De[Kalaallit]

De[Kalaallit]

De[Kalaallit] atuagaavoq saqqummertussaq, tassaniissappullu inuusuttut 15-it 30-llu akornanni ukiullit, kalaallisut tunuliaqutallit, oqaluttuaat.

Atuakkap siunertaa tassaavoq inuusuttut kalaallisut tunuliaqutallit oqaaseqarsinnaanissaat, amerlasuummi Kalaallit Nunaat kalaaliunerlu pillugu oqaluuserinninnermi oqaluuserineqartut ilisarisinnaavallaanngilaat.

Inuusuttut kalaallisut tunuliaqutallit isiginnittaasii misilittagaalu malugineqanngitsoorsinnaasarput saqqummiunneqanngiinnartanngikkunik, taamaattumik nammineerlutik ataatsimut oqaluttuarisariaqarpaat kalaallisut tunuliaqarluni inuusuttuuneq qanoq innersoq – namminneerlutillu oqaluttuatik oqaluttuarissavaat.

Atuagaq inuusuttunut, ilisimasalinnut, aalajangiisartunut Kalaallit Nunaannullu soqutigisalinnut tamanut aammalu inuiaqatigiinnut attuumassusilinnut soqutiginnittunut naleqquttuuvoq.

De[Kalaallit] Ungdomsbureauetimit saqqummersinneqarpoq, tassunga aningaasaliisuuvoq Lauritzen Fonden. Atuagaq paasissutissiissaaq, tamat oqartussaassuseqarnerannik siunertaqarpoq taamaattumik akeqanngitsumik saqqummersinneqarluni. Atugaq 2025-mi ukiakkut saqqummersinneqassaaq."

Sooruna De[Kalaallit]

Qallunaat 40 %-iisa kalaallit ”aalakoornermik, atornerluinermik inuiaqatigiinnilu ajornartorsiutilittut” isigisarpaat. Qallunaalli piffissami qaninnerusumi Kalaallit Nunaanniissimasut kalaallit nuannersumik isigisarpaat (soorlu, inuit nuannaartut, nuannersut, inequnartut, inussiarnersut saamasullu).

— VisitGreenland aamma YouGov

2015-imi Institut for Menneskerettighederip (Kalaallisut: Inuit pisinnaatitaaffiinut sullissivik) tunngaviusumik Danmarkimi kalaallit naligiissitaanerat misissuiffigisimavaa. Misissuinermi paasineqarpoq inuit kalaallisut tunuliaqutallit, qallunaanut allanut sanilliullutik, iluaqutissanut assigiinngitsunut unammilligassaqartarsimasut.

Kingusinnerusukkullu, 2023-mi, Institut for Menneskerettighederi nalunaarusiamik nutaamik saqqummerseqqippoq. Tassanilu kalaallit Danmarkimi ilinniartut isiginiarneqarput. Paasisallu taakkooqqipput:

Kalaallit ilisimatusartut 55 %-ii isikkutik pillugit nuanninngitsumik oqarfigineqarsimapput, aammalu ilinniarnermi immikkoortinneqartutut misigisarlutik. Ilinniartullu 17 %-iinnaanut tamanna atuuppoq.
‍
— Institut for Menneskerettigheder

Sooruna taava atuagaq massakkut saqqummersinneqassasoq?

Siammasissumik isiginnissaguma isumaqanngilanga oqartoqarsinnaasoq qallunaat racit tunngavigalugit immikkoortitsisartut. Uanga nammineq peqataarusussimanavianngikkaluarpunga, ilimagaaralu qallunaat amerlanerpaat aamma taamatut inissisimasartut. Tamanna taava isumaqarpa racit pillugit immikkoortitsisoqarneq ajortoq? Naamik taamaattoqartarpoq.

‍— Mette Frederiksen, 9. januaari 2025.

Trump, Frederiksen, Múte B. Egede; Kalaallit Nunaata naalagaaffinngornissaanut oqallinneq politikkitigut maanna oqallisaasorujussuuvoq. Suliniummilu suleqatigisartakkagut aqqutigalugit ilisimavarput, inuusuttut kalaallisut tunuliaqutillit oqaluuserineqaqisoq ilisarisinnaanngikkaat.

Isiginnittaaserput aallaavigalugu atuakkamik inuusuttut isiginnittaasiinik takutitsinerusumik saqqummersitsinissap pingaaruteqarnera naqissuserneqaqqippoq, tassanilu inuusuttuuneq sammineqarnerussaaq namminiilivinnissamullu naalagaaffeqatigiinnermullu illuinnarsiorluni isiginnittaaseq iserfigineqarnaviarani.

Allatut oqaatigalugu: De Kalaallit politikkimik tunngaveqarluni isiginnittaatsit marluusut akerleriissillugit oqallissaarusiaanngilaq. Atuagaq misigisimasanik imaqassaaq, isiginnittaatsillu assigiinngitsut paasisaqarfiginissaannut iluaqutaassalluni.

Oqallinnermi nipituuliunnginnerpaasut oqaaseqarsinnaatinneqarnissaat pingaartipparput, taakkuami oqallinnerni saqqumilaartinneqanngippallaarput.

Inuusuttut kalaallisut tunuliaqutallit taakkuupput politikkitigut aalajangiussanut kulturikkullu ineriartornermi pisuni massakkut maluginninnerpaasussat. Oqallittoqarneranilu taamaattumik aperisariaqarpugut siammasissut isumaat aamma saqqummiunneqarnersut.

Uagut taamatut isumaqanngilagut. Taamaattumik De Kalaallit saqqummersinniarparput.