Suliarineqarpoq:
De[Kalaallit]
— Inuusuttut Kalaallit Nunaanneersut oqaluttuaat.
De[Kalaallit] atuagaavoq saqqummertussaq, tassani inuusuttut Kalaallit Nunaanneersut 15-init 30-t tungaannut ukiullit oqaluttuarput.
Saqqummersitsinissamut naatsorsuutigisaq
De[Kalaallit]
De[Kalaallit] atuagaavoq saqqummertussaq, tassaniissappullu inuusuttut 15-it 30-llu akornanni ukiullit, kalaallisut tunuliaqutallit, oqaluttuaat.
Atuakkap siunertaa tassaavoq inuusuttut kalaallisut tunuliaqutallit oqaaseqarsinnaanissaat, amerlasuummi Kalaallit Nunaat kalaaliunerlu pillugu oqaluuserinninnermi oqaluuserineqartut ilisarisinnaavallaanngilaat.
Inuusuttut kalaallisut tunuliaqutallit isiginnittaasii misilittagaalu malugineqanngitsoorsinnaasarput saqqummiunneqanngiinnartanngikkunik, taamaattumik nammineerlutik ataatsimut oqaluttuarisariaqarpaat kalaallisut tunuliaqarluni inuusuttuuneq qanoq innersoq – namminneerlutillu oqaluttuatik oqaluttuarissavaat.
Atuagaq inuusuttunut, ilisimasalinnut, aalajangiisartunut Kalaallit Nunaannullu soqutigisalinnut tamanut aammalu inuiaqatigiinnut attuumassusilinnut soqutiginnittunut naleqquttuuvoq.
De[Kalaallit] Ungdomsbureauetimit saqqummersinneqarpoq, tassunga aningaasaliisuuvoq Lauritzen Fonden. Atuagaq paasissutissiissaaq, tamat oqartussaassuseqarnerannik siunertaqarpoq taamaattumik akeqanngitsumik saqqummersinneqarluni. Atugaq 2025-mi ukiakkut saqqummersinneqassaaq."
Sooruna De[Kalaallit]
Qallunaat 40 %-iisa kalaallit ”aalakoornermik, atornerluinermik inuiaqatigiinnilu ajornartorsiutilittut” isigisarpaat. Qallunaalli piffissami qaninnerusumi Kalaallit Nunaanniissimasut kalaallit nuannersumik isigisarpaat (soorlu, inuit nuannaartut, nuannersut, inequnartut, inussiarnersut saamasullu).
— VisitGreenland aamma YouGov
2015-imi Institut for Menneskerettighederip (Kalaallisut: Inuit pisinnaatitaaffiinut sullissivik) tunngaviusumik Danmarkimi kalaallit naligiissitaanerat misissuiffigisimavaa. Misissuinermi paasineqarpoq inuit kalaallisut tunuliaqutallit, qallunaanut allanut sanilliullutik, iluaqutissanut assigiinngitsunut unammilligassaqartarsimasut.
Kingusinnerusukkullu, 2023-mi, Institut for Menneskerettighederi nalunaarusiamik nutaamik saqqummerseqqippoq. Tassanilu kalaallit Danmarkimi ilinniartut isiginiarneqarput. Paasisallu taakkooqqipput:
Kalaallit ilisimatusartut 55 %-ii isikkutik pillugit nuanninngitsumik oqarfigineqarsimapput, aammalu ilinniarnermi immikkoortinneqartutut misigisarlutik. Ilinniartullu 17 %-iinnaanut tamanna atuuppoq.
— Institut for Menneskerettigheder
Sooruna taava atuagaq massakkut saqqummersinneqassasoq?
Siammasissumik isiginnissaguma isumaqanngilanga oqartoqarsinnaasoq qallunaat racit tunngavigalugit immikkoortitsisartut. Uanga nammineq peqataarusussimanavianngikkaluarpunga, ilimagaaralu qallunaat amerlanerpaat aamma taamatut inissisimasartut. Tamanna taava isumaqarpa racit pillugit immikkoortitsisoqarneq ajortoq? Naamik taamaattoqartarpoq.
— Mette Frederiksen, 9. januaari 2025.
Trump, Frederiksen, Múte B. Egede; Kalaallit Nunaata naalagaaffinngornissaanut oqallinneq politikkitigut maanna oqallisaasorujussuuvoq. Suliniummilu suleqatigisartakkagut aqqutigalugit ilisimavarput, inuusuttut kalaallisut tunuliaqutillit oqaluuserineqaqisoq ilisarisinnaanngikkaat.
Isiginnittaaserput aallaavigalugu atuakkamik inuusuttut isiginnittaasiinik takutitsinerusumik saqqummersitsinissap pingaaruteqarnera naqissuserneqaqqippoq, tassanilu inuusuttuuneq sammineqarnerussaaq namminiilivinnissamullu naalagaaffeqatigiinnermullu illuinnarsiorluni isiginnittaaseq iserfigineqarnaviarani.
Allatut oqaatigalugu: De Kalaallit politikkimik tunngaveqarluni isiginnittaatsit marluusut akerleriissillugit oqallissaarusiaanngilaq. Atuagaq misigisimasanik imaqassaaq, isiginnittaatsillu assigiinngitsut paasisaqarfiginissaannut iluaqutaassalluni.
Oqallinnermi nipituuliunnginnerpaasut oqaaseqarsinnaatinneqarnissaat pingaartipparput, taakkuami oqallinnerni saqqumilaartinneqanngippallaarput.
Inuusuttut kalaallisut tunuliaqutallit taakkuupput politikkitigut aalajangiussanut kulturikkullu ineriartornermi pisuni massakkut maluginninnerpaasussat. Oqallittoqarneranilu taamaattumik aperisariaqarpugut siammasissut isumaat aamma saqqummiunneqarnersut.
Uagut taamatut isumaqanngilagut. Taamaattumik De Kalaallit saqqummersinniarparput.
Suliniutip ingerlarna
Suliniutip ingerlanissaa arfineq marlunnut alloriarfilersimavarput:
Hey!
Nuanneq maaniittutit. Inuusuttut De Kalaallinik pilersitseqataarusuttut ujartorpagut.
Atuakkiortunik allaqataasussanillu ujartuivugut. Illiua? Taava una tooruk.
Kajumissutsimik suleqataarusullutit qinnuteqarit:
Atuakkiortutut De[Kalaallit]-ni oqaluttuarnissat suliassaraat.
Oqaluttuat tallimanik qupperneqassaaq, atuakkamilu oqaluttuat allat 15-it missaanniittut, ilittuulli kalaallisut tunuliaqutillit, peqatigalugit saqqummissalluni.
Illit nammineerlutit aalajangissavat suna oqaluttuariniarlugu, taamaallaat kalaallisut tunuliaqutaqarnerit arlaatigut iserfigineqaannassaaq. Illit nammineq aalajangissavat qanoq oqaluttuarniarnerlutit, siornatigut atuakkioqataasut essayissinik, isiginnaagassianut manuskriptinik, taallianik takisuunik assigisaannillu allannikuupput.
Oqaluttuavit oqaluttuarinissaanut allaqatissannit ikiorneqassaatit – taannalu inuusuttuuvoq allannermik piginnaasalik.
Kikkut atuakkiorsinnaappat?
Peqataaniaruit
- 15-it 30*-llu akornanni ukioqassaatit
- Kalaallisullu tunuliaqutaqassallutit
___
*
31-nimmi ukioqaruma? Massakkummi Danmarkimi najugaqanngikkuma? Kalaallisut tunuliaqutaqarneq qanoq isumaqartippisiuk?
De[Kalaallit]-ni kipparippallaanngilagut. Taamaattumik inuusuttut piumasarisatsinnit allaanerulaat inissaqartittarpagut. Nalornissuteqaruit saaffigeriaannaavatsigut.
Attaveqarnissamut paasissutissat quppernerup naqqani nassaarisinnaavasi.
Suliniut uannoorpa?
Imaassinnaavoq ataaniittut arlaat isumaqataaffigisinnaagitit?
- Immikkoortinneqarneq, isigiperlunneqarneq imaluunniit racit tunngavigalugu immikkoortinneqarneq misiginikuuat.
- Kalaallit Nunaannut annertuumik atassuteqarputit – imaluunniit kalaallisut tunuliaqutaqarnerit ilinnut qanoq isumaqarnersoq nalornissutigivat.
- Oqaluuserineqartillutit kinaassutsit allanit isumaqartinneqartarnera misigisarpat.
- Kulturit naatsorsuutillu assigiinngitsut akornanni paatsiveerusimaartutut ilaatigut misigisarputit.
- Kalaallit Nunaat kalaallillu pillugit inuit aalajangersimasumik isiginnittaaseqarnerat misigisimavat.
Imaassinnaavoq aamma imminut ilisarisinnaanngitsutit. Nalornissuteqaruit paasiniaaffigitigut.
Allannissannut ikiorneqarsinnaavunga?
Kikkulluunniit oqaluttuarnissaminnut periarfissinneqartariaqarput.
Taamaattumik atuakkiortut tamarmik allaqatilerneqassapput, taakkualu ingerlaavartumik naapittassapput isumasioqatigiittassallutillu. Allaqatissat inuusuttuuvoq allannermillu misilittagaqarluni.
Atuakkiortut allaqatigiittartullu suleqatigeeriaasii assigiinngillat. Ilaatigut atuakkiortoq oqaluttuamik allattuusarpoq, ilaatigulli allaqataasoq allattuusarluni. Suleqatigiit naapittarneri aamma assigiinngitsorujussuupput.
Illit allaqatigisallu nammineerlusi aalajangissavarsi qanoq ingerlariuseqarniarnerlusi. Suliniummut killiliussat kisiisa eqqarsaatigissavasi.
Sunami oqaluttuarissanerlugu nalugukku?
Kikkulluunniit oqaluttuassaqarput.
Suliniummi siunertaavoq imminut oqaluttuassavillu ilinnit ilisimaneqarnerulernissaa. Taamaattumik naatsorsuutiginngilarput peqataanissamut nalunaannginninni oqaluttuarerusutavit ilisimalluarnissaa. Allaqatigisat suliniummilu atuakkiortut allat peqatigalugit suna oqaluttuarerusunnerlugu paasissaqqaarpat.
Imaassinnaavoq aamma suna oqaluttuarerusunnerlugu nalunngikkit, kisiannili suliniutip ingerlanerani isummat allanngortoq. Tamanna ajunngilaq. Pingaarneruinnarpoq naammassiguit – atuagarlu naqinneqarpat – oqaluttuaq illit pigisattut isigisat tulluusimaarutigisallu saqqummersinneqarnissaa.
Oqaluttuassannummi atiga allakkusunngikkukku?
Kinaassutsit taanagu imaluunniit pseudonym / taaguut atorlugu saqqummersitsisinnaavutit.
Oqaluttuarnissaq ammarneruvoq*. Taamaattumik oqaluttuassannut atit allattariaqanngilat.
Ingerlaannaq ilisimasariaqanngilat atit oqaluttuassannut ikkukkusunnerlugu. Atuagaq ilioqqaasumut nassiutilerutsigu kingusinnerpaamik tamanna aalajangiiffigisinnaavat.
__
*Oqaluttuat ilaat oqaluttuartunut mianernartorujussuusinnaapput. Taamaattumik ilaatigut oqaluttuami paasissutissat killilersorsinnaasarpagut allat inuunerisa nittarsaannissaat pinaveersaarniarlugu. Tamannali qaqutikkuinnaq pisarpoq!
Suna oqaluttuarisinnaavara?
Illit oqaluttuassat.
Illit nammineerlutit aalajangissavat suna oqaluttuariniarnerlugu.
Piumasaqaatituaraarput:
- Oqaluttuanni kalaallisut tunuliaqutaqarnerit toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit ilaatinneqarnissaa.
- Oqaluttuanni illit nammineq isummavit, misigisavit, takorluukkavit, misigisimavit aallaavigineqarnissaat.
Uanga qanoq iluaqutigissavara?
Unatuulli inuusuttunik allanik suleqateqarluta saqqummersitsereernikuuvugut.
Taakkua oqaatigisarpaat inuusuttunik assigisaminnik, namminnerlu misigisamami assinginik naapitsineq qanoq nuannersitiginersoq.
Taakkua aamma oqaatiginikuuaat oqaluttuarisat pillugit ilisimasaqarnerulerneq qanoq nuannertiginersoq, oqaluttuassatillu allanut ingerlateqqinneri qanoq pitsaatiginersut, qanorlu torratsiginersoq CV-mut atuakkiortutut allassinnaalerneq.
Uannut suna naatsorsuutigineqarpa?
Neriuppugut peqataaninnit pissarsilluassasutit. Iliuuseqartoqartariaqarporli.
Naatsorsuutigaarput apriilimit juunimut sapaatip-akunnerani akunnialuit allaqatigisartakkavit naapinnissaanut atussagitit. Nammineerlutit allanniaruit akunnerit amerlanerusut atornissaat naatsorsuutigiuk.
Neriuppugullu atuagaq oktobarimi saqqummersinneqarpat aamma peqataarusussasutit.
Ullut pingaarutillit ”Suliniutip ingerlanera”-p ataani takusinnaavatit.
Uagutsinnit suut naatsorsuutigaagit?
Soorlu uagut ilinnut piumasaqartugut, aamma illit uagutsinnit piumasaqarsinnaavutit.
Suliniummi peqataanissavit nuannersuunissaa anguniarlugu iliuuserisinnaasagut iliuuserissavagut. Suliniut nalunarsippat ikiussavatsigit piareersimallutalu. Oqaluttuavit oqaluttuarinissaanut pisariaqartitatit periarfissaatissavagut.
Allanik naatsorsuuteqarpit? Taava attavigisigut.
Qassit peqataasinnaappat?
Ajoraluartumik suliniummi peqataasinnaasut 15-20-nnaapput.
Peqataanissamut nalunaareernerup kingorna, sapaatip-akunerani tassani atuakkiortut allaqataasussallu ukiui, suiaassusaat, najugaat aammalu atuakkiortup suliap ingerlanerani pisariaqartitai aallaavigalugit allaqatissaanut naleqqutsitat tunngavigalugit ataqatigiissarneqassapput.
Akeqarpa?
Peqataaneq akeqanngilaq.
Allaqatigisartakkavit naapinnissaanut qimuttuitsunut billetimut kaffimulluunniit akiliigallartassaatit. Suliniummulli atatillugu aningaasat atukkatit utertinneqassapput.
Chateqatigisigut
"Sunami oqaluttuarissanerlugu nalugukku? Paasissutissiinermimi peqataasinnaanngikkuma? Oqaluttualiannummi atima ikkunnissaa suli nalornissutigigukku?"
Apeqqutissarpassuaqassaatit. Taakkua aamma akerusuttorujussuuagut! Taamaattumik maana sianerfigitigut allaffigalutaluunniit.
Pisariuppalli taava SMS-erfigisinnaavatsigut. Ima allassinnaavutit: "Hej. Så lige jeres projekt De Grønlandske. Er i tvivl om xx. Kan du sige mere om det?"
“Uattut inissisimasunut iliuuseqarusussimavunga. Allat uattulli misigisaqarsimasut paasigakku aatsaat iluaallappunga. Arlaata misigissusai oqaluuserisinnaagukkit tulluusimaartorujussuussaanga!”
Allaqataasutut De[Kalaallit]-ni atuakkiortup allannerani ikiussavat.
Suliaq imaannaanngitsuuvoq, apeqquterpassuarnillu nassataqarpoq: Oqaluttuami suna sammineqarpa? Suna toqqassava peerneqassallunilu? Oqaluttuaq qanoq aallartissava, qanoq naassava? Apeqquterpassuit taakkua atuakkiortoq peqatigalugu inissitassarai, akissuteqarfiginissaannullu aamma ikiuutissallutit.
Taassuma saniatigut apeqqutit takkuttut aamma apeqqutigisassavasi, taamaattumik tatigeqatigiissaasi, atuakkiortullu ammasumik oqaluttuussinnaassavaatit.
Allaqataasut ilai atuakkiortoq sinnerlugu allattuusarput, ilaalli aaqqissuisutut, isumasioqataasutut tapersersortitullu inissisimasarput. Qanorluunniit suleqataagaluaruit neriorsuutigaarput suliniutip ingerlanerani allannermik ataqatigiinnermillu misilittagaqalissasutit.
Kikkut allaqataasinnaappat?
Peqataaniaruit
- 15-it 30-llu akornanni ukioqassaatit
- Allannermik misilittagaqassaatit *
___
*Imaassinnaavoq oqariartuutit, qallunaatut, tusagassiorneq, atuakkialerinerlu pillugit imaluunniit atuakkiortut atuarfiini assigisaaniluunniit ilinniartuusutit. Imaassinnaavoq aamma sunngiffinni allanneq nuannariinnarit imaluunniit oqaatsinut pikkorissutut imminut isigisutit.
Suliniut uannut tulluarpa?
Ataani allassimasuni imminut ilisarisinnaavit?
- Allanneq nuannaraara allassinnaassuseralu atorlugu oqaluttuarniartumut ikiuukkusullunga.
- Tusarnaallaqqippunga, apeqquteqallaqqippunga isiginnittaatsinullu nutaanut ammasuullunga.
- Suleqatigiinneq, oqimaaqatigiissumik tapersersuineq suleqatimalu allannerani unammillilaarsinnaanera nuannaraara.
- Inuit oqaluttuassartai soqutigisaraakka, misilittakkallu tusarfigineqarpiarneq ajortut saqqummiukkusullugit.
- Suliniummi ingerlaartussami suleqataarusussuseqarpunga piffissaqarlungalu, atuakkiortumullu ataqatiginninnissara qitiussaaq.
Uanga qanoq iluaqutigissavara?
Unatuulli inuusuttunik allanik suleqateqarluta saqqummersitsereernikuuvugut.
Taakkua oqaatigaat atuakkiortumik naapitaqarneq nuannersuusoq, inuusuttuunermilu pisartut ilisimasaqarfiginngisatik ilisimasaqarfigilersimanerarlugit.
Allattaaq oqaatigaat allap oqaluttuaannik allanneq qanoq pissarsinartigalunilu unammillernartiginersoq, namminerlu misigisimasat pillugit apeqquterpassuit takkuttarnerarlugit.
Soorunami aamma amerlasuut oqaatigaat atuakkamik saqqummersitseqataasimaneq CV-mi allassallugu torrattuusoq.
Uannut suna naatsorsuutigineqarpa?
Allaqataasutut atuakkiortumut isumasiortussatut pingaarutilittut inissisimavutit, atuakkiortormi imminerminut mianernarsinnaasumillu oqaluttuassaqarpoq. Tusarnaarsinnaasariaqarputit, eqqortumik aperisinnaasariaqarputit oqaluttuarlu illit tiguanngikkaluarlugu oqaluttuarineqarnissaa ilusilersueqataaffigisariaqarpat. Taamaaliussaguit alapernaassuseqartariaqarputit, utaqqisinnaasariaqarputit aammalu tigussaasumik kinguneqarluartumillu utertitsisinnaasariaqarputit.
Suleqatigiinnissaq ataavartoq suleqataaffigissavat, oqaloqatigiinnisi allaqatigiinnisilu aallaavigalugit oqaluttuaq ilusilersorneqassaaq. Uani pingaarnerpaanngilaq kukkuneqanngitsumik allassinnaanissat, kisianni oqaatsinik, oqaluttuamik suleqatigiinnermillu maluginnissinnaassuseqarnissat. Illit suliassat tassaavoq atuakkiortup oqaluttuariaasissaanik tapersersornissaa – oqaluttuallu pitsaasumik inissisimalernissaanut ikiuunneq.
Uagutsinnit suut naatsorsuutigaagit?
Soorlu uagut ilinnut piumasaqartugut, aamma illit uagutsinnit piumasaqarsinnaavutit.
Suliniummi allaqataanissavit nuannersuunissaa anguniarlugu iliuuserisinnaasagut iliuuserissavagut. Taamaattumik suleqatigiinnermi unammilligassanik arlaatigulluunniit siunnersornissamik pisariaqartitsilissagaluaruit ikiornissannut piareersimavugut. Kisimiillutit akisussaaffik paarinnginniassagakku sakkussannik tapersersuinissatsinnullu piareersimavugut. Allanik naatsorsuuteqarpit? Taava suliassatit nuannersuuniassammata iliuuseqarnissatsinnut attavigisigut.
Qassit peqataasinnaappat?
Ajoraluartumik suliniummi allaqataasinnaasut 15-20-nnaapput.
Peqataanissamut nalunaareernerup kingorna, sapaatip-akunerani tassani atuakkiortut allaqataasussallu ukiui, suiaassusaat, najugaat aammalu atuakkiortup suliap ingerlanerani pisariaqartitai aallaavigalugit allaqatissaanut naleqqutsitat tunngavigalugit ataqatigiissarneqassapput.
Naatsorsuutigaarput tallimanngorneq marsip 21-ata nalaani suliniummi peqataassanersutit nalunaarfigissallutit.
Akeqarpa?
Peqataaneq akeqanngilaq.
Allaqatigisartakkavit naapinnissaanut qimuttuitsunut billetimut kaffimulluunniit akiliigallartassaatit. Suliniummulli atatillugu aningaasat atukkatit utertinneqassapput.
Chateqatigisigut
"Piffissarmi naammanngissorigukku? Allammi allannissaanut ikiuunnikuunngisaannaruma? Uangami peqataarusukkaluarlunga ikiuunnissamut eqqortuunerlunga nalorniguma?"
Apeqqutissarpassuaqassaatit. Taakkua aamma akerusuttorujussuuagut! Taamaattumik maana sianerfigitigut allaffigalutaluunniit.
Pisariuppalli taava SMS-erfigisinnaavatsigut. Ima allassinnaavutit: "Hej. Så lige jeres projekt De Grønlandske. Er nysgerrig på rollen som skrivemakker, men er i tvivl om xx. Kan du sige mere om det?"
Inuup oqaluttuassallip misigisimasaminik oqaluttuarnissaminuttoqqissisimaffeqalernissaanut pilersitseqataaffiginera pissarsinartorujussuuvoq.Assiliaq anginerusoq isigalugu, inuit oqaluttuamit pissarsiaqarsinnaaneratkajumissuseqalersitsinikuuvoq, uannulli atuakkiortup oqaluttuarsinnaalernissaapingaarnerusimavoq.
Suleqatigiit
.png){kind=spacer}
.png){kind=spacer}