilaq – naliginnaasutut isigineqartariaqaraluarpoq. Nunani assigiinngitsorpassuarni ilinniarnermi sapinngisamik pimoorussinissaq pissusissamisut isigineqartarpoq. Sooruna taava maani allaassava? Imaanngilaq inuiaqatima ilai ”angusiguma naammaqaaq”-mik eqqarsartarmata uanga aamma anguniagakissasunga.
Paasinikuuara aalajangersimasumik pissuseqartariaqarnanga, akulerussamillu kinaassuseqarsinnaatitaallunga. Kalaallip qanoq ittuunissaanik allat naqissusiinnerat killiliisinnagit, marloqiusamik tunuliaqutaqarnera nukittorsaatigalugu akornisiuisinnaavunga. Kalaaliuvunga qallunaajuvungaluunniit-mik oqarnanga akusatut qeqqanut inississinnaavunga, akusarmi aamma namminermini nalituvoq. Immaqa Kalaallit Nunaannut Danmarkimullu tunngaannarani allamut attuumassuteqarpoq: ataatsimoorfiit assigiinngitsut appakaaffigigaluarlugilluunniit tamatta angerlarsimasutut misigerusuppugut.
Akusaanerma allaanerutikkaluarlunga kisimiitinngilaanga. Amerlaqaagut arlaatigut sumiiffinnik, oqaatsinik oqaluttuanillu assigiinngitsunik katitikkat – taamaasilluta immikkuullarissumik tamatta tunniussassaqarluta. Akusaanermami ilivitsunngortippaanga. Immaqa tassanngarpiaq angerlartutut misigilernerput aallartittarpoq.
“Du er da ikke helt dansk, vel?” “Er du ikke fra Afrika?” “Undskyld, men er du fra Brasilien?” “Du er da ikke fra Grønland?” “Det kan da ikke være rigtigt! Med det hår?”
”Ataata, sinnattorpit?”
Neriuppunga imarujussuit, orpippassuarujussuit kusanartut narsaaterujussuillu assigiinngitsorpassuarnik naasullit sinnattorigitit. Neriuppunga aalisakkat ma - mavissut piniarnerlu iluatsilluartoq sinnattorigitit. Imaluunniit Sassuma Arnaa, immap anersaava, ilinnut, arfernut aalisakkanullu paarsisoq, immami naloqatigi - viuk? Ataata, sinilluarina. Inuulluarit.”
Ataata takuss.
Ataataga inissisimalluaqqissaarluni nerriveeqqap qaavani qummuattap iluaniip - poq, naneruut ikumavoq assingalu qummuattap qaavaniilluni. Qungujulavoq, eqisalunnerisa isai eqittutut ippai, uanga isikka, siunissami eqisalunnissakka. 28-inik ukioqarpunga. Qaammat ataaseq matuma siorna assaa paaralugu uterii - serfigivara naggammik qiviaqqullunga: ”Ataata, ueriarlutit isigilaarsinnaavinga?” Kalluppallattarnerit nipituut peqqissaasullu perpalunneri kisimik akisarput. ”Ataata, Frejajuna, maaniippunga, tusaasinnaavinga?” Assai angisuut, pullattut annersin - nagit sakkortuumik naqippakka. Maani issiaannarsinnaanngilanga, qaqortunik kitsilillit isillu sequnngigasut oqaloqatigiinnarsinnaanngilakka. Taamaattumik Fal - sterimiit Københavnimut qimuttuitsunik angerlaqqiinnarpunga. Aqaguani isini kusaqisut uisissimavai weekendimilu inimut allamut nuulluni. Ataasinngornermi ullaakkut toquvoq. Novembarip arferngat, 2023. Innanganerani imaq Sassumallu Arnaa ilagigai kissaatigisarnikuuara. Imminut takorluuisippunga – sumunnarnissa - anut neriuut. Piniartoq, aalisartoq, nipilersortartoq, assassorluni eqqumiitsuliortoq, qatserisartoq, ikinngut, qatanngut, erneq ataatarlu. Kalaaleq utoqqaq utoqqali - nerusussaagaluartoq. Aaga, nukiga, inuuniallaqqinnera, amera, isikka tunniuppai.
”Arnaa toqummat oqarpoq: ”Tassa aatippoq,” anaanaatalu toqunerata aqaguani qaannamik nassaarfiani ataatama arsai maanna siarualerpagut. Ukiuni 30-ni ullut tamaasa qimmimik aneerussisarfiani.” Ataatannut oqalugiarpunga. Stubbekøbingimi Standjægernes Hyttemiippugut. Ikinngutitoqqat, ilaquttat uangalu ikinngutikka arlallit tapersersuerusuttut ini ulikkaarpaat. Naggasiivunga: ”Immamut avalalluta siarualerpatsigit, neriuppunga immap anersaavata tikilluaqqulluassagaatit. Inuulluaqqutikkigit tamaasa, skåleerlutillu. Ataata, takuss!” Paasisinnaanngilara sapersimannginnakku. Ilumut taamaalioqqammerpunga? Pisoq ilumoorpa? Piumavungali, oqaaserpassuit sukkaqalutik takkussuummata oqalugiaat minutsit 15-it atorlugit allappara. Eqisserusuttut tamakkerlugit eqippakka, qujasut tamakkerlugit qujaffigaakka. Qanerit, isit assallu akornisigut ingerlaarpunga, qungujulallunga asanninnerujussuup maliisigut puttalaarpunga. Sarfap nutaamut angalatilerpaanga. Apeqqutinik akissutisinikuunngisannik pilersitsivoq, amima ataani puaasarput. Anersaat saarnginni iterput aallartillungalu. Imminut ilinniarnerorusuppunga, imatoqarsuaq una, ilunni mallilersimaqisoq ilikkarusuppara. Uffami suli maaniikkallarmat taamak misigilersimaguma.
Niviarsiaraq Sassuma Arnaanik ujaarlertoq
Arfinilinnik ukioqarlunga annoraaqarlunga, qimussini issiallunga aanaaqqiima ulua paarivara, ulu maanna talinni saamerlermi, uummatima eqqaani kakiortinnikuusara. Niviarsiaraq Sassuma Arnaanik ujaasisoq pillugu isiginnaartitsilerpugut. Stubbekøbingimi meeqqat atuarfianni atuaqatinni kalaalertatuaallunga inuttaq pingaarniulinnginnera aliasuutigeqaara. Paniorusukkaluarpunga piniagassanik nunaqarfimmillu annaassisoq. Uangaasussaagaluarpoq ilaa?
Ataatama peroriartornera Kalaallit Nunaanniillu eqqaamasat pillugit eqqartuisarnerput eqqaamavallaanngilara. Ataatama oqaatsit puigorsimasai atorlugit tallimanut kisitsinissara iluunngarlunga ilikkarusunnermik ilikkarnikuuara. Soorlu pigisaq, Nanortalimmiit Qaqortumut Amagerimullu, naggataatigullu Nykøbing Falsterimut nutsernerup tukannerani tammarnikoq. Ukiut tamaasa orpik kaavikkaangatsigu kalaallisut erinarsortarpugut ”Gavida, gavida, gavinjaput”. Orpimmi naneruutit kalaallillu sapangaasa uilasorilanerini nipituumik erinarsorpugut, illarluta, peqquneqarnitsituut pulluta, aquilluta. Allaanerunerput eqqartunngisaannarparput, taamanimi taamaattussiaannaavoq. Pinngortitamiittaqaagut, immap eqqaani, maanimi eqqissinartumi namminiusinnaavugut. Aalisakkanik, raajanik nujuartallu neqaannik nerisaqaagut. Miseraq qallunaallu naatsiiaat nutaat. Pupiit kiilorpaaluit pinngortitami katersat, iviit equnneri naatsiivitsinniit katersagut suli amerlanerit. Akornatsinniikkunnaarsimasut eqqartorpiarneq ajorpavut, ukiukillungali ilikkarnikuuara inuusuttunik aamma toqusoqartartoq, inuunerlu ilaanni artornartaqisoq.
Ataatama illua poortoratsigu inuunerisimasat nipillu nipeqarunnaarnikut tusarsaapput. Pisatarpassuit akornanni puisip amianik nassaarpunga, kiinarpak, akiseq qimussimik arnanillu kalaallisoortunik allapalaarnilik, siarngit sapangaaqqanik sanaat arfineq pingasut, Nanortalimmiit Qaqortumiillu mappit assinik imallit pingasut Nini Alicellu matusartua mersorfinnik imalik. Kingornussassaminivut mianersortunnguamik karsinut iliorarpakka nalunaaqqutserlugillu ”GRØNLAND”. Niperpassuit apeqqummut alliartuinnavittumut akissutaasinnaasut. ”Kinaavunga? Sumiippunga? Suminngaanneerpunga? Akissutissaqartippisiuk?”
Nammineq nunagisami takornartaq
25-inik ukioqarpunga. Kingusissukkut imerniartarfimmiippugut putsumi immiaaqqallu akornanni issiaarluta. ”Ilami, nunap allap Danmarkiunngitsup Kalaallit Nunaat nunasiarisimasuuppagu ajornerusimassannginnami?” aappara anneruniarpasittumik isikkoqarluni oqarpoq nangillunilu: ”tassami, piviusoq alla takorluulaariarutsigu, taava Ruslandi USA-luunniit nunasisoq takorluulaaruk?” Siulikka anersaanni kamattorsuupput, ilora tamarmi annernarpoq. Piviusoq alla takorluussagutsigu, uffami taava piviusumi tassani nunasiaataasoqanngikkuni, kikkullu tamarmik nunartik pigiinnarlugu!?
Qaammat tulliuttoq kangerlummi, Valbyparkimi, sivisuumik pisuttuarpugut. Suaartarusullungalu nilliarusuppunga. Ikit iteqisut ammarneqaqqipput, akisinnaanngilanga, eqqartuisinnaanngilanga, piumanangalu saperpunga. ”Qaa, Freja, iluamik – naqisimaneqanngilatit. Kalaallit Nunaat nunasiaataajunnaareerpoq. Aamma kalaaliviunngilatit, kalaallisulluunniit oqalussinnaanngilatit? Kalaalinganngilatilluunniit. Taava qanoq isillutit ilisimasaqassagavit?” Aalajangersimasumik tasiorpaanga, iperarsinnaanngilara, asasannit sumiginnagaasutut misigineq iperarsinnaanngilara, imminut sumiginnarnera akerlilersinnaannginnakku. Imminut avissinnaannginnama imminut annaassinnaangilanga. ”Eqqaamalaassavat Kalaallit Nunaat pillugu bacheloriliornikuugama, oqaatiginiakkakka ilisimasaqarfigaakka.” Qulliit nilleqisut kamaqaqisullu ulussakkut nakkaapput, ileqimisaartorpungalu. Imminut mattutiinnassaanga, mattuteriarlunga tammarlunga. Nipera qamillugu, siulikka qamillugit. Kalaallit Nunaat pillugu nutaarsiassaqartitsivinni eqqartuisoqaleraangat aapparma oqaasertaliinnissaa annilaangagisarnikuuara. Kalaallit Nunaat pillugu inuit allat eqqartuileraangata oqaasertaliinnissaa annilaangagisarnikuuara. Timinni soorlu toqunartoq siaruaattoq, imminut nipangersiinnartalerpunga. Inuit allat oqaasertaliinnissaat uangalu nammineq oqaasertaliisinnaannginnera annilaangagisalerpakka.
Aqqusinermili kiinnani takusartakkanni, kiinnanilu oqaluttuni takusinnaasarpara inissikkuminaatsittaraannga. Ilami aamma qallunaannganngilanga? Qitserartinnerit, taaguutit isillu misissuisut nutsanni ipput, aminni, oqaluttuanni. Akeqqersimaarneq soorlu annoraamineq aminnut attuutilaaqattaartoq. Akeqqersimaartumik aperineqarnerit tamaasa annoraamineq nipputivittarpoq. Ilisimaqalaanngilangami.
”Qallunaaviunngilatimmi ilaa?” ”Afrikaminngaanneerpit? Aperilaa, Brasiliaminngaanneerputit ilaa?” ”Kalaallit Nunaanninngaanniinngilatit ilaa?” ”Sallunak! Nutsat taamaattut?” ”Kisiannimi qas’ procenti?” ”SUMINNGAANNEERPIT????” ”Takuneqarsinnaanngilaq??” ”Qallunaajullutillu kalaaliuguit allanit aamma akusaasimassaatit?” ”Uanngaanneersimassaatit aamma?” ”Uku aamma aaqatigisimassavatit?” ”Genitit misissortinnikuuigit?” Sallunak, Brasiliaminngaanniinnginnavit!?” ”Nutsat taamaattut? Kalaalerpasinngitsigisut?” Ilami illit allamiorpasinnermik.” ”Nutsatit attorsinnaavakka.”
Uannut ilisarisimannittuususi
Taanna uannut toqqissisimatitsinngitsoq nipangersaasorlu aappariunnaarnikuuara. 29-nik ukioqarpunga Saxogademilu cafép matunissaa piareersarlugu. Arnaq Inuk sanioqquttoq qungujuffigaara qallukkalu qullarlugit. Qalluni qullarpai TAKULLUNGALU. ”Unnussiorluarina,” sanioqqukkaminga oqarpoq. Anersaatsigut immitsinnut ilisarivugut, immitsinnut takuvugut. Killitseqqallunga issiavik takisooq nerriviup qaavanut ilivara, qullimineq ulussanni kuuppoq. Ilummut anersaarlunga qungujuppunga eqqarsarlungalu: Naa, taamaattoqaraangat nuannernerpaasarpoq. Paasineqartutut misigisarpunga. Nalunngikkaangakku inoqatima akornanniittussaallunga nutsakka sukallugit qilertarpakka, sapangaaqqanik atisisarpunga, qallukka kiinaralu atorlugit akiniartarpunga, qanilaartumik qungujuttarpunga. Nutsakka takisuut toqqorlugit qilertarpunga kakiornikkalu nuisillugit. Annilaangagisarpara taakkutuulli ittunga arajutsinialeqimmassuk.
Nunarput, Kalaallit Nunaat, siullerpaamik tikikkakku 15-inik ukioqarpunga. ”Immuk sukkullu?” Angutip utoqqap isigivaanga. Aanaga, anaanaga uangalu qimusserpugut. Qaqqaq aputeqaqaaq, sermersuaq immamut aattoq takuneqarsinnaavoq. Seqinnerpoq, misinnarluni ukiuni 100-ni aatsaat taamak silaqqitsigisoq. Paasisaqarnanga isigaara ittoqertumillu aperalunga: ”Undskyld, hvad?” Qungujuppoq qallunilu qullarlugit: ”Mælk og sukker?” Sakianni kialaaq siaruaappoq. Ilumut isumaqaraluarpa kalaallisut oqalussinnaasunga? Ilumut kalaallisut apereqqammerpaanga? Tikeqqaaramali ullut tamaasa angerlasimasutut misigisarpunga. Sakianni maqaasisaqartutut misigisimanera Kangerlussuaq tikikkatta oqiliallalaarpoq. Ilulissat akornisigut umiatsiarluta seqernup anersaartornivut tamaasa apaqattaarmagit, maqaasisaqartutut misiginera suli mikinerulerpoq. Sermersuarmukaratta sikulu akimut ersittoq tullarakku misigissuseq tammarpoq. Immuk sukkullu pillugit aperineqarnera qujamasuutigaara. Akerusuuikkaluarpunga: ”Aap, qujanarujussuaq.” Qujamasunnera maani nunami tupinnarluinnartumi, inuit tupinnarluinnartut akornanniiginnarusukkaluarpoq, ilunnimi tupinnarluinnartut eqeertippai. Ataataga angerlaqqinngisaannarnikuuvoq, angalanissani kinguarteqattaarnikuuaa. Maaniissimasussaagaluarpoq, qaqqameeqqilluni misigeqqissimassagaluarpaa.
Immaqa kalaallisut oqaluttarunnaarsimanini ernumagisimagaa? Takuneqarsinnaajunnaarnini? Immaqa maqaasilluni suaartaannaavinnikuulluni maqaasinera ilukkut anorersuannguunnikuuvoq oqaaseqarsinnaanngitsoq. Immami siaruaratsigu nalunngilara Falsterip avannaata kangiani sineriak siulliullugu nalulluni ornikkaa. Qatanngutini akornatsinniikkunnaarnikut naloqatigalugit, Sassuma Arnaata taliinut. Anersaat naalagaaffiannut ingerlaqqillutik.
Qaqugukkut naammattumik kalaaliullungalu qallunaajusarpunga?
Kisiannimi uangaaginnartussaagaluarpunga, uangaavungami.
Affaanngilanga, sisamararterutaanangalu ataaseq affarluunngilanga, inuuvunga ilivitsoq. Inuuvunga. Qungussutariaavunga, tarajuullungalu sukkuuvunga, miseraq ribsgelelik. Qallunaavunga.
Pinnerpunga, ajunngitsuuvunga, kukkusuunngilanga.
Naamik, nutsakka attoqqusaanngilatit.
Asavakkit Ataata.
Nipera takkuteqqippoq. Sermeq aappoq, anersaaq iterpoq. Ataataga napparsimaviup siniffiani assani paarlallugit innangavoq. Naasut amerlanngitsut paarivai, timmissap meqqua nujaata qaanut ilineqarnikuuvoq.
Aliasunnera soorlu anersaarneq sivisooq, anersaarneq timikkut siaruaateriarluni qulinni ittoq. Oqiliallanneq aliasunnerup atinnguani qangatasutut ippoq, anniarunnaarpoq. Ataataga isigalugu ataasiakkaarluta immitsinnut eqeqattaarpugut, ullui kingulliit eqqartorpavut. Aatsaavissuaq timimik toqungasumik takuvunga. Anersaaq puuminiit anisimavoq allatullu iluseqalerluni. Akornatsinniissimassaaq, maani inimi ipeqanngivissumi, inuit kissalaartut qiasut akornanni. Naggammik inuulluaqqusilerpugut. Angutaatitaama orneriarlugu assaa tiguaa: ”Erling, inuulluarit, ajunngikkina.” Kigaatsumik malippara ingeriarlungalu assaga timip nillertup qaanut inissillugu. Nipera sajuppoq, oqaaseqarsinnaanngingajappungalu. Nipaatsumik, nipeqanngingajattumik isussuppunga: ”Hej ataata, tassa pisussaq peqaaq, aat? Asavakkit.” Nuaga iivara isillu sequnngingasut isigalugit, kiinaani utoqqarpaluttumi milaat, ilunnut assilianngorlugit toqqorpakka. ”Papa, angalalluarina. Inuulluarit, takuss.” Toqqusaakka soorlu kuussuaq. Ujararujussuaq sarfamik unitsitsisoq kuussuup qeqqinnaani inissisimavoq imerlu isinniit ammut aniatillugu. Ataatap isai. Qaavasigut aparpara siniffillu qimallugu. Akissutisinikuunngisarpassuakka pillugit uggorsartariaaruppunga. Akissutit allami nassaariniartariaqassavakka. Immami, ataatalu assigiissutsitsinni, uatsinni qimagaasuni, uatsinni allaasuni, uatsinni ataataarunnikuni. Uattut misigisimasut oqaloqatigisariaqarpakka, imaluunniit uattut misigisimanngitsut. Ullut arlaanni uanga aamma nalullunga avalassinnaanngorumaarpunga, tassanilu soqutaannavianngilaq, eqqissereersimassaangami.
"Kinaassusera kimulluunniit takutinnikuunngilara, ilaqutannut, kammalaatinnut nalunngisannulluunniit. Ilisarisimanngilaannga"
Qaqortumi illup qalia seqernup qinngorpaa, atinnilu qaliaasaq quatsissimavoq. Quasangaarmat siullermik isikkakka tutiffissaaruteriarlugit timiga tamaat aqussinnaajunnaarpara. Qaliatigut uattut takitigisumik sisuvunga. Qaratsanni pisoq kigaatsumik aallakaateqqittutut ippoq. Qaliata killinganut killillarlungalu sinarsuatigut kuuffimmik tigoriaanera. Ammut isigivunga, taava sivikitsukullammik sisoorninni qulaanniit ammut imminut isigivunga. Sivikitsukullammik piffissaq unittutut ippoq inuunermilu pisunik eqqaamasaqarsinnaanngilanga.
______________________________________________________________________________________________________________________________________
Atilit nipimik naammagittaalliortut.
Qimmiutiga Allu ilagalugu umiatsiarpunga.
Allu napparsimagaangama siniffinni.
Allu scooterimi nissumma akornanni.
Snescooterimilu.
Narsami qaqqat portusuut marluk.
Anitsiarfinni Krydertaalluni
Soraaraangama kisimiinniassagama angerlapallattarnera.
Papikuujuk oqalungajattartoq tungujortoq
sungaartorlu inimi.
Ataatarsiaralu aqisserniartarnerput.
Akalu najagalu firehjulertarnerput hiistinillu marsertarnerput.
Pannakaanik sassaasarnera, nalunnginnamiummi ma-
marersuaarivut.
Igalikumi aasakkut fiistertitsinermi grillerisarnerit qulimiguulillu.
Apersortinnera eqqaamanngingajaavippara.
Efterskolima ilusaa titartarlugu.
Suleqatimma qungujullutik ”Qallunaaq”-mik taagoraannga.
Qatanngutikka oqaloqatigerpiarneq ajorpakka, aamma ilagigaangakkit.
Ullut arlallit inissiamiittarnera allanut attaveqanngiivillunga.
Paasinikuuara ataatama issanngusarneq
toqqutigisimagaa.
Anaanaga nipaatsuuvoq, assigaaralu.
Ajaga aperivoq imminut nassaariniarnersunga. Soorlu nalus-
sanngikkaluaraa apeqqut akisinnaanngikkiga.
Massakkulluunniit imminut eqqarsaatiginngilanga.
Tupinnaq arlaleriarlunga kammalaatikka inuunermik kipisitserusuttut
unitsinnikuugikka.
Piaarinaatsoornanga nakkarnissara
eqqarsaatiginikuugiga.
Sisamanik ateqarpunga. Systemimi Kristenimik ateqarpunga, ilaquttama Ivimmik taajorpaannga. Kalaallit Nunaanni allat Ilannguamik taajorpaannga Danmarkimilu Ianimik taajorneqartarlunga. Efterskolerlunga ilinniartitsisumma kissaatigimmagu taamak atserneqarpunga. Ilannguamik oqarnissartik nalugamikku, immaqa ateq alla taajuminarnerulaartoq ajornannginnerussagaluartoq? Imminut ilisarisimavallaannginnerma peqqutai ilaanni paaseqqissaartarpakka.
Narsami Narsarsuarmilu peroriartorpunga. Atuarfimmi inuit ilaasa sanngiitsutut isigisarpaannga, ajortumik pisariaannartut. Atuaqatima uparuartuleraangannga iliuusissaaleqisarnikuuvunga. Tunuarsimaarneq qimaaffigaara, maannalu tunuarsimaarneq kinaassutsinnut ilaaginnalernikuuvoq. Ulloq manna tikillugu oqaluttarput kisimiinnerooq nuannarigiga. Arfinilinnik ukioqarlunga ilaquttannit peersitaallunga ilaqutarsiaqalerama ittuutunera sakkortusivoq. Taamani avissaartitaanerput anaanama nipangiusimaannarpaa, uangalu nipaatsumik akuerinikuuara. Qanittumili nipaanneq naavoq, ajamami oqaluttuuppaanga taamani angerlarsimaffitsinni nipiliorpallaartarsimagatta atilitta unnerluutigisimagaatigut. Immaqa qatanngutikkalu pinnguarlutalu arpaqattaartaratta. Unnerluutiginninnikut maanna toqunikuupput. Ajaga oqarpoq ilaqutariinnerput sequmimmassuk Guutip pillarsimagai. Qatanngutikka marluk maanna aamma toqunikuupput. Naluara sooq Guutip taakku pillarusussimanerai.
Silaannarmiillunga siunni inuunera assilissatut ingerlalinngitsiartoq suleqatikkalu iikkat natillu imermik innarlertissimasut piialeruttorpagut. Taamani ilinniartuuvunga. Maanna sanasuuvunga ilinniarsimasoq, sivisuumillu Danmarkimi suliffissarsiortuunikuuvunga. Qinnuteqaatikka tamarmik emailinni akineqaratik uninngaannartarput. Sanasunik amigaateqartoqarnerartaraluarpaat? Kalaallit Nunaannut uternissara aalajangiunnikuuara Danmarkimi suliffissaqannginnama. Nuuttariaqarnera nuannarinngikkaluarpara, maannali inissisimaninni qaamaneq takusinnaanngilara.
Qaqortumi nakkarnerma kingorna eqqaamasaqarsinnaanera killeqalernikuuvoq, kisianni kisimiittuujuaannarnikuunera kingumut eqqamavara, tupinnanngilarli, iliuutsigummi uteqattaaraangatsigit pikkoriffigilertarpagut. Inissianniilli anilaarusuttaraluarneq allanngorneq ajorpoq. Soorlumi silammut aqqut aqquteqanngitsumut killeqqittuartoq.
[Allakat]
[Hejsa, qanoq ippit?]
[Hej Ian, ajunngilanga, illimmi?]
[Ajunngeqaanga,
weekend-imi
naapikkusuppit?]
[Taamaaliorsinnaavugut.
Qallippat
tutaqalaaginnarisa.]
[Ilumut!]
[Hej, ajoraluartumik
weekendimi
naapissinnaajunnaarpunga…]
[Okay, ajunngilaq ulloq alla:) ]
Kiisami ikinngutikka ilagalugit illoqarfissiorpugut Københavnimilu imerniartarfiit assigiinngitsut alakkalaaqattaarlugit. ”Kalaalipalaanuku,” qallunaat inuinnaat ingerlannginnerminni oqarput. Aatsaannguummat oqarfigitippugut ”Allamut inginniaritsi. Oqaloqatigerusunngilassi.” Soqutiginngiinnarlugit imerniartarfiup kajortup silataani seqinnarimmi issiaannarpugut. Qujanartumik, kingusinnerusukkumi savalimmiormiut Sydeuropamiullu ilaserivaatigut. Suminngaanneernersugut qanorlu innersugut paaserusuppaat. Tissinakujuusappoq Danmarkimi inunni naapittakkanni inussiarnersut amerlanerit allamiuusarmata.
Qujanartumik ammima qalipaataa peqqutaalluni nikanarsarneqarpiarneq ajorpunga, qujallunimi oqarsinnaagaani. Taamak pisoqarsinnaanerami aamma killeqarpoq, inigami qimappiartarunnaarnikuuara. Ilaanni kissaatigisaraluarpara ikingutimma eqqaanniissinnaallunga, eqqarsaatilli misigissutsillu sarsuaannalertarput; kiserlioraangama piumagaluarlungaluunniit takusaqarusunneq ajorpunga.
Ilagisaqaraangama misigisimasarpunga suna tamarmi uninngasoq. Eqqarsaatsikka tammartarput misigilertarlungalu soorlu
imaqaranga.
Piffissaq kingulleq sinissuaaqattaarpunga. Imaluunniit ulloq naasarpara mobilerujoorlunga. Ullaakkut iteraangama makinnissannut oqimaappallaartutut misigisimasarpunga, imminulli eqqaaseqqittarpunga pisarnittut piniaruma makittariaqarlunga.
Uffarlunga,
Simernerit qernertut salillugit,
saaguerlunga
assiaqut taartoq peerlugu,
silaannarissarlunga,
putsumiit anillunga.
Eqqarsarpunga pisarnittut iliortarnera attatiinnartariaqarlugu. Upperaara inuk inuusoq ajunngitsumik anngussivigineqarumaartoq.
Inuuninni pisimasut putsutut ipput, naluara peqquteqarnersoq imaluunniit naamik. Nalunngilarali kingumut qiviarpiarneq ajorlunga. Suna tamaat assallugu saqqummertariaqanngilara. Nalunngilara inuuneq mallisuulli ingerlasoq, eqqarsarpungalu suna tamaat kissaatigisattut piinnarsinnaanngitsoq. Tunniutiinnarusuttarnikuuvunga, misigissuserlu taanna takkukkaangat eqqarsartarpunga aqagu ulloq nutaajusoq, immaqalu tassani nuannaalerumaarlunga.
Kinaassusera kimulluunniit takutinnikuunngilara, ilaqutannut, kammalaatinnut nalunngisannulluunniit. Ilisarisimanngilaannga. Nalunngiinnarpaat ilagigaangakkit qanoq ittuusarnersunga. Toqqorternikuungaarama Kalaallit Nunaanni oqartussaasut attaviginikuuaannga pillunga paasissutissaateqannginnamik. Akinikuunngilakka. Nunarsuarmit, ikinngutinnit uannullu nuannaalersitsisarsimasunit immikkuulernikuuvunga. Taamatut ajunnginneruvoq, allanummi misigissutsima takutinnissai annilaangagaara, taamaasillungalu aamma ulloq unnuarlu eqqarsarpallaarujussuartariaqarnanga. Inunnik ilagisaqarusukkaluarninnik isummakka paalernerini uisaruserlunga allamut saassaat pitsavik appippara: Shania Twainip erinarsugaa ”From This Moment On”, quiassuarnangajattumik asanninnermut piumasaqaatitaqanngitsumut tunngasoq.
“From this moment, I have been blessed” erinarsorpoq, uangalu anngaavunga. Misigisimasarpunga qinnutiginngikkaluarlugu illersorneqartuarlunga, naamik nalunngisarpassuakka. Toqu pinnguarigamikku Guutip pillarnikuuai. Immaqaana Guutip illersormanga suli maaniittunga. Ullorpassuit nuannersut ingerlannikuuakka, misigisalli sakkortuut kiilorpassuit nammataraakka. Inuup nammassinnaanngisaattut tonsitut misinnarsinnaasarput, taamaattorlu ilaanni malugisaarunneq oqinneruliinnartarluni. Ilaanni nukeeruttarpunga eqqarsartarlungalu misigerusutakka misigereersimallugit. Nalunngilarali taamaaliorneq akilersinnaanngitsoq. Inuuneq suli takusimanngisara siunniippoq.
_____________________________________________________________________________________________________________________________________
Sinarsuagut kuuffik tigoriaraluarlugu itigarpunga atinnilu tummeqqat ujaqqanik sanaat takullugit. Isikkama tuffiat manngersoq sakkortoqisorlu. Qitera pukusoralu ujaqqanit aqqunartiterneqartut. Minutsi ataaseq silaannaqanngitsumi piuneq toqusimasutullu misigisimaneq ilisarnartoq. Namminermut tunneq eqqissiallannartutut misinnaannarporluunniit.
"Arlaleriarlunga aamma oqarfigitinnikuuvunga kalaaliungaluarlunga silappaarit tunga pinnerlungalu, tamannali nersuinerunngilaq"
”Kalaalikasik” ”Grønlænderstiv”
”Eskimuupalaaq imerajuttoq” “Imerajuttoq”
”Nunasinikorsuit” ”Har du fået grønlandsk rundstykke?”
”Kalaalioruttorluni silalik” ”Pigivatsigit”
”Ilaquttaminnik atoqateqartartut” ”Uagoqanngippat suunngilasi”
Tassa qallunaat ilaasa uatsinnut kalaallinut oqaasinnaavisa ilaannaat.
1721-mili ajoqersuiartortitaq Hans Egede siuttoralugu qallunaat Kalaallit Nunaat nunasiaatigilernikuuaat, ullumikkullu namminersornerulernikuugaluarluta danskit naalagaanerunerat ersarittarpoq. Qallunaap Kalaallit Nunaanni tikilluaqqusaasutut misiginera, kalaallip Danmarkimi tikilluaqqusaasutut misigineraniit allaavoq. Assersuutigalugu amerlanerpaajusugut qallunaatut oqalussinnaavugut, qallunaatoorpiarsinnaanngitsullu sapinngisartik tamaat oqalunniarsarisarlutik. Danmarkimukarnissaq kalaalliniit amerlanerpaanniit pinngitsoorneqarsinnaanngilaq, inuimmi ilaquttatik tikeraartarpaat ilinniariarlutilluunniit. Anaanaga qulinik ukioqarluni qallunaatut ilinniartinneqariarluni Danmarkimut aallartitaanikuuvoq. Angakka marluk aamma taamatut, qujanartumilli nuannersumik misigisaqarlutik. Illit meeqqat qulinik ukiulik kalaallisut ilikkarniassammat Kalaallit Nunaannut aallartinnissaa takorloorsinnaaviuk?
Uanga qallunaatut oqaluttarpunga “kalaalivittullu” isikkoqarnanga, taamaasillungalu kalaallit misigisartagaasa ajornersaat misiginikuunagit. Imillatuaraangama oqaaseqarfigineqallattaasarpunga, imerajuttutummi isigineqakajuttarpugut. Arlaleriarlunga aamma oqarfigitinnikuuvunga kalaaliungaluarlunga silappaarittunga pinnerlungalu, tamannali nersuinerunngilaq. Oqaluttuakka kalaallit allat misigisartagaannut sanilliullugit suunngillat, taamaakkaluartorli kinaassusitsinnut ilusilersueqataapput, ingammik nunami naligisorisami najugaqarluni. Akutaaneq peqqutaalluni silappaarinnerartinneq qanoq eqqumiitsiginersoq takorloorsinnaaviuk? Imaluunniit qallunaatut isikkoqarneq peqqutaalluni ilagineqarumannginneq ?
Ilaqutamma angalaneq nuannarisorujussuuaat, ukiorpassuarnilu ukiut tamaasa nunamut tikinnikuunngisatsinnut angalasarnerput ileqqorinikuuarput. Taamaammat nalunngilara ataqqeqatigiinneq nunani allani nassaassaasoq. Nunani allani inunnik naapitsigaangatta, alapernaallutillu nuna ilisimasaqarfiginngisartik pillugu paasisaqarusuttuarput. Feeriarnitsinniit eqqaamasakka nuannersut amerlaqaat, feeriarnitsinni inunnik kalaaliunerput tunngavigalugu nikassaasunik qinngarsuisunillu naapitsinikuunngilagut. Qinngarsuineq Danmarkimi kisimi puttuttarpoq. Tupinnaqaaq qallunaat amerlanerpaat Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasaqanngitsut, uagut ukiut qulersuit meeqqat atuarfianni atuarnitsinni qallunaatut ilinniarlutalu, oqaluttuarisaanermi Danmark pillugu ilinniartitaasaratta.
Inuit ilaat ilisimasakissinnaasarput, tamannalu ajortuunngilaq. Ilisimasakinnermiilli qinngarsuinerup pinngortarnera nuannarinngilara. Qallunaanik Kalaallit Nunaat pillugu ilikkagaqarusuttunik naapitsinikuuvunga, aamma qallunaamik aataqarpunga (anaananniit) Kalaallit Nunaannut asannilernikumik. Kalaallit Nunaannut suliartorluni nuukkami aanaga naapinnikuuaa, kingusiinnarlu katillugu. Inuunermi affaa sinnerlugu Kalaallit Nunaanni najugaqaraluarluni qallunaajunini puigunngisaannarpaa. Nunagisani, inunngorfini tulluusimaarutigisaraluarlugu Kalaallit Nunaannut asannilerpoq, toqungamilu kissaatigisamisut nunatsinni ilisaalluni. Danmarkip Kalaallit Nunaatalu atanerat nalorninartileraangakku aanakkukka kingumut eqqarsaatigisarpakka. Inunnimmi allanik taamak imminnut asatigisunik naapitsinikuunngilanga, uangalu siunissami asanninneq taamaattoq nanerusuppara. Aatama Kalaallit Nunaannut atanerata, siunissami nunat tamaginni ataqqeqatigiilernissatsinnut neriuuteqalersippaanga.
Qallunaatut oqalugit
Naalagaaffeqatigiinnermi 2004-mi inunngorpunga, eqqorluarlugu Nuummi, Kalaallit Nunaanni illoqarfiit pingaarnersaat. Naalagaaffeqatigiinneq naligiissorisimasara. Kalaallisut ilitsoqqussaqarpunga, kalaallisuinnarli oqaluttaraluarlunga meeqqerivimmut qallunaanik amerlanerussuteqartumut nuunnikuuvunga.
Qaammatit amerlanngitsut ingerlanerini kalaallisut oqalussaavippunga. Tassanngaannaq kalaalimerngit mamarilluinnakkakka mamariunnaarpakka. Ukiukillunga kalaallit inuiaat akornanni qallunaat naalagaanerunerat ilikkarnikuuara. Meeraannaavugut, pissutsinullu malerutiinnarnissaq ilikkapallappara.
Alligama meeqqat atuarfianni kalaallisut oqaatsikka uteqqipput. Atuaqatikkalu nuannisaaqatigiittarpugut, Danmarkimiilli naturfagertitsisoqaleratta tamanna allanngorpoq. Eqqaamaqqissaarpara ataasiaq eqimattani suliaqarluta atuartuusugut kalaallisut oqaloqatigeerrakkatta. Tassanngaannaq ilinniartitsisup nilliaffigilerpaatigut. Ilinniartitsisup “qaartoornera” annilaarnareqaarput. Ilinniartitsisup kalaallisut ilitsoqqussatsinnik oqaloqatigiinnerput paasisinnaannginnamiuk kamappoq. Paasisinnaanngisaanik oqaloqatigiikkatta ingutsinerarpaatigut qallunaatullu oqalunnissatsinnut piumaffigaluta. Taamak pisoqarnera atuarfimmi perulluliortitsivoq, naturfagileraangattalu qallunaatut oqaluttalernitsinnik kinguneqarluni. Illit meeqqat atuarfimmiit qallunaajusumiit angerlarluni, qallunaatut oqalunnini peqqutigalugu ilinniartitsisuminiit nilliaffigitillunilu naveersissimanerartoq takorloorsinnaaviuk?
Ilinniarnertuunngorniarfimmi assipajaavanik misigisaqarpunga. Oqaatsitigut pisinnaasakka ajunngittuaannarnikuupput. Ilinniarnitta naammassilernerani psykologi-mi misilitsilerlunga, oqaluttariarsornermi misilitsilernermi aatsaat taamak annilaangatigaanga. Uanniit siulliullutik misilitsittut nalunngisareriarakkit pissangaqataavunga. Siulleq silappaarissorujussuullunilu pikkorittoq, atuarnitsinnilu peqataalluartartoq nalunngilara. Misilitsittarfimmiit anillammat ingerlanerlussimasoq malugisinnaavara. 02-simavoq. Ernumalerpunga, ilami taamak appasitsigisumik karakteerilerneqarsimaguni uanga taava qanoq karakteeriligaassagama? Tupaallannaannartumik misilitsilluarlunga 12-erpunga. Eqqarsalerpunga, sunamita uanga sapinngisara taassuma sapersimagaa? Nuup avataaneersut kalaallisut oqalunnerusarput tamannalu peqqutaagunarpoq angusarissaannginneranut. Ilinniarnertuunngorniarfimmi nalunngisanni pikkorinnersaat ilaraat, qallunaatulli pikkorippallaanngilaq. Censori misilitsitsisorlu qallunaajupput. Nammineq oqaatsimi atornissaannut periarfissinneqarsimagaluaruni allatut kinguneqarsimassagaluarnerpa? Illit ilinniarnertuunngorniarfimmi inaarutaasumik misilitsinninni, censori misilitsitsisorlu ilitsoqqussannik oqalussinnaannginnerat takorloorsinnaaviuk?
Piniarneq
Meeraallunga qoorortuumik seqqorneq ilikkarpara. Sakkortorpaluppoq, kalaallinulli pissusissamisut ippoq. Qatanngutigiinni tallimaasuni angajullersaagama, siullersaallunga piniarneq ilinniarpara. Ataatagalu misigisagut nuannersut qujamasuutigiuarpakka. Misigissutsit pillugit oqaloqatigisinnaanngilara, pinngortitamiikkaangattali uannut asanninnerujussua malugerujussuartarpara. Ataatama uumaniarnermik ilinniartinnikuuaanga, pinngortitamiinnaanngitsoq, sianissutsikkulli aamma. Ilinniartinnikuuaanga orlugaangama nikueqqittuaannassasunga aniguiffissaqartuaannartungalu. Piniartarnitsinniit eqqaamasamma ilagaat taamani kuuk sarfaqisoq ikaarsinnaajunnaaranni. Ataataga utiinnarani nammallunga kuukkut ikaaruppaanga.
Unamminartoqaraluaraangat nakimaallunga nikorfanissannut ilinniartinnikuuaanga. Pinngortitamut ataqqinninnerujussuara ataatanniit taamatuttaaq ilikkarpara. Ukiukillunga tuttussimatilluta tuttumik atorluaanissannik ilinniartinnikuuanga. Piniakkat uatsinnut naammattut kisiisa piniartuaannarpavut, ataatamalu piniakkatsinnik qujamasunnera ersarittuarpoq. Taamani sisamanik tuttussimalluni, naliginnaasumik sisamanik nammanneq ajornaraluartoq, nammineerluni apuussinera qujamasunneranut takutitsivoq. Piniakkani asiutiinnannginniassammata kisimiilluni kilometererpassuit pinngortitarsuarmi pisuppoq. Sakkortusimangaarmat aqaguani sanneqqangaarami pisussinnaanngilaq. Ataataga nuannaartorinerpaasama ilagaat, angutimik allamik pinngortitamik inunnillu taamak ataqqinnitsigisumik naapitsinikuunngisaannarpunga. Illit nammineerlutit puuluki økologiskeq aallaanissaa takorloorsinnaaviuk? Nettomut nersussuup neqaanik manninnillu økologiskinik pisiniarnak.
Piniarnerup nuannequtaasa ilaat tassaavoq anaanaga nuannaartoq, ulloq naallugu pisaqarsimanitsinnik pissangalluni utaqqisimasoq takussallugu. Pisaqarsimaguttami ukiornissaanut qerititsivimmi nerisassaateqalissaagut. Anaanaga aavariaqataaneq ajorpoq, uteraangattali aattuisuusarluni. Qasugaluaraangamiluunniit ikiuutaajuarpoq. Anaanama pitsaassusaa nallerneqarsinnaanngilaq. Ilaquttat asanninnermik ataatsimoornermillu pingaartitsinerpaat inooqatigaakka. Anaanama qatanngutikka pimisut piuaannarnikuuai, inuunitsinnilu najuussimanngikkaluarpat taamak ingerlalluartigisimanaviarata ilimagisarpara. Anaanama aamma ilinniartinnikuuanga aqagussaq nutaajuaannartoq. Ippassaq pisut allanngortissinnaanngilavut – siumuinnaq isigisinnaavugut. Anaanaga arnaavoq tunniutiinnanngisaannartoq. Qanorluunniit ajortigigaluaruma aaliangiussinikkaanissannik ilinniartinnikuuaanga. Kalaalerpassuit allat assigalugit isumassuisuuvoq, taamaattoq aamma eqqaanissaa pingaartippara, inuuninnimi arnani pingaarnersaavoq.
Taartumi Qaamaneq
Nunarsuarmi Kalaallit Nunaat nunani kusanarnersaasa ilagaat, nassuiagassaanngitsumillu pinngortitaqarluni.
Takorlooruk Arsarnerit qitittut
Silaannaq mingueqqinnaaq
Qilak qilammi takunngisaannakkannik Nipaassuaq killitsinnartumik nipaattoq
Ilulissat illorsuartut angitigisut Eqqissisimaneq iluunngartoq
Inuunerullu kusanarsinnaanerattut Kalaallit Nunaat aamma taartumik qulisimasinnaavoq. Ilaqutariit arlariit alianartunik nalaataqartarput. 12-inik ukioqarlunga pisoq eqqaamasanni nuannersuunngilaq. Ilutinni nalunngisara ilaquttanilu angalaarlutik ajutoorput. Iluliaminermut aporlutik tamarmik angallammiit miloriussaasimapput. Ilaquttani ipillutik ajunaartut isigisimavai. Kisiartaalluni aniguivoq. Nunaqqataasut tapersersuinertik takutikkusullugu aningaasanik katersipput, ullorli taanna nukappiaqqap annaasai taarserneqarsinnaanngillat. Inuunerup qanoq peqqarniitsigisinnaaneranut takussutissaavoq.
Inuuneq artornarlunilu sapernarsinnaagaluaqisoq seqineq nuiuarpoq. Inuiaqatigiit ikitsut 56.000-iinnaagatta immitsinnut ilisarisimaqaagut. Taamatut pisoqaraangat tamatta eqqugaasarpugut, ikeqaagummi. Taamaammat ataatsimoornissarput pisariaqarluinnarpoq. Nukappiaqqap misigisaa eqqarsaatigisaqaara, oqaluttuarineranilu oqariartuutigerusuppara avatangiiserput ajunngitsorpassuarnik ulikkaaraluarluni inuuneq allanngoriataarsinnaammat.
Qoorortooq apersortittumut nuannaarutaasinnaaqisoq, aamma aliasunnermik pilersitsisinnaavoq. Kalaallit Nunaanni agguaqatigiissillugu imminut toquttartut nunarsuarmi amerlanerpaat ilagaat. Inuit tamarmik imminut toqunnikumik nalunngisaqarput, uangami aamma. Iliveqarfiit anersaanik inuusuttunik ulikkaalertupallattarput.
Aniguiffissatut isigineqanngisaannassaaq, allanimmi periarfissaqartuaannarpoq. Pissutsit taamaattut paquminaraluartut inuusuttuunera tulluusimaarutigisaqaara, inuunermi sakkortusinnaagaluaqisoq ilagisartakkamma inuunerup nuannertuuneranik takutittuarpaannga. Inuuneq misigisaqarfiuvoq, nakkarfeqanngikkaangattalu qaqisinnaaneq ajorpugut. Taamaammat inuuneq unamminaraluaraangat imminut asanissaq pingaaruteqarpoq. Kalaaliusugut atugarliuutinik aqqusaagaqarnikooqaagut, sulili nikorfavugut.
Ingasaqaagut
Ammallutalu alapernaappugut Inussiarnersuuvugut
Pingasunik oqaaseqarpugut Akuutitsillaqqippugut
Piorsarsimassutsikkut pisuuvugut Ataatsimoorpugut
Pinngortitamut avatangiisitsinnullu nalimmassarnikuuvugut, taava asasara “tikeraaq”, tikilluaqqusaangaarputit, naligiimmilli immitsinnut isigaluta naapitta. Tasiorlutit naalagaaffeqatigiinnerup kusanassusai alannguilu uanga isigisakka takutissinnaaqaakka.
“Kalaalikasittummi” imaluunniit “”Eskimuupalaaq imerajuttoq ”-tut, nammineersinnaanngitsutut isigineqartaraluarluta, inuuvugut tulluusimaartut asanninnermik ataqqinninnermillu ulikkaartut.
Gud Bevare Danmark
Kalaallit Nunaallu
UANGA KALAALIULLUNGA OQAATSIKKA ATORLUGIT OQALUTTUNGA NIPANGERSARPARMA.
QALLUNAAQ
UANGA KALAALIULLUNGA OQAATSIKKA ATORLUGIT OQALUTTUNGA NIPANGERSARPARMA.
OQARPUTIT PAASISINNAANNGISANNIK OQALUKKAMA ATAQQINNISSUSEQANNGITSUNGA.
NIPANGERSARPARMA OQARLUTIT DANSKISUT OQAASILITTUT ILLIT EQQARSARTAATSIT ATORLUGU OQALUSSASUNGA.
NIPANGERSARPARMA OQARLUTIT OQAATSITIT ATUNNGINNAKKIT ILIKKANNGISAANNASSASUNGA
NIPANGERSARPARMA OQARLUTIT DANSKISOORSINNAANNGINNAMA
SIUNISSAQANNGITSUNGA.
NIPANGERSARPARAMA KALAALLISUT ILITSOQQUSSARALUGU
OQAATSIKKA NALEQANNGIMMATA.
Kangerlummi meeraanera pilluarnartoq eqqaamasaqarfigeqaara. Qatanngutikkalu toqqissisimasumik peroriartorpugut. Angajoqqaatta asaqalutalu isumassorpaatigut.
Ullormiit ullormut inuuvugut. Aningaasaaterpassuaqanngilagut, taamaakkaluartorli amigaateqarsimasutut misiginngilanga. Amigaateqaraangatta nammineq pissarsiarisarpagut. Pinngortitamiit inunniillu. Avatangiisitsinniit. Allamimmi peqanngilaq. Naammaqaarli! Inuuvugut ullut tamaasa inuuniarnissamut akisussaaffiit ilikkagassaralugit - ataatsimoorluta.
I lived in a small house with a beautiful view.
Illumi, anaanama ataataata illuliarisimasaani peroriartorpunga. Illu filminik isiginnaaraangatta filmimi inuttaasut illuannut assersuunneqarsinnaanngilaq, kisianni uagut ilaqutariit angerlarsimaffigaarput. Tassanilu pilluarpunga.
Peroriartorfimma tikka suli naamasinnaavara. Ataataga aalisartuullunilu piniartuuvoq, angerlarsimaffippullu puisip amersunnillunilu neqisunnittarpoq. Uannut puigunaatsuuvoq nuannersoq.
Anaanaga ilinniarsimasuunngilaq, taamaakkaluartoq suliassat assigiinngitsorpassuit sapersaatiginagit nukissaqarfigalugillu naammassisaqarfigisarpai. Ataatama piniarsimatilluni angerlaassai nerisassiaralugillu nerineqarsinnaanngitsortai assassugassatut katersortarpai. Assassullaqqissuuvoq ulapittaqalunilu. Ilaanneeriarluni eqqissiivilluni nipilersuutinik nuannarisaminik tulleriiaaraluni tusarnaaleraangat ulapputeqarani silarsuaaqqamini suna tamaat iperarlugu qitilluni appisimaaleraangat qutsattarnikuuara.
No wonder why I always think of her, when I listen to music.
Perulerama nunattalu sinneranut ingerlaqqillunga, allarluinnarmut ikaarpunga. Nunarput qimallugu aallarnikuunngisaannarpunga, naatsorsuutigisanniilli inooriaaseq allaaneroqaaq.
Meeraagallarama misigisakka ilikkakkakkalu inuunermi ingerlaqqinnissannut tulluarunnaarsimapput. Oqaluttuarisaanerpulli kulturerpullu paasisaqarfigilertorpakka.
Paasilerpara meeqqat atuarfianni ilikkarsimanngisakka amerlasimaqisut.
Nunasiaataanerup oqaluttuarisaanerata kinguneri
Meeqqat atuarfianiluunniit annerusumik tusarsimanngisakka.
Oqaatsit ataasiakkaat oqaatigisinnaallugillu ‘qujasuitsutut’ naliligaasarnerputnalunngilara. Sinneri naluakka.
Kulturi eqqartoqqeriarakku, isumaqartarnikuuvunga nunarsuarmi inuit assigiimmik pingaartitaqarlutillu inuusaaseqartut.
Meeraagallarama uagutsinnit qaamanerusumik nujaqarlutillu amillit tikittartut nalunngilara. Inooriaasaalli allaanerorpaseqaaq, nassuiarsinnaanngilarali qanoq. Eqqumiitsumik aamma oqaluttarput, oqalunnerili tv-mi tusaasartakkatsinnut assingusut ilisimanikuuara.
Angajoqqaakkalu oqaluussinnaanagillu paasisinnaanngilagut - naapikkaangatsigit ittoortutut pissuseqartarpugut.
Eqqoriaannaraluarlugu qularnanngitsumik angajoqqaakkalu assigiimmik misigisarpugut.
Appasinnerusumik inissisimasutut misigisarluta.
Naleqassusera qallunaaniit appasinnerusutut misigiuaannarnikuuara.
Oqaluussinnaanngikkaluarukkilli tikilluaqqusaanngitsutut misigitissanngilakka, saneqquttummi allanartut tamaasa qungujullugit ilassisariaqarpakka.
Ataasinnguamilluunniit immikkoortitaasutut misigissanngillat.
But the other problem was, that as I child I always heard that Greenlanders are ungrateful for what Danes have done
Taamatut naliligaaneq pinaveersaartinniartalerpara. Qujasuitsutut.
Qaamasunik ameqarlutillu nujallit isigineqartutut ilaatinneqartutullu misigitinniartuaannalerpakka, kialuunniimmi immikkoortitaasutut misigineq nuannarinngilaa.
Inuusuttuaraallunga akuuniarneq ilungersunartittarpara. Ilinnialeraluaraangama aamma. Ilami nipaattuullungalu tunuarsimaartuuvunga. Allat uannut naliliisarnerat upperisarpakka: Pikataasunga. Kusanaqqissaartumik naammassisaqarsinnaanngitsunga.
Tamannalu nikallungassutigisaqaara.
Ataqqinnikkaluarlunga ataqqineqannginnera ukiorpassuarni ilinnialeraluartarninnut killilersuutaaqaaq.
Danskisut oqalussinnaanngeriarama “ataqqinninngitsutut” naliligaasarnera qatsutiivippara. Aperineqaraangama akisinnaanngeriarama. Oqaatsit ataasiakkaat oqaatigisinnaagaluarlugit amerlanertigut qerisarpunga. Ataqqineqanngitsutut naligineqanngitsutullu misigisarpunga.
Nunanni! Nalikinnerullunga!
Piffissami sivisuumi danskit qiviarnissai, oqaluunnissai ilassinissaaluunniit pisariaqartikkunnaarpara. Qanormita namminneq qisuariassagaluarpat pinngitsooratik kalaallisut oqaloqquneqarlutik akisinnaanngitsut siorasaartuugutsigit, atuarfiup pisortaanut annguttariaqarnerarlugit?
Ataasiarnanga misilitsiffimmi oqalussinnaananga ilinniartitsisut naliliisussallu akianni issiasarpunga. Akunnerup affaa naassaanngitsutut misinnartarpoq. Uannut.
Misilitsiffimmiit anisarpunga qiallunga. Kanngusullunga kalaaliugama oqaatsinut allanut poqiitsoq.
Kalaaliunera kinaassuseralu tunulliuttarpakka. Inuiaat allat nuannaartorisarpakka.
Danskinut kamassaqarnera ingerlaffinni ilikkagassannut assigiinngitsunut mattussivoq.
Imminut piumaffiginikkut inuillu tapersersuisut upperinnilertitsisullu avatangiiseritillugit, paasilerpara kamassaqarnera inuttut ilinniarnikkullu alloriarnissannut ajoqutaatikkusunnagu.
Ilinniarnikkut silarsuara siammasinnerusumik inissillugu silassorissusera allisarnikuuara. Akissutissarsisinnaanngisara aatsaat tamaanga killikkama akissuteqarfigisinnaalerpara.
Nunarsuarmi kultoorerpassuit assigiinngissuseqarneranik, assigiinngitsunik pingaartitaqarlutillu ilitsoqqussaqarneranik oqaluttuunneqarlungalu ilinniartinneqarpunga, tassuunali aatsaat nammineq kulturima naleqassusaa ilikkalertorlugu. Ataqqinninnerup naligiissitaanerullu ataqqinassusaa.
Aporaanneq pitsaaneruniunnerlu apeqqusertuaannarsimasakka qulaaniit isigilerakkit akissutissaqartilerpakka. Naqisimanninnerup pissaanera paasilerpara. Nunatsinni ikinnerussuteqartut uagullu kalaallit kuulturitsigut pingaartitatigullu assigiinngissuseqarnitta qanoq annertutiginera aatsaat paasilerpara.
Kalaallit inuiaat oqaluttuarisaanerput sakkortooq, siuaatsinnullu kingunerluuteqarsimasoq uppernarsilerpara. Tamannalu akuersaarsinnaanngilara. Massakkulli killiffik eqqarsaatigissagaanni, tassanngaanniit nikeriartariaqarnerput uummatinni misigaara.
Assigiilernavianngilagut naligiilernaviaratalu. Nunatsinni neriniartarfinni danskit kalaallillu ataatsimut neriniarfiannut iserutta tamanna takusinnaareerparput. Uagut kalaallit nipaaneruvugut. Oqaaserpassuit atorneq ajorpagut nipituumillu oqaluttarata. Neriniartarfinni danskit nipituumik oqaluttut akornanniilluni qoqianngunarsinnaasaqaaq. Kulturitsinni assigiinngissusitsinnut assersuutaannaavoq.
Uanga kulturera kulturimalu naleqassusaa allanngortinneqaranilu peernavianngilaq, uanga aamma allat kuulturiat allanngortinnagulu peernavianngilara. Ukiuni 300-ni sorpassuit aqqutigalugit qallunaanngorsarneqarsimaneq oqaluttuarisaanitsinniippoq, taamaakkaluartorli suli tamaaniippugut, pingaartitagut suli qimalertorsimanatigit. Aatsaat taama kinaassusera ataqqitigalugulu pingaartitsigilerpara. Kanngusunneq, naleqanngitsutut misigiuarneq, paasinnissinnaannginneq, naleqqussaraluarluni sumiiffissarinngisamiittutut misigineq inuuninni misigissallugit pisariaarupput.
Kalaaliuneq, kulturi kinaassuserlu imminermi ataqqinassuseqareertut, sorpassuit angunngikkaluarlugit paasiartulerpara.
Kalaallit uanga siulikka silap pissusaa inualu aallaavigalugit inuusimapput, ataatsimilluunniit siunissamut aningaasaqarniarneq eqqarsaatiginagu.
Taannaavorlu uanga nunaqqatimalu, nunarsuarmioqataanerput eqqarsaatigalugu suli sungiunniagassarput, kinaassuserput allanngortinngikkaluarlugu. Misigisimasakka siulimalu misigisimasaat akuersaarneqarsinnaanngitsut ikii mersortariaqarpagut, tassanngaanniillu ingerlaqqilluta.
Ilinniartariaqarneq siumullu siunissamut isigaluni piareersarnissap pingaaruteqarnera ilisimajartuaalinngitsuugukku uiallaatigisimassanngikkaluarpara.
Inuiaassusera pingaartippara. Inuiannut allanut mattussinissara pisarialittut isiginngilara, assigiinngissutsilli amerlasuut misigalugillu inuit immersoqatigerusuppakka. Nunarsuarmiooqataavungami. Kulturera – allallu kulturiat - ataqqalugulu pingaartippara.
Kalaaliunera tulluusimaarutigaara.
Kalaaliunera oqaatigigakku oqarpoq: ”Uanga kalaallimik sammisaqarsinnaavinngilanga. Misigissuseqarpallaarput.”
Kalaaliuneq tassa uangaaneq. Tassa inunngorama kinaassusera. Kalaaliujuaannarnikuuvunga kalaaliujuassalllungalu – qanorluunniit pisoqaraluarpat. Kalaaliuneq tassaavoq ima aperineqarneq: ”Kalaaliuviit?” uangalu akigaangama: ”Aap kalaaliuvunga.” Qallunaajuneq naleqqussarnertut isumaqartippara. Massakkut nunamut najugaqarfinnut akuuffigerusutannullu naleqqussarnissara. Ilaannili Danmarkimut naleqqussarsinnaaneq ajorpunga. Qallunaanganngilanga. Qallunaat pigiliutiinnakkaminnik isummertarnerisa ilaattut isikkoqarpunga. Danmarkimi qallunaaviunissannut kalaaliuallaartarpunga, Kalaallit Nunaannilu kalaaliuviunissannut qallunaajuallaartarlunga. Kalaaliaraanikuuvunga Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu peroriartortoq, ilunnilu nunat marluk akornanni kiggeqqasutut misigisimasarpunga. Kinaassutsit marluk imminnut nassaarisinnaanngitsut. Qanormi imminut nassaarissagama?
Kalaallit Nunaanni meeraaneq uannut meeraaneruvoq inuunermik ulikkaartoq. Tunumi Tasiilami inunngorpunga. Tanngassimaarutigeqisannik aasakkut inuuissiortarpunga, aasakkullu atuanngiffeqarnerup nalaani kaffilleraangatta ini inunnik ulikkaavilluni ulikkaartarnikuuvoq. Tasiilamili inunngornikuugaluarlunga Kalaallit Nunaanni sumiiffinni assigiinngitsorpassuarni meeraanikuuvunga. Qaqortoq, Nuuk, Ilulissat Aalborgilu meeraaninnit eqqaamasaqarfigaakka. Qaqortumili peroriartorpunga.
Maani aanama mersornikuusaanik tunumiut kalaallisuuannik atorlunga atualerpunga. Maani qatanngutiga pinngitsaaliusallugu arsaattarfiup tunuatungaaniittumut qaqqamut ingiinnarluta sisoraqatigiartortarpara. Maani meeqqat ulloq naavillugu silami pinnguartarput. Arsaattarfimmi naapittarpugut, arsaalluta, arsaattarfiup tunuatungaaniittumi qaqqami qallorluta. Meeqqat maanimiut tamaavimmik toqqortaaqatigisarpagut. Naatsiivitsinni trampoliinnaqaratta peqatimma illorput naapisimaarfigisalerpaat. Qaqortumi meeraalluni susassaaleqinanngisaannarpoq. Maani illoqarfimmi kikkut tamarmik imminnut ilisarisimapput. Aalaaluttuaannarpoq. Sumi tamaani. Peroriartorfigalugu nuannernerpaavoq.
Kalaallit Nunaanni meeraaneq uannut aamma sakkortuvoq. Meerarpassuit angerlarsimaffimmi toqqissisimananngitsumi peroriartorput, angerlarsimaffimmi killeqanngitsumi. Ilaat angajoqqaaminnit persuttarneqartarput namminerlu persuttaaneq qisuariaatissatut ilikkartarpaat. Ilaasa pingaartumik ataataminnut atassutaat pitsaaneq ajorpoq. Uanga ataataga imerajuttuuvoq allasiukulallunilu. Tunuminngaaneerpoq sakkortoorujussuarnillu atugassaqartitaanikuulluni. Ullumikkut angajoqqaakka avinnikuupput, qujanartumik. Namminneq nunagisaminni immikkut najugaqarput. Ataatama anaanarsiamalu affarmik qatanngutikka marluk Ilulissani najugaqatigaat. Anaanaga, uanga qatanngutigalu Aalborgimi najugaqarpugut. Taamatut ajunnginnerpaavoq.
Qulingiluanik ukioqartunga ataasinngornermi ullaajugaa ataataga ullut pingasut peqanngereersimavoq. Pisiffiup tungaanukarlunga ammukajaakoorpunga. Ammukajaap affaa tikillugu angut napaqqarluni nikorfasoq takuara. Qanilligama ataatagaasoq paasilerpara. Taava eqqarsarpunga, ULLUT PINGASORSUIT sumiikkavit? Orneriarlugu aperivara sooruna angerlarsimannginnersoq. Aalakuungaarami ilisarisinnaanngilaangaluunniit. Qummukajaakkut ikiorlugu angerlaappara. Taava ingerlaqqippunga, ungasittumukarnangali. Illup iigaata tunuanut pillunga ingerlaqqissanersoq nakkutigaara. Kukkusutut paatsiveqanngitsutullu misigisimavunga, ilami sooq taamaattuua? Arlaleriarluni ullut arlallit angerlarnikuunngilaq. Tassani siullerpaamik akisussaasutut misigisimavunga. Misiginikuusakka meeqqanut naleqqutinngillat.
Taassuma kingorna angajoqqaakka kamaatiinnaavilerput. Ajornerulerpoq. Qatanngutigalu tummeqqani toqqoqqalluta angajoqqaagut suaartaattut tusaasarnikuuagut. Nipitusangaarmata sinissinnaaneq ajornikuuvugut. Kamaattangaaramik ataataga ukioq ataaseq Tasiilamut nuuppoq. Isumaqarnikuuvunga uanga pisuussutigalugu. Anaanagami oqaluttuunikuuara ataataga aalakoortoq. Qimammatigut tamanna inuuninni misiginikuusanni ajornerpaavoq. Nalaassaarfimmi issiavunga aneqqunngikkaluarlugulu. Qiallunga uivertorsuanngorpunga. Taskini tigullugu tummeqqakkut ammukarpoq eqillungalu. Ingerlaqqunagu uteriippunga. Avissaarteriarlunga taskini tigoriarlugu ingerlavoq. Ataataartorpunga. Anaanap eqqannut ingilluni qiaqatigivaanga. Anaanama nalunngilaa ataataga maaniiginnaraluaruni ajorneruinnassasoq.
Ajunngitsunik aamma pisoqartarnikuuvoq. Ataasiarluni pisuttuaqatigimmanga ullorissap anaanik siullermeerlunga takunikuuvunga. Ullorissap anaata qilak tamaat qaammartippaa. Ataataga aamma taamaattuuvoq. Ataatama pinngortitaq timersornerlu uannut ilisaritippai ilinniartingatsiarnikuullungalu. Meeraaninni ataataga tassaanikuuvoq nuannaartorinerpaasara, tamannali atuukkunnaarnikuuvoq. Ataata asavakkit, kisianni aamma uumigaakkit.
Kalaallit Nunaanni inuusuttuaraaneq inuppassuarnut artornarpoq. Inuusuttuaraallunga ukiorpaalunni nikallungarujussuarnikuuvunga, misigisamalu peqqutilimmik aqqusaartarnerisa upperinissaa pisariaqartinnikuuara. Ikinnguteqarpunga akornatsinniikkunnaarnikunik. Allanut misigitikkusunngeqaara. Imminut toquttarneq inuuninni ilaasorujussuuvoq. Kalaallit amerlasuut inuuneranni ilaasorujussuuvoq. Meerarpassuit inuusuttorpassuillu artorsangaaramik misigisimasarput anniarunnaassagunik allanik aqqutissaqanngitsoq. Isumagineqarnissartik pisariaqartippaat. Takuneqarnissartik, tusaaneqarnissartik akuerineqarnissartillu pisariaqartippaat. Tusarnaartoqanngilarli.
14-inik ukioqarlunga Ilulissani ataatanni anaanarsiannilu ukiut marluk najugaqarpunga. Angerlarsimaffik najugaqarfigissallugu imaannaanngilaq. Angerlarsimaffimmi akuerineqarnissaq ajornakusoorpoq. Takuneqartutut tusaaneqartutullu misigisimanngilanga, tamannalu paasisinnaannikuunngisaannarpaat. Angerlarsimaffimmik marloriarlunga anisitaanikuuvunga. Utoqqatsertuaannarput, susoqarsimanngitsutullu pissusilersortarlutik. Angerlarsimaffittut misigilinngisaannarnikuuara, imaluunniit toqqissisimananngingaarmat angerlarsimaffittulluunniit taaneq ajornarpoq.
Piffissat ilaanni artorsartangaarama imminut toqunnissara eqqarsaatigisarnikuuara. Kalaalerpassuartulli taamak inuunera kinguneqartikkusunnikuunngilara. Inuunera tassunga killitsikkusunnikuunngilara. Tassanngaanniit aallartariaqarsimasungaana. Anaanannut utertariaqarlunga. Ataatanni meeraanera inuusuttuaraaneralu nukkassaatiginikooqaakka. Allatulli nukkassimasinnaagaluarpunga.
Danmarkimi inuusuttuunerup amerlasuunik periarfissinnikuuaanga. Angalanikuuvunga, misigisaqarnikooqaanga maannalu ilinniarlunga. Kalaallit Nunaanni meeraaninni misigisakka sakkortuut ungasillilaarnikuuakka, kisianni Danmarkimi kalaaliuneq ilaanni imaannaaneq ajorpoq.
Danmarkimi inuusuttuunera kiserliornermik iluteqarpoq. 2021-mi efterskoleriarlunga Danmarkimukarpunga. Tusartuarparput efterskolerneq inuunermi misigisassani nuannernerpaat ilagigaat, uannulli taamaanngilaq. Danmarkimut pigama atuarfiup qanoq pingaartinneqartiginera paasillugu uannut kulturikkut tupannarpoq. Inuiaatkusanartunik naammassisaqaannavinnissaminnik anguniagallit. Kalaallit Nunaanni ikinngutima akornanniinnissara sungiusimavara, maannali nalunngisannik toqqissisimaffissaaruppunga. Danmarkimimi aamma kalaaliugaani ikinngutitaarnissaq ajornarsinnaasarpoq. Efterskolerianngilaataa Kalaallit Nunaanni ikinngutigalu asuli nuannariinnarlugu qapernikuuvugut, taamaammat pinnernerpaanngilanga. Nutsat naaqqittarput, eqqarsarnikuuvunga. Uannut pingaarpallaanngilaq. Qapeqqallunili nalinginnaasumik isikkoqarnissaq ajornalaarpoq.
Aalborgimi perorsaasunut ikiortitut ilinniarama kiserliorneq aamma misigaara. Ilinniartut ukiui, tunuliaqutaat soqutigisaalu assigiinngitsorujussuupput. Amerlasuut arlaannik assigiissuteqarput. Ilai qallunaamik erinarsortartumik nuannarisaqaqatigiipput, ilai inummik aalajangersimasumik ilisarisimasaqaqatigiipput imaluunniit ukioqatigiillutik. Uanga asseqanngilanga. Immikkoortitaasutut misigisimavunga. Marlunnik allamiunik ikinngutitaarpunga. Ikinngutigissallugit ajornannginnerulaarpoq, kalaallimmi pillugit qallunaasulli pigiliutiinnakkaminnik isumaqanngillat. Kinaassusera pillugu. Kalaallit pillugit isummat pigiliutiinnakkat naapertorlugit qallunaarpassuit misigisimanngisaminnik iliuuseqartoortarput. Immikkoortitsisarput. Atuaqatinnut allallunga akuuniartaraluarpunga, itigartitaasarpungali. ”Immaqa ulloq alla,” akisarput.
Ilinniaqatikkaa kisimik kalaallit pillugit pigiliutiinnakkaminnik isumaqanngillat. Ilinniartitsisuma ilaasa kalaaliunera isiginiartorujussuusarpaa, uffa uangaanera tamaat isigisussaallugu. Ilinniartut allamiuusugut tamatta allatut pissusilersorfigisarpaatigut. Qularinngilara nalusaminik annersitsiniaranilu taamak pissusilersortartoq, taamali pissusilersortarnera eqqunngilaq. Annernarpoq. Timaata pissusaatigut suliarpullu pillugu qallunaaniit sakkortunermik isummersortarneratigut malunnarpoq. Qallunaat amerlasuut eqqarsartaatsimikkut matoqqasuupput, malunnarpianngitsumillu race tunngavigalugu nikassaasarlutik. Taamaattunik misigisaqarnikooqaanga. Qallunaat ilaat ajorniaannarlutik ajorneq ajorput, nalusaminilli ajortarlutik.
Qallunaat isaanni isummat pigiliutiinnakkat ilagivaat kalaallit imigassartortorujussuusut. Kalaallilli Kalaallit Nunaanni imerpallaanngillat. Imerajuttut Danmarkimut nuukulasarput imigassaq akikinnerummat. Inuiaat imerajorujussuanngilagut. Aalborgimi Kennedy Arkadenip silataani issiallutik nilliasut Kalaallit Nunaanni taamak pissusilersorunnanngillat.
Kalaalerpassuit piviusoq anniaatillu qimanniarlugit imigassaq nipaallisaatigisariaqartarsimavaat, taamaattumik isuma pigiliutiinnagaq atuuppoq. Anniaatit amerlasuut kinguaariinnut arlalinnut ingerlaqqissinnaavoq. Inuit imigassamik atornerluisut angerlarsimaffimmi pitsaasumi peroriartornikuunngillat. Kingunerlutsitsinerit amerlangaartut qimarngusariaqartarpaat.
Imigassaq sianiutinut nakorsaataavoq. Ikinngutigilluakkamma ilaat tujorminartorujussuarmik angerlarsimaffeqarnikuuvoq. Taamaattumik imerunnaarsinnaanngilaq.
Isummanut pigiliutiinnakkanut killiliinnissaq pisariaqarpoq. Belgiami paarlaaqatigiinnikkut ilinniartuullunga Danmarkimisulli isummanik pigiliutiinnakkanik nikassaasunik misigisaqanngiivippunga. Ajortuusutut naatsorsuutigineqarlunga misiginagu paasineqarneq misigaara. Qallunaat Kalaallit Nunaannut isiginnittariaasiat peruutigisaat saarngiini alliartulertutut ipput. Ilorpasissorujussuullutik. Naalagaaffeqatigiinnermi sakkortuunik, artornartunik imaannaanngeqisunillu aqqusaagaqarnikuuvugut. Ataqatigiinnerput ajussanngippat immitsinnut naligaluta, ataqqilluta tatigalutalu pissusilersorfigisariaqarpugut. Qallunaanut assak isaakkaangatsigu taleq tamaat tigoriarlugu miloriuttarpaat. Qallunaalli assartik uatsinnut isaakkaangtigu uagut itigartitsisarnerput pikkoriffigivallaalaartarparput. Taamaattumik oqallinneq angeqaaq. Immaqa aamma taamaattumik Danmarkimi uangaaneq ajornartaqaaq.
Ikinngutikka qallunaat ilagalugit illoqarfissioraangama isummat pigiliutiinnakkat aamma tusartarpakka. Aneqatigiikkaangatta ikinngutikka uanniit oqaloqatissaqarnerusarput. Unnuk ataaseq angutip ikinngutigalu ornippaatigut aperalunilu:
”Suminngaanneerpisi?”
”Sooruna?”
”Naamik, eqqarsaatersuutigiinnarigaana.”
Kalaaliunera oqaatigigakku oqarpoq: ”Uanga kalaallimik sammisaqarsinnaavinngilanga. Misigissuseqarpallaarput.”
Tupigusussuaarpunga – nå, okay. Qujanaq, I guess. Uangami aamma ilittut ittumik sammisaqarnianngilanga. Kina taama inummut oqarsinnaagami? Eqqarsaannarpunga, ila qujanaqaaq misigissuseqaratta! Uagummi misigittaanngilagut! Uagut kalaallit qamuunarujussuaq misigisarpugut, sakkortuumik misigisarpugut. Aap, immaqa ilaanni ajornartorsiutaasarpoq. Kisianni isumaqarpunga ilaanni misigissuseqarpallaartarnerput ajunngitsuusoq. Misigittaakkaani inunnik allanik annersitsisoqarsinnaavoq. Uagut annersitsisimagaangatta nassuerutigeriarlugu utoqqatsernissarput pikkoriffigisinnaasarparput. Qallunaat tamanna pikkoriffigivallaanngilaat. Isumaqarpunga uagut kalaallit isumatusaarnerusariaqartugut qallunaallu misigissuseqarnerusariaqartut.
Kalaallit Nunaat Danmarkillu akornanni inissisimalluni nalunartarpoq. Kalaa - lerpassuit Danmarkimut atanertik pillugu avissaartuupput. Uanga ilunni aamma avissimasutut misigisimavunga. Kalaallit Nunaata Danmarkimut atanini nuan - naralugulu ajorivaa. Soorlu nukappiaraq niviarsiararlu qatanngutigiit. Kalaallit Nunaata Danmarkip periarfissanik ammaassuinera iluaraa. Assigiinngitsutigulli ajortumik pineqartutut misigivoq. Uagut ilaquttatsinni Danmarkimut atanerput aamma imaannaanngilaq. Momoo-ga arnanik danskit naalagaaffianit piumann - gisaminnik spiralilerneqarnikunik nalunngisaqarpoq. Ittuga kalaallit meerartaasa Danmarkimut qallunaanngorsagaajartornikut ilagaat. Qallunaatut nipeqarlutillu qallunaatut isikkoqarit – tassa taamatut peroriartornikuuvoq. Inersimasunngorluni Kalaallit Nunaat tikeqqikkamiuk kalaaliuneq naqqarpiaanniit ilinniaqqittariaqarsi - mavaa. Danmarkip misigititai ikilersuinikuupput. Kinguaariinni kingornuttagaallutik qilerunnguunnikuupput. Angajoqqaama angajoqqaavisa misiginikuusai uanga Danmarkimut atasuteqarninnut sunniipput.
Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu soorlumi meeraasugut killinik misileraasut. Ukiuni hunnorujorpassuarni inooqatigiinnikuuvugut. Immitsinnut unammillertarpugut. Immitsinnut misilittarnikuuvugut. Soorlu qatanngutigiit kaagimik pilerngullutik kamaattut. Taamatut misinnarpoq – quianaannarluni. Iluga taamatut misigivoq. Kinaassutsikka assigiinngitsut markuk ajugaaniullutik kamaattut, uffa atalersik - kusukkaluarikka.
Kalaaliorusuppunga, kisianni aamma qallunaajulaarusuppunga. Kinaassutsinni avissaartuuttut qilerninngortikkusuppakka ataqatigiilluaqqissaartut, inooqatigiillu - alersillugit. Taamaasilerpoq. Kisianni kalaaliunerup qallunaajunerullu atatilernissai ”work in progress”-iuvoq.
Momoo: mormor-imut taajuut
Fortællingen bor her:
Inuusuttut kalaallisut tunuliaqutallit oqaluttuaat / Fortællinger af unge med grønlandske rødder
Taakku[Kalaallit] oqaluttuaapput katersat, inuusuttuniit kalaallisut tunuliaqutalinniit allanneqarnikut. Unneqqarillutik sapiillutillu Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu, nunallu akornanni inuusuttuuneq pillugu oqaluttuarfigivaatigut – piorsarsimassutsit marluk, oqaatsit marluk piviusullu marluk akornanni kiggisimaffimmi.
De[Grønlandske] er en samling fortællinger skrevet af unge med grønlandske rødder. Med ærlighed og mod lukker de os ind i livet som ung i og mellem Grønland og Danmark - i spændet mellem to kulturer, to sprog og to virkeligheder.
Bogen har til formål at give ordet til unge med grønlandsk baggrund, fordi mange ikke genkender sig selv i de eksisterende fortællinger om Grønland og grønlændere i den offentlige debat.
Deres perspektiver og erfaringer er ofte overset eller underrepræsenterede, og derfor er det afgørende, at de selv får mulighed for at definere kollektive fortælling om, hvordan det er at være ung med grønlandsk baggrund – gennem deres individuelle fortælling fortalt på deres egne præmisser.
.jpeg)
Fortællinger af unge med ensomhedserfaringer
De Ensomme er en bog skabt af og med unge, som føler sig eller har følt sig ensomme. En følelse, der rammer os, når vores sociale behov ikke bliver dækket, og som dukker op på forskellige tidspunkter fra person til person.
I Danmark er der mange unge, der føler sig langvarigt ensomme. Der er så mange, at der er tale om et kendetegn ved den nuværende ungdomsgeneration, der går på tværs af aldersgrupper i ungdommen.
Derfor har vi bedt en række unge om at sætte ord på den ensomhed, de har følt. Det er der kommet 22 vigtige og personlige fortællinger ud af.
Fortællinger af unge uden job eller uddannelse
I Danmark er der ca. 45.000 unge, som hverken er i job eller under uddannelse. Fra tid til anden bliver de omtalt som “restgruppen” – en statistisk betegnelse, som har til hensigt at generalisere problemet, men som virker stigmatiserende for de unge, der omtales. For hvordan er man til gavn, hvis man bare er til overs?
I De Resterende fortæller unge, hvordan de oplever at være uden for uddannelse og arbejde. Med hudløs ærlighed tager de os med til møder med kommunen, indvier os i det svære parforhold, åbner døren til psykiatrien og deler deres tanker og erfaringer med det danske uddannelsessystem og arbejdsmarked.
Det er vigtigt, at der er fokus på at løse de problemer, som forfatterne i denne bog taler om. Men hvis problemerne reelt skal løses, er man nødt til at sætte sig ind i unges virkelighed, så man faktisk forstår, hvad det er, man forsøger at løse.
Fortællinger af unge uden tag over hovedet
Hver tredje hjemløse i Danmark er under 30 år. Men hvornår er man egentlig hjemløs? Og hvordan finder man hjem, hvis man ikke har et?
De Hjemløse er en række historier fortalt af unge, der har oplevet hjemløshed. Her beskriver de, hvordan det er at gå igennem ungdommen med hjemløsheden på ryggen. Vi er med på arbejdspladsen, uddannelsesstedet, hos kommunen, i parforholdet, psykiatrien og misbruget. Men vi er også med i livet efter hjemløsheden, i kritikken af det samfund, som skulle have hjulpet, og i forventningerne til fremtiden.
Fortællingerne i De Hjemløse viser, at der er mange måder at være hjemløs på, når man er ung. De åbner øjnene for en side af sagen, du måske ikke var bekendt med, ikke kendte omfanget af, eller hvis spor du ikke har bidt mærke i før.
Fortællinger af unge med kronisk sygdom
Hvad tænker man om sin fremtid, når man bliver førtidspensionist, før man er fyldt 30? Skal man fortsætte med at forfølge de drømme, som ens krop eller sind sætter grænser for?
I De Kronisk Syge møder du unge med kronisk sygdom. De fortæller om deres liv med alle de spørgsmål, som sygdommen rejser. Hver og én udgør deres personlige fortællinger unikke vidnesbyrd, der kan gøre Danmarks sundhedsvæsen, uddannelsessystem og alle os andre klogere på, hvordan man skaber det bedste samfund for unge med kronisk sygdom.
”Det kan give dig et andet perspektiv på, hvordan det er at være det her menneske: Hvordan er det at være dig? For du er ikke bare et tal i en bog eller en sygdom på en liste. Du er et menneske, der har en historie og en fed energi.” - Skrivemakker
Fortællinger af unge med anbringelsesbaggrund
Hvad betyder en anbringelse for unges nutid og fremtid? Et spørgsmål, der er helt umuligt at svare på, medmindre man selv har prøvet at blive anbragt. Og selv der, er det svært.
I De Anbragte fortæller unge om deres anbringelse i barndommen og ungdommen. Levende og ærligt beskriver de deres opvækst, mens de reflekterer over, hvad anbringelsen har betydet for dem.
Forfatterne har alle oplevet biologiske forældre, som har haft svært ved at håndtere forældreskabet. Men når du dykker ned i bogens fortællinger, vil du opleve en overflod af nuancer og perspektiver, som illustrerer, at hver forfatter gemmer på sin helt egen historie.
Fortællinger af unge, der er flygtet til Danmark
Hvad sker der, når ens ungdomsliv pludselig bliver udfordret ved, at basale ting som personlig sikkerhed og et tag over hovedet forsvinder? Hvad tænker de unge om deres fortid, nutid og fremtid, når de bliver nødt til at flygte fra deres hjem?
I 2015 søgte flere end to millioner mennesker asyl i Europa – flere end tre gange så mange som året før. Det har påvirket indbyggerne i Europa og er også grundlaget for en lang række forestillinger og fordomme om flygtninge.
De Flygtede er barske og bevægende fortællinger om unges ukuelige tro på fremtiden, og om at skabe en bedre tilværelse end den, de er flygtet fra. Bogen er først og fremmest en række individuelle fortællinger, men det er – i sagens natur – også en bog om flygtningesituation i den tid, hvor den blev skrevet. Og om den i dag.
Fortællinger af unge, der insisterer på at have en stemme
Alt for mange danske unge tør ikke deltage i samfundsdebatten. For gør det alligevel nogen forskel?
I De Engagerede hører vi fra nogle af de unge, der gerne vil blande sig. Dem, der samler mennesker for at skabe noget. De benytter sig allerede af alverdens talerør, skriver debatindlæg, holder foredrag, stiller sig op på ølkasser og råber. Her har vi samlet dem til ét stort brøl.
For der er heldigvis unge, der ikke kan holde sig tilbage. De har en ild, indignation eller begejstring, der gør, at de engagerer sig i samfundet. De engagerede er alle de unge, der ikke kan lade være. De bygger samfund op nedefra, og der er mange af dem. De er flittige, travle og stærkt inspirerende.
Fortællinger af det danske uddannelsessystems frafaldne unge
Knap 340.000 unge gennemførte en ungdomsuddannelse i 2019. Næsten 57.000 af dem faldt fra. Hvorfor gjorde de det?
I De Frafaldne fortæller unge, hvordan det opleves at droppe ud af sin ungdomsuddannelse. Fortællingerne nuancerer uddannelsesdebatten, der ofte handler om dem, der klarer sig godt – dem med huen, fremtidsmulighederne og den gode historie.
Vi må ikke kun lade dem, der gennemfører, skrive historien. Der gemmer sig et væld af indsigter blandt dem, som ikke klarer sig igennem ungdomsuddannelserne. Fortællingerne kan anspore dem, der skal forme fremtidens uddannelsessystem, men vigtigst af alt illustrerer de, hvor menneskeligt – og afgørende – det er at ændre kurs.