Suliarineqarpoq:
De[Kalaallit]
— Inuusuttut Kalaallit Nunaanneersut oqaluttuaat.
De[Kalaallit] atuagaavoq saqqummertussaq, tassani inuusuttut Kalaallit Nunaanneersut 15-init 30-t tungaannut ukiullit oqaluttuarput.
Saqqummersitsinissamut naatsorsuutigisaq
Lancering af De[Grønlandske]
Hvad vil det sige at være ung med grønlandsk baggrund i dag?
Det dykker vi ned i, når vi den 18. oktober udgiver De[Grønlandske] / Taakku[Kalaallit]!
Kom med, når vi fejrer bogen med oplæsninger, samtaler, musik og kaffemik i Det Grønlandske Hus i København.
Arrangementet er åbent for alle. Uanset om du er lærer, studerende, forælder, ven, aktivist, politiker – eller bare nysgerrig på unge og fællesskabet mellem Grønland og Danmark.
Vi håber, vi ses til en festlig og vigtig aften, hvor grønlandske unge stemmer indtager scenen og fortæller deres historier - på egne præmisser.
De[Kalaallit] pillugu paasisaqarnerorusuppit?
De[Kalaallit]
De[Kalaallit] atuagaavoq saqqummertussaq, tassaniissappullu inuusuttut 15-it 30-llu akornanni ukiullit, kalaallisut tunuliaqutallit, oqaluttuaat.
Atuakkap siunertaa tassaavoq inuusuttut kalaallisut tunuliaqutallit oqaaseqarsinnaanissaat, amerlasuummi Kalaallit Nunaat kalaaliunerlu pillugu oqaluuserinninnermi oqaluuserineqartut ilisarisinnaavallaanngilaat.
Inuusuttut kalaallisut tunuliaqutallit isiginnittaasii misilittagaalu malugineqanngitsoorsinnaasarput saqqummiunneqanngiinnartanngikkunik, taamaattumik nammineerlutik ataatsimut oqaluttuarisariaqarpaat kalaallisut tunuliaqarluni inuusuttuuneq qanoq innersoq – namminneerlutillu oqaluttuatik oqaluttuarissavaat.
Atuagaq inuusuttunut, ilisimasalinnut, aalajangiisartunut Kalaallit Nunaannullu soqutigisalinnut tamanut aammalu inuiaqatigiinnut attuumassusilinnut soqutiginnittunut naleqquttuuvoq.
De[Kalaallit] Ungdomsbureauetimit saqqummersinneqarpoq, tassunga aningaasaliisuuvoq Lauritzen Fonden. Atuagaq paasissutissiissaaq, tamat oqartussaassuseqarnerannik siunertaqarpoq taamaattumik akeqanngitsumik saqqummersinneqarluni. Atugaq 2025-mi ukiakkut saqqummersinneqassaaq."
Sooruna De[Kalaallit]
Qallunaat 40 %-iisa kalaallit ”aalakoornermik, atornerluinermik inuiaqatigiinnilu ajornartorsiutilittut” isigisarpaat. Qallunaalli piffissami qaninnerusumi Kalaallit Nunaanniissimasut kalaallit nuannersumik isigisarpaat (soorlu, inuit nuannaartut, nuannersut, inequnartut, inussiarnersut saamasullu).
— VisitGreenland aamma YouGov
2015-imi Institut for Menneskerettighederip (Kalaallisut: Inuit pisinnaatitaaffiinut sullissivik) tunngaviusumik Danmarkimi kalaallit naligiissitaanerat misissuiffigisimavaa. Misissuinermi paasineqarpoq inuit kalaallisut tunuliaqutallit, qallunaanut allanut sanilliullutik, iluaqutissanut assigiinngitsunut unammilligassaqartarsimasut.
Kingusinnerusukkullu, 2023-mi, Institut for Menneskerettighederi nalunaarusiamik nutaamik saqqummerseqqippoq. Tassanilu kalaallit Danmarkimi ilinniartut isiginiarneqarput. Paasisallu taakkooqqipput:
Kalaallit ilisimatusartut 55 %-ii isikkutik pillugit nuanninngitsumik oqarfigineqarsimapput, aammalu ilinniarnermi immikkoortinneqartutut misigisarlutik. Ilinniartullu 17 %-iinnaanut tamanna atuuppoq.
— Institut for Menneskerettigheder
Sooruna taava atuagaq massakkut saqqummersinneqassasoq?
Siammasissumik isiginnissaguma isumaqanngilanga oqartoqarsinnaasoq qallunaat racit tunngavigalugit immikkoortitsisartut. Uanga nammineq peqataarusussimanavianngikkaluarpunga, ilimagaaralu qallunaat amerlanerpaat aamma taamatut inissisimasartut. Tamanna taava isumaqarpa racit pillugit immikkoortitsisoqarneq ajortoq? Naamik taamaattoqartarpoq.
— Mette Frederiksen, 9. januaari 2025.
Trump, Frederiksen, Múte B. Egede; Kalaallit Nunaata naalagaaffinngornissaanut oqallinneq politikkitigut maanna oqallisaasorujussuuvoq. Suliniummilu suleqatigisartakkagut aqqutigalugit ilisimavarput, inuusuttut kalaallisut tunuliaqutillit oqaluuserineqaqisoq ilisarisinnaanngikkaat.
Isiginnittaaserput aallaavigalugu atuakkamik inuusuttut isiginnittaasiinik takutitsinerusumik saqqummersitsinissap pingaaruteqarnera naqissuserneqaqqippoq, tassanilu inuusuttuuneq sammineqarnerussaaq namminiilivinnissamullu naalagaaffeqatigiinnermullu illuinnarsiorluni isiginnittaaseq iserfigineqarnaviarani.
Allatut oqaatigalugu: De Kalaallit politikkimik tunngaveqarluni isiginnittaatsit marluusut akerleriissillugit oqallissaarusiaanngilaq. Atuagaq misigisimasanik imaqassaaq, isiginnittaatsillu assigiinngitsut paasisaqarfiginissaannut iluaqutaassalluni.
Oqallinnermi nipituuliunnginnerpaasut oqaaseqarsinnaatinneqarnissaat pingaartipparput, taakkuami oqallinnerni saqqumilaartinneqanngippallaarput.
Inuusuttut kalaallisut tunuliaqutallit taakkuupput politikkitigut aalajangiussanut kulturikkullu ineriartornermi pisuni massakkut maluginninnerpaasussat. Oqallittoqarneranilu taamaattumik aperisariaqarpugut siammasissut isumaat aamma saqqummiunneqarnersut.
Uagut taamatut isumaqanngilagut. Taamaattumik De Kalaallit saqqummersinniarparput.
Suliniutip ingerlarna
Suliniutip ingerlanissaa arfineq marlunnut alloriarfilersimavarput:
Suleqatigiit
.png){kind=spacer}
.png){kind=spacer}