“Kalaaliua?”

Ullumikkut maajip 24-at, 2025. Nalunaaqutaq 20:45. Sila kiappoq. Suiataalaarnera iluaannarpoq. Kollegiatta silataani issiavunga bærbarinni allarujoorlunga, kisimiip - punga, kollegiaqatikka tappika isersimaartarfimmi isersimaarput. Taqqavunga isik - kivigaara imaq. Nunamik ersittoqanngilaq. Saamiatunginni qaqqarsuaq Nasaasaaq takussaavoq. Aputitaqalaaraluarluni annerpaartaa aassimavoq. 

Sisimiuni Fiskeriteknologitut ilinniartuuvunga, atuaqatigiit marluinnaavugut, uanga atuaqatigalu qallunaaq savalimmiormiunik akusaq. Allarujoorninni avani nunaqar - fimmi Kullorsuarmi meeraanera takorloorpara. Anaanannit qatanngutigiinni arfinili - usuni angajulliup tulleraannga, ataatannit meeqqani angajullersaallunga. Angajora allamik ataataqarpoq. Massakkut qatanngutikkalu tallimaavugut, angajullersarput 2013-mi imminut toqunnikuuvoq. 

Ataataga piniartuuvoq aalisartuullunilu, anaanaga pisiniarfitsinni Pilersuisumi al - laffimmiuuvoq. Anaanaartugara aanaga illoqatigaarput, ajaga meeraalu marluk. Taamani nukarlersagut suli inunngunngillat. Kalaaliminernik ajorsaateqanngilagut, ataatama puisit qassiit ullormut tikiuttarpai. Ukiariartornerani qilalukkat qaqortat qernertallu, ukiakkut nannut, upernaakkut arferit aamma. Aasakkut Kullorsuarmit Innaarsuliaraangatta appat mitillu manniinik mannissartarpugut, tassa nuanneq. Ataataga aallaqqasarmat najortuaannanngikkaluarlugu anaanama paarilluar - paatigut, tulleriiusugut pingasut angajorigaluara ilanngullugu, isumassorlutalu atisalersorluta, naak pissaqarnerpaanngikkaluarluta paarilluarneqarpugut. Asan - ninneq kialunniit nassuiarsinnaanngisaa anaanatta tunniussorpaa. Ullut tamaasa malugisarparput.

Eqqaamasat nuannersut. Kingumut meeraanera eqqarsaatigingaangakku, aqqusaarsimasatta ilai imaannaasimagaluartut qujamasuutigisarpara kalaaliunera malugalugu aallaavigalugulu peroriartorsimagama. Angerlarsimaffitsinni kalaallisuinnaq oqaluppugut, kalaaliminertorluartarpugut, dunkinik imertartarluta, ukiakkut imertarfiit qerisimagaangata nilattartarluta, solarisiniarluta (gasolie), soorlu utoqqaat meeraanilikkersaaraangamik oqaluttuaat; uaguttaaq taama peroriartorpugut. Nunaqarfipput avinngarusimasumiippoq, allanillu tikinneqajuittorujussuuvugut. 

Massakkut inissisimaffiga allarujussuarmiippoq, ulluinnarni qallunaatut oqaatsit atugaraakka, aali Kalaallit Nunaanniillunga. Kollegiatsinni najugaqartut amerlanerpaat qallunaajupput ataasiakkaallu nunanit allaninngaanneersuullutik. Ilinniarfiga tamaani Sisimiuni ingerlanneqarpoq. Danmarks Tekniske Uddannelsep – DTU-p maani immikkoortortaqarfiani - Qallunaat nunaanniilli aqunneqartumi. Ilaanneeriarlunga eqqarsaatigigaangakku ingasagisaqaara qallunaatut tuluttullu oqalussinnaasariaqartugut, AALI nunatsinni ilinniarluta. Aap, paasisinnaagaluarpara kalaallit 56.000-iinnaasugut, oqaatsigullu allanit atorneqanngitsut. 

Ila qanoq kalaallisuinnaq ilinniarnerput tamaani Kalaallit Nunaanni ingerlasaraluarpat, inuusuttoqatigut pikkorissorpassuit oqaatsinik aporfeqaratik ilinniarsimassagaluarnerpat? Imaluunniit qallunaatuinnaq oqaluttussatut persorsarneqarsimassagaluarutta ulluinnagut oqinnerusimassagaluarnerpat? Inooriaaseq kalaallinut tulluartoq atorneqaraluarpat inuusuttoqatigut ingerlalluarsimassagaluarnerpat? Ingerlalluassagaluarnerpugut? Kalaallit Nunaanni ingerlatseriuserput qallunaanut «angummanniaannarani» tulluarsaannaranilu uagutsinnut kalaallinut naleqqussagaasimagaluarpat, oqinnermik inuuneqarsimassagaluarnerpugut? Ilinniartitaanerup tungaasiguinnaanngitsoq inuunitsinnulli aamma oqinnerussagaluarnerpa? Meeqqat atuarfianni kulturerput pillugu, oqaluttuarisaanerput pillugu atuartitaasarsimagaluarutta inersimasunngoreerluta kinaassuserput siuaasattalu nunatsinni nukittungaarlutik tulluarsaqqissaarlutik inuunerat inuunerisimassagaluarnerparput? Piniakkat malillugit, aasaq ukiarlu aallaavigalugit inuulluta? Immaqa Kalaallit Nunaanni qallunaanut nalimmassarsimassanngikkaluarpugut? Nunatta pissarititai nammineq atugassagut, pisuussutigut ilisimaarilluarsimassagaluarnerpagut? Inooriaaseq uagutsinnut tulluartoq suua? Sunaana taanna eqqartuinnariga?

Ilumut ikitsigaluta kisimiittutut ilaatigut misigaluta inuusariaqartarnerput. Imminut toquttut, qanga qivittartut, napparsimallutik angerlartiinnarneqartartut kingorna toqqutigisaminnik. Meeqqanik arsaartuisut. Pisiassat akitsornerisa kingorna sussaaruttut, meqqat nerisassaaruttut. Meeqqat sumiginnarneqartut, imigassamut qimaasut, meeraqatiminnik unataasut. Allaat meeqqat ikiaroortut atornerluisuusullu, inuusuttut nunarsuarmioqataanertik takutinniarlugu tulluarsartut, imminnut nittarsaattut, taamaaseriarlutik imminnut samungarsuaq inissittut, nittartakkami inuit attaveqaataanni salloqittaatit upperalugit. 

Taamaallunimaasit Trumpip nunarput pisiariumallarmagu. Ila piviusunngussappat... piviusunngussanerpa? Inuiaqatigiiulluta anguniakkagut malillugit Inatsisartut ingerlanerpat? Inuiaqatigiittut nukittussuserput asuliinnaq atorniarnerparput? Inuusuttuusugut, inersimasuusugut kinguaassagut nunami maani inuunissaat eqqarsaatigisimanerparput, nunatsinni taama ingerlarsortoqaannarniarpat? Ila apeqquterpassuit, siammasissumik eqqarsarsinnaalluni akissutissaqassajunnarsisut. 

Meeqqat atuarfianni Kullorsuup Atuarfiani atuarallarama atuartakkama ilagaat Qallunaat Nunaat, upperisaat, inuttussusaa, kristumiuussuseq. Ila soormi uanga inuttut naleqassutsinnik, kalaaliussutsimik asanninnermik, qaamaneruninnik, imminut napatinnissannik, siuaasama inuunerminni ataatsimoorlutik imminnut ikioqatigiillutik inooriaasiannik, nammineq nunama pisuussutaanut tunngasunik atuartinneqarsimanngilanga.
         Suu, angajoqqaatta tamanna ilinniartitsissutigisussaavaat. Meeqqalli tamarmik uagutsitut angajoqqaaqanngillat isumassueqqissaartunik. Tamanna peqqutaaqataannginnerpa nunatsinni inuusuttutsinnut inersimasortatsinnullu pitsaanerpaamik ilusileeqataasoq? Qangami siulitta ajornartorsiutinut aaqqiagiinngissuteqaraangamik nipertik, qilaatit, uaajeernerit atortarsimasaat nunasiaataaleratta peerneqarsimasut pillugit ilinniartitaasimassagaluarnerpugut? Massakkut iluaqutigisinnaasaraluatsinnik. 

Avannga aallarama Købehavnimut Frederiksbergimut efterskoleriarlunga, taassumalu kingorna Avannaata Ilinniarnertuunngorniarfiani Aasianni atuareernerma kingorna, tamaani najugaqalerama kalaaleqatikka inuunerluttuinnaanngitsut takusinnaallualerpakka. Qujamasuppunga suli pilineq, asiarneq aavariarnerlu atugaalluarmata. Aasakkut illuaqqiarlutik piliartortartut pinngortitarsuatsinni, ukiakkut snescooterinik nunamiinnerit, ataatsimoorujoornerit. Ilaqutariiaqqat angerlarsimaffimminni asanninnermik nukimmillu imminnut immersortut. Inooriaasitsinni suaqqat nuannersut, qalipaatillu allat kollegiarunnaarama takusinnaalernikuuakka. Inuuneq qaamanerusoq takusinnaavara, kalaaliulluta naleqartitagut, nukkassaatigut takusinnaavakka. Assersuutigalugu ukiumut pilisinnaanerput. Atugassarititat atorlugit pinngortitamiissinnaanerput.

Inuunermut qujanaq, qanorluunniit atugaqaraluarluta inuuffigisarput. Qujanaq pinngortitsisumut pinngortitarsuup nukiinik tunniussannut, nammineq pitsinnik inuussutissaqartilluta. Soorlu meeraagallarama ataatama puisip amia piinnarlugu pisarineq ajoraa, puisimmi neqaa ilormiuilu nerisaraagut. Saarngisa ilai saleriarlugit qimmerisuusaartarpagut, puisip pisataasa ilai pinianngisagut qimminut nerukkaatigalugit, puisip amia ammerivimmut tunillugu. Piniagaq asuli aningaasarsiutigalugu piniagaanngilaq, tamaat atortarparput. 

Kalaaliussutsitsinni pigisarput nukittuffigisarpullu tassaavoq ataatsimoorneq, siuaasatsinnut atassuserput kinguaassatsinnullu ingerlaartussaq. Nukinnik angingaartunik tunisivoq. Ajornartorsiutinik katsorsaavoq, ataatsimut kaammattoqatigiinnermik pilersitsivoq. Inuunermik paasinnilersitsivoq, nukittussuseqartitsivoq, malussarissuunitsinni inuttut inuutitsilluni. Kalaallit inngernitsinni, qilaatersornitsinni qamani nipitsinni nukik pinngortartoq. Ataatsimoortussiaavugut, soorlu nunani allani aamma taamaattut. Seqinitta qaammatittalu ingerlaarnerat, qaamanerat malillugit, ullorissallu aqqutissiuussisoralugit ingerlaartuusugut. 

Kalaaleqatiga, qanorluunniit inuiaqatigiinnit allanit naqisimaneqartigigaluarutta ataatsimoornerput takutitsigu, soorlu taamaattuaannarsimasugut. 

Suu, ajornartorsiuinnarluta inuunngilagut. Namminermi uanga kammalaatinnik amerlasuunik imminut toqunneq aqqutigalugu annaasaqarsimagaluarlunga, allaat angajunnik tamanna aqqusaarsimagaluarlugu, uannut peqqinnartumik inuuniarlunga aalajangersimavunga. Kukkujuitsuunngilanga ilaananngilanga. Imigassaq misilittarsimavara allaat silaarussinnaallunga, ataasiarlunga ikiaroornartoq misilissimavara. Aallaaviunerpaasorli unaavoq, allanut tulluarsarlunga iliuuserisarsimagakkit, inuusuttoqatikka “naliginiassagakkit”. Avatangiisima soraaraangamik ulluinnarsiutaat ataasitoriarneq, viinnisorneq allaat festerneq; paasivara uanga tassunga tulluarnanga. Immaqami taama inuuneqarlunga sungiusimannginnakku, aqunnissaanut ilinniartinneqarsimanangalu nammineq ilinniarsimannginnakku. 

Taamaattoq aqqusaakkama ilinniarfiginerisigut qujamasussinnaanissara ilikkarpara. Pinngortitarsuatta kiffaanngissuseqartingaarlunga tikilluaqqullungalu nukinik pilersortaraanga; atorluarnissaa aamma ilinniarsimavara, ila suli ilinniarpara. Misigissutsit suulluunniit atorlugit ornittuarpara, soorlu siuaasama INUIT taama atortarsimagaat, inuuffigisimagaat. Anersaakkut qamani asanninnerunerma qaamanerunermalu misiginissai, naak avatinni assigiinngitsorpassuarnik pisoqaraluartoq ilinniarsimavara. Anersaakkut kingornussarsiakka asanninneq, qaamaneq namminiussuseqarnerlu, uumissuiinnarnanga qamannga silammut avammullu isiginnissinnaanngorsimaninnut qujamasussinnaalersippaannga. Kalaallit Nunaanni pisorpassuit akornanni, ilaatigut oqaatsitigut iliuuserisartakkatigullu akunnattuungalaartaraluarlunga siumut ingerlarujoornera takusinnaavara. Piffeqarsimagaluarpunga kalaaliussutsinni inooriaasera apeqquserujussuarsimallugu, allaat upperisaqarnikkut. Kristumiuullunga peroriartorlunga, inuit siuaasama upperisatoqaat ilinnialerakkit apersuinerit qinunerit kisissaanngillat. Qujanaq uummatinni qamaniimmat akissutaa; akissut takunngitsuuleraluarsimasara allanit kinaassuserisassarinngisannit immersorneqangaarninni. Kalaaliusunga pinngortitaasunga tamaani nunami, nunarsuup avannaarsuani, Kalaallit Nunaanni, inuunera oqittuaqqamik ingerlajuaannanngikkaluaq, qamannga siulinni atassuseqarnera kinguaassannullu ingerlatitassara nukik pinngortitaassutsinni pigaara. Eqqarsaatit isigisallu assigiingikkaluartut, allaat immikkoortitaanermik, kalaaliuninnut attuumassuteqartumik misigisinnaasaraluarlunga namminiussuseqarnera qujamasuutigaara. 

Qujamasuutigaarattaaq allamiuugaluartunit tikilluaqqusaasarnera, inuinnaassutsitta aqqani ataatsimuussuseqarsinnaanerput, kulturigut assigiinngikkaluartut ataatsimooqateqarsinnaagama, immitsinnullu ilisimasassanik inuunermi avitseqateqarsinnaagama. Inuimmi tamatta sumiikkaluartugut nunami, suminngaanniillu aallaaveqaraluartugut qamani tamatta naligiippugut, asanninnerullutalu qaamaneruvugut, naak ilaatigut eqqarsaatitsinni nuanniitsunik poorsimaneqarnitsinni takujuminaatsittaraluarlutigu tamanna. 

Tappika qulinni oqallippalupput nipittuullugu, illarunik illarunik, oqaatsinik ilinniartariaqaratik tamaaniittut. Ila qanorippamita taama inuuneqarluni? Qanorissagaluarpamita nunarsuarmi oqaatsit ataasiinnaat kisimik atorneqartuugunik?
       “Haha” qamuuna illariarpunga, ila sunaana eqqarsaat. Eqqarsaatssikka nipangersiimigakkit issiaffinni silaannaq nillertikkiartulersimasoq malugilerpara. Sunaaffa inussama nuui nillertuinnaallutik malugisaarutilersut. Seqernup tarrilaarsimavaanga. Nalunaaqutaq takuara: 21:45. 

Ila eqqarsaatsit inorsarfeerullutik ingerlaaruttulermata allatassarpassuit takkussuummata. Kalaaliussutsinni siuaasama anersaakkut ajornartorsiutaannik katsorsaasariaqarsimanera ilaatigut artorsaatigisarsimavara, akerlianilli qujamasuutigalugit nukinnik angingaatunik kingornussitissimammannga. Malussarissutsinnit siammasissumik takunnissinnaaninnut qujanaq. Qujanarlu inuunermut pinngortitsisoq, aqqutinut assigiinngitsunut ingerlavitsinnut.
        Naggasiullugu allatannik atuaasutit, neriuppunga allatama ilai kusassagaanngikkaluartut atuarluarsimassasutit. Inuunerma oqaluttuassartaata ilamernganut, eqqarsaatinnik kalaaliussutsinnit pisunit oqaluttuutilaarsinnaagakkit qujavunga.

‍

Pilunnguaq Kristensen.

Apersortikkama qoorortuumik pinnappunga. Ukiup ataatsip kingorna isiga ta - lerperleq isigisaarussimavoq saamerlerlu isigisaarutingajalluni. Isit uku atorlugit puisinnikuuvunga. Naluara qanoq.
Qanittumi nuliassara ilaqutaalu ilagalugit marrarnik timmisoriagassanik seqqoqat - taariarpugut. Seqqoreernerit tamaasa aperisariaqartarpunga: ”eqqorpara?” Ilama uumigilerpaannga. Eqquinerlungaluunniit nammineq takusinnaanagu tamatigut eqquisarnera upperinngingajappaat. Kalaallit Nunaat ilunniissimassaaq. 

Naggussanni gigternera inunnguuseraara, isinnilu nappaatiga 14-inik ukioqarlunga atugarilerlugu. Inuunera tamaat anniaateqarnikuuvunga sapertumillu timeqarlun - ga. Ukiut ingerlanerini isigisara tammariartuinnavippoq. 

Ilaanni ulluluttarpunga, namminerli tamanna malugisinnaajuaannanngilara. Ta - amaakkaangama iluarluarneq ajorpunga. Nikallungarujussuarlungalu kamaqqasar - punga. Naammattutut misigisimaneq ajorpunga allallu sunnertoortarlugit. Isu - maqarnikuugaluarpunga timiga innarluutikkalu akuerinikuullugit, ullulli tamaasa akueriniartarnissaa pisariaqarpasippoq. 

Peroriartorfimma qaqqaa uummataasatut iluseqarpoq. Uummat, Uummannaq tassa uummatip qaqqaa. Illoqarfiga, qaqqarput kangerluppullu. Tassa kusanat. Uannut isumalerujussuupput. Inuit Uummanniaraangamik qaqqaq qaqisarpaat. Pinngortitarsuaq tappavanngaanniit misigisarpaat. Uanga qalipaallunga Uum - mannaq qaqisarpara. 

Meeraallunga issiavimmi kaassuartakkamiittarnikooqaanga. Ilakka pinnguaqatigi - sinnaasarnikuunngilakka, ilaannilu elevatoreqanngimmat atuariartorneq ajorlunga.

Angerlarsimasaqigamami angerlarsimaffimmi sammineqarsinnaasut sammiuarpakka. Qalipaasinnaallungalu nipilersorsinnaavunga. Imminut ilikkartinnikuuvunga. Danmarkimut nuukkamali qalipakkakka kiffaanngissuseqalerput. Inuuninni nutaamik pisoqaraangat qalipakkanni nutaanik pisoqartarpoq. Ukiup affaata matuma siorna Danmarkimut nuuppunga, qalipakkakkalu allinikuupput. Nunap taamak mikitigisup qalipakkakka allisissinnaammagit tupinnaqaaq. Kiffaanngissuserli Danmarkimiit pinngortoq ilimagaara. Maani sapiinneruvunga. Kalaallit Nunaanni eqqumiitsuliani najoqqutat ilisarnartut nuannarineqarnerusarput, maanilu uanga najoqqutarilersimasakka ilisarnartuliaagatik alutornartorsuupput. Qalipaatilli taakkuupput; qaqortoq tungujortorlu, aput, qilak sermerlu. Qalipaatit kalaalerpaluttuupput. 

Kalaallit Nunaanni inuit qalipakkakka pillugit isumaat Danmarkimiikkaangama eqqarsaatiginnginnerusarpakka. Takorluuisinnaassusera atornerusarpara akunnerpassuarnilu qalipaasinnaasarlunga. Taamaassinnaannikuunngilanga, qarasarali maanna eqqissisimanerusutut ippoq. Maanna inuit allat nunaat qalipannagu uanga nunaga qalipattarpara. Ajornannginneruvoq. 

Oqaatsikka aamma killeqarunnaarput. Danmarkimiikkaangama inuit allat eqqarsaataat eqqarsaatiginnginnerusarpakka. Uummannaq illoqarfeeraagami kikkut tamarmik imminnut ilisarisimapput. Kinaanersungami inuit nalunngilaat, arlaanillu allanartumik iliorsimatillunga inuit eqqartuilersarput. Illoqarfeeqqami inuit eqqartuisarput, tamanna nutaarsiassaanngilaq. Taamaammat nunaqarfinni atornerluinerpassuit nipituuliuutigineqarneq ajorput. Inuup ataatsip meerarpassuit atornerlussinnaavai, kikkulli tamarmik imminnut ilisarisimarrakkamik oqartoqarneq ajorpoq. Kalaallit Nunaanni nipituuliorneq pikkorluffigisorujussuuarput, uangali maanna oqartalerpunga. 

Timiga allaat kiffaanngissuseqalerpoq. Allat isumalluutigiunnaamivakka, nammineerlungami qallunaat nunaanni maneqisumi scooterinnik angalaarsinnaavunga. Timinnit killilersugaallunga ulloqaraangama, scooterinnik sukkalisaarnerusarpunga – ullunimi taamaattuni inuusutut misiginissara pisariaqartittaqaara. Kalaallit Nunaata pinngortitaa kusanaqisoq timinnut sakkortuvoq. Timi assoruutereeqisoq. Nuna qattunerasaaqalunilu maniilakujukkami nammineerlunga angalasinnaanngilanga. Ukioq aamma sakkortusaqaaq. Isinnut inngianarpallaarlunilu gigterninnut quasappallaarpoq. Ukioq kingulleq siffiara napivoq. Ilaquttannut oqarpunga: ”Kalaallit Nunaanni ukiorsioqqinnianngilanga.” Taamani Danmarkimut nuunissara imatut pilersaarutiginikuunngilara. Nalunngiinnarpara naggammik Kalaallit Nunaanni ukiorsiorlunga. Danmark timinnut sallaaneruvoq. 

Ilaanni eqqarsaatigilertoortarpara; nukappiaraq kørestolertoq meeraqatini pinnguaqatigisinnaanagit igalaakkut itsuanisaartoq. Pakkutaarusuppara. Kanngusuttaqaaq. Ilaquttani, timini, uunini pilatsiffikunilu kanngugai. Kanngusunneq suli ilunni ippoq. Kalaalerpassuit assigalugit uanga aamma meeraagallaramali imminut toqunnissannut eqqarsaateqartarnikuuvunga. Ilaquttannut artorsaataajuaannarnikuuvunga. Meeraqatinniit ilaluarisaasarnikuuvunga issiavimmi kaassuartakkamiikkama. Soqutaanngitsutut naleqanngitsutullu misigisimallunga perorpunga. Inunngorama ataataga najuutinngilaq. Angajora nunarsuarmut appakaammat najuuppoq. Najaga nunarsuarmut appakaammat najuuppoq. Uangali inunngorama imerpoq.
Anniartitsisimaneranik maanna isumakkeerfiginikuuara. Soqutaanngitsutut artorsaataannartullu misigititsinera. Ullulli tamaasa isumakkeerfigisariaqarpasippara. 

Maanna eqqarsaat, imminut toqunnisamik eqqarsaat takkukkaangat, pisinnaasama killeqarneranniit pinngortarpoq. Inuuneq atorusutara timima artortarpaa. Taamatulli misigileraangama paasilertarpara inuuneq erligisorujussuullugu. 

Anaanannit aanama asajuaannarnikuuaanga. Kisiartaalluni asajuaannarlungalu pilluartittuarpaanga. Anaanaga artorsarpallaaleraangat aananniittarnikooqaanga, artorsaataannaavungami. Aananniikkaangama uangaassusera naammattuaannarpoq. Iliuutsikka tamaasa aanama kakkagisarpai. Titartagara atuakkanut ilisiviup qaavaniitippaa. Maanna iliuutsinni angusannilu tamani aanaga qamaniittuarpoq. 

Utoqqaat ilagissallugit nuannarinerusarnikuuara. Uummannami meeraqatinnit allaaneroqigama peqatinnik kammaqanngilanga. Isikkora allaavoq, immaqa aamma eqqarsartaasera. Qanoq pinerpoq annerusumik eqqarsartarpunga, Uummannaq qaangerlugu, Kalaallit Nunaat ajornartorsiutillu qaangerlugit. Illoqarfik uannut eqqarsaatinnullu mikivallaarpoq. Utoqqaalli tusaallungalu takuaannga, eqqumiitsuliakka soqutigivaat. Tulluusimaarutigigunarpaannga, iluaqaarlu. Kaaleerannguamik taajuleraangaminnga nuannertaqaaq. Ullulukkaangama, nikallungarujussuarlungalu kamaqqallunga, anaanama Kaalerannguup kinaanera eqqaamaqqusarpaa. Ajornanngittuaannanngilaq. 

Kalaallit Nunaannut utertarnera sapernarsiartorpoq, utoqqaammi ikinngutikka toqoralernikuupput. Piffimmut attuumassuteqarfigerusunngisannut eqqaasinneqartarnera artornaqutaasartoq ilimagaara. Sapaatip akunneri marluk sinnersinnaanngilakka. Sivisunermik taakaniikkaluaruma toqussaanga. Imminut mattullunga qumartarpunga. Pinngortitaq kusanarsuaarlunilu alutornaraluaqaluni uannut mikivallaarpoq. Eqqarsaatsikka killeqalertarput, isumassarsiortarneralu kigaatsumik annaaleriartortarpara. Nunaga isumassarsiannik pinngorartitsisuummat taamak misigisarnera eqqarsarnarilaarpara. Kisiannimi suna tamaat tassannga aallaaveqarpoq. Qalipakkakka Kalaallit Nunaannut tunngapput, kalaallisut erinarsortarpunga, innarluuteqarlungali Kalaallit Nunaanni najugaqarnissara ajornartippara. 

Arfineq pingasunik ukioqarallaramali ukiumut sisamariarlunga Danmarkimut gigtertut nakorsaannut isillu nakorsaanut misissortikkiartortarpunga. Oqartuartarnikuuvunga nuukkusunnanga. Ataasiaq isumaginnittup aperinikuuaanga Danmarkimut nuunissara isumaliutigerusunnginneriga, oqinnerussaqimmammi. Anaanaga aamma oqartarnikuuvoq ullut ilaanni Kalaallit Nunaat qimakkumaariga, najamalu quiasaarutigisarnikuuaa. Misigisimasarnikuuvunga nuunneq tunniutiinnarnerusoq. Piffilli kingulleq paasilernikuuara nunannut ajunngitsumik iliuuseqaqataassaguma nukissaqartariaqarlunga, nukissarlu taanna maani Danmarkimi isumalluutinik atorluaaninni pisinnaavara. Kalaallit Nunaat nunarujussuuvoq tupinnaqisoq, uannulli ittuniks inissaqartitsinngilaq. Suli tassunga killinngilaq. Allanngueqataaffigerusuppara, iluaallassagumalu tunniussinnaasakka immaqa aamma amerlissapput. Kalaallit Nunaat meeqqanut, kikkunnut tamanut inuuffigiuminarsarneqarnissaa kissaatigaara. Inuit namminiunerminnik naammagisimaarlutik misiginissaat kissaatigaara; imerajuttunngoratik, atornerluisunngoratik inunnillu allanik atornerluigatik inuussasut – ajortut kaaviiaaginnalinnginnissaat anguniarlugu. 

Kalaallit Nunaanni timiga timigigallartillugu piunera naammagiinnartarnikuuara. Maanna immaqa inuunerunissannut nukissaqarneruleraluarlunga, misigissutsikka imminnut paasarput. Eqqarsarnalaarpoq, kalaaliugaluarpungami. Kalaallit Nunaanni inunngorpunga, Kalaallit Nunaat ilunni ittoq malugaara, nunanniisinnaanngilangali. Iluaqutissat amigarmata qajannarsisarpunga, nukissaqassagumalu qimattariaqarpara.

Kalaallisut oqariartaaseqarpoq ’Piumassuseq nukiuvoq’. Piumassuseq pigisoraara. Piumassuseqarama qalipaaneq nipilersornerlu ilikkarnikuuakka. Piumassuseqarama ulluinnaat anigortarpakka. Piumassuseqarama ilinniarnera naammassivara. Sakkortunikooqaaq. Tappingingajappunga nikissinnaajunnaarnerlu misigalugu. Unatartippunga, aningaasanik amigaateqarpunga uummatikkullu aliasunneq aqqusaarlugu. Innarluuteqarnera kisiat sorsutassarinagu allatuulli inuuneq aamma sorsutassaraara. Tamanna naapertuilluanngitsutut misinnartarpoq. Ilinniarnerma naammassisinnaasimanera tulluusimaarutigaara, misigissutsikkali tunulliuttariaqarsimavakka – tarnikkullu kingunerlutsitsinikooqaaq. Piumassuseqarpunga, kisianni aamma timeqarpunga nukimik atueqisumik. Qallunaatut oqariartaaseqarpoq, upperinninneq qaqqanik illikartitsisinnaasoq. Uangali aqqutinni qaqqat amerlaqisut illikartinnissaannut nukissakka killeqartorujussuupput. Upperinninneq piumassuserlu pisariaqartangaarmata ulloqartarpunga nunguutsisoorlunga, taamaasillungalu Kaaleerannguup kinaanera puigortoortarlugu. Nukkannissannut allaniit pisariaqartitsineruvunga. Ikiortissaq immaqa Danmarkimi nassaassaavoq – immaqalu ullut ilaanni Kalaallit Nunaanni nassaassaalerumaarluni. Piumassuseq nukiuvoq.

Inuiaqatigiinnut ilanngutivinniarninnut atatillugu eqqaamasakka isumaliortaatsinni mersornertut nippusimapput. Ujalussiat kingumut Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut nuunninnut utersaartitsipput. Oqarfigineqartuaannarnikuuvunga kinaanersunga kinaannginnersungalu. Meeraallunga angerlarsimaffinni alloriaqqaartalerninniit qularnakujukkaluamik ilaquttatut attaveqarfinnit, inersimasunngorlunga nammi - nersulernera tikillugu. 

Nunarsuarmi najuunnera nalinginnarmit allaasoq eqqaamavara. Nutsakka sia - angallutillu qerniusattumik kajortut akutanit ilingasunit allaaneroqaat. Oqara kalaaliusoq asuli nipilimmik oqaluttoq meeqqat allat qallunaatut oqallorinneranniit allaaneroqaaq. Taavalu atera ileqquusumit allatut nipilik, qallunaat aqqi nalingin - naasorujussuit akornanni ittoq. Ivalu¹ . Taamaakkaluartoq sapinngisara tamaat aalitsaliatut maniilakujuttutut qaqortutut malunnarnaveersaartigaanga. Ajoraluar - tumilli nakkartarpunga, ilumoortumik, ilami noqartartuuvunga. Kalaaleq noqartartoq Danmarkimi. Puisi eqqumiittoq sumiiffissaminiinngitsoq. 

                          Anaanap² nujaaniillutillu isaaniipput issittup unnuaata taarnera
                          aputip maavaartup nilleqisup amia qalipappaa
                          uluaata saarngi qutsissut sinai ersarissut, soorlu Palasip Qaqqaa³
                          illuni qalipaatigeqisuni alanngunik pilersitsisoq 

‍

______________________________________________________________________

^{1 Ivalu [I-va-lu] kalaallit aqqa assigiinngitsunik isumalik, soorlu: Ujaloq, pakkaluaq najalu/nukalu (inuttut kinaannerminik nalornisutut isigineqartartoq)
2 Anaana [a-naa-na] (inuk najuutinngitsoq anaanatut isikkulik)
3 Palasip Qaqqaa [ba-la-sib kra-kraa] Sisimiut avannaatungaani qaqqaq portusooq (inunngorfiup allanartup ungasinngisaaniittoq)}

                        Anaanap isumaliortaatsimini ulikkaaqqaqisumi siulimi qaamarngi nammappai
                        qupaloraarsuup, timmissat inaannut mattussap nipaa puigugaq
                        pujorsiut asanninnerup anoraanit allanngorartunit eqqortuliornissamut aqqutissiuussisoq kajunngeritittoq
                        eqqarsaatsit betonngiminermut oqimaatsumut nutaamut nunaseqqittut

                        Inuuneq nammataata anaana seeqqummersippaa
                        suaarnera uumassuseqalerpoq, uummassusilik pillagaq
                        oqaatsit sorliit atussanerlugit nalornisoq, sumi angerlarsimaffeqanerminik
                        ujartuiuartoq
                        Anaana artukkaminik nammataqarpoq 

Anaana oqartuaannarnikuuvoq noqartarnikka peqqutaallutik qimaasugut.
Oqartarnikuuvoq aamma ataata⁴ ilaqutatsinniit peernikuusoq
uteqqinnavianngitsorlu. Ilumoorpoq.
Nakkarpunga
                             Nakkarpunga
                                                           Nakkarpunga Nunamut Pigineqanngitsumut avinngarusimaqisumut. 

‍

Nuna Pigineqanngitsoq
Nassuiaata
Nuna Pigineqanngitsoq tassaavoq nunarsuup affaata avannaani nunap ilaa takornartaalersitaq. Nuna naggorlullunilu inoqajuitsuuvoq, inuunermik ersittoqarani. Silap pissusia kingornussanit avatangiisiniillu ilusilersugaavoq. Nunap Pigineqanngitsoq ataasituannguamik inulik, Atlantikup Avannarpasissuani Kiserliornerup Sarfaani inukinnerpaallunilu avinngarusimanerpaavoq. Nuna Pigineqanngitsoq ajunaarnersuarnik eqqugaagajuppoq, soorlu sumiiffiit nunamut atasut, allanngorartuartut peqqutaallutik ulersuartartoq. Nikerarnerit peqqutaallutik kulturikkut inuuneq aamma eqqugaasarpoq taamaattumillu ilisarnaartai amigarlutik. 

‍

Illoqarfik pingaarneq: Ivalu
Areali: 158 cm
Aqutseriaaseq: Nunasiaateqarneq
Inoqqortussuseq: 1 Oqaatsit pisortatigoortut: Naluneqarput 

‍

____________________________________________________________________

^{4 Ataata [a-daa-da] (angut oqaluttuatoqqani qummut isigineqartartoq)}

Anaanap kalaallisut oqaluuttarunnaarpaanga. Tassanngaannaq sikumik⁵ piumasinnaajunnaarpunga. Kalaallisut oqaatsit nalunngisakka soorlu Sermersuaq, silap pissusiata allanngoriartornera peqqutigalugu kigaatsumik immamut aattoq. Qallunaajussutsimik ataqqinarsakkamik tunillatsippunga. 

    Ivalu qaratsamigut ajoquteqarpoq. Taamaattumik siunnersuutigissavarput atualernissaa ukiumik ataatsimik kinguartissasoq, inuttut suliassanullu pikkorissutsikkut ilungersuutini pitsanngorsaqqaarniassammagit, perorsaasoq Anaanamut oqarsimavoq. 

    Ivalu, oqaloqatigilaarlakkit., atuarnitsinni inersimasoq kinaanerpoq oqarpoq. Annilaangallunga torsuusamut anillappunga nalullugu sooq oqaloqatigiumaneraanga. Naatsumik allatsillutit qallunaatut oqalunnikkut allannikkullu piginnaasatit misissulaarusuppagut., ilisimatinneqarpunga inimullu matoqqasumut, nerriviup qaavani allattavsilimmut isertitaavunga. 

Misigisimavunga ”qallunaajunerit naammappa?”-mut piukkunnassutsimut misilitsillunga, suliluunniit misilitsinnanga angusinngitsooreerlunga. Sapinngisarali tamaat angusiniarsarivunga. Qallunaatut taaguisarnera kukkuneqarunnaavippoq. Ilagisartakkakka qallunaajupput. Qallunaatut ilinniartinneqartarnitsinni maligassiuisuuvunga. Qallunaat oqaasii pikkoriffigerusujussuarpakka allaat peqatinnit qallunaannit pikkorinnerulerlunga. Nunali Pigineqanngitsup avataaniileraangama nunasiartornissannut piareerlunga, qallunaatut passera rubiiatut aappalutsigisoq akuerineqarneq ajorpoq. 

Tunuarsimaarlunga neriuttarnikuuvunga malugineqarnanga nunarujussuarmi sikuusumi aanngarsinnaallunga. Ulloq taanna Anaanap Nuummut nuunnissarput aalajangiummagu timiga uulikullattoq malugisinnaavara. Nuna piuninnik sorlaqarfiusoq, atassuteqarfittulli taasariaqanngitsoq. Eqqarsaatigiinnarlugulu itummakka kiagulertarput. 

Qaa⁶, Kalaallit Nunaanniipputit. Kalaallisut oqalunniarit!, Anaanalu kaffillertuniikkaangatta⁷ inoqatikka nalusakka oqartarput. Qallunarpalunnersuara malugisinnaasarpara, soorlulusooq anaanama immuanik qallunarpalunnermik nerlersorneqarsimasunga. Maanna qallunaatut oqaatsikka mamaattorujussuarmik, merianngunaqisumik qaninni mamaqalerput, toqqusaanni qallunaanngorsakka

‍

____________________________________________________________________

^{5 Sikku [si-gu] (soorlu siku mamakujuk).
6 Qaa [gr-aah] (ajortumik nipilimmik isumaqartinneqakajuttartoq). *
7 Kaffemik [ka-fe-meg] Kalaallit Nunaanni persuarsiunngitsumik katerisimaarneq, kaffimik, kaagimik kalaaliminernillu pillerfiusoq (åbent husitut assigiinngitsunik susoqartillugu nalliuttorsiorneq).}

mi amerlatsikkiartuinnavillutik ipisitsilertutut illutik. Aappersarissat manngertut, soqutaanngitsutut ittut qitserarlugit aniatikkaangakkit, kalaallisut ersiutinut erinageqisunut sanilliullugit arajutsisassaanngitsumik allaanerujussuusarput. Qallunaaq⁸ oqaasiuvoq arlaleriaq tusarsimasara, oqaaseq qaratsanni paasisassaanani akisuasoq. Atuarfimmi nipituumik atuaraangama illarpalunnerit, ilitsoqqussarinikuusakka atorlugit attaveqarniarnerma qanoq innarlerneqartigisimaneranik ersarissaasarput. Ilisimasakinnerma tunngavia, siunni putsutut qaqortutut tappiillisitsisoq nunaqavissut ilumoortut soqutiginngilaat. 

Ullut tamaasa tupilattut⁹ angujuminaattumik suliassaqartarpunga. Nalaasaarfinniit tikeraanut siniffinnut nooqattaarnitsinni Anaanap nunavitsinni toqqissisimasumik angerlarsimaffeqalernissarput neriorsuutigisarpaa. Tikeraanut siniffinniit madrassenut pullattakkanut. Toqqavissamut naviananngitsumut ingerlaarfipput artornangaarmat soorlu Ukkusissanut¹⁰ majuarluni. Naggataani angalasut allat peqatigalugit ataatsimoorussamik uffarfeqarlutalu igaffeqarluta unnuisarfimmiilerpugut. Ineeqqami kipparissumi sovesofa, nerriveeraq madrasserlu pullattagaq inissaqarput. Anaanap neriorsuutimi eqquutsinnissaa utaqqisarpara. Apissiffissaqaratali siumut utimullu ingerlaannavippugut. Aqqummi nunarsuarmi takinerpaami, qaqqanik tamalaanik qalipaatilinnik ulikkaartumi uniffigut kisitassaanngillat. 

Aataap¹¹ inua¹² 70-inik ukioqarluni pinngortitamut uterpoq. Timaa illerfimmut qaqortumut poorneqarpoq, anersaavali oqaatiginikuusaani, allannikuusaani eqqarsaatiginikuusaanilu tamani piujuarpoq. Oqaluffimmi ini oqalugiaatinik erinnanillu akulerussimasunik tukappoq qarasaralu seqummakunik paasisassaanngitsunik immerlugu. Sequnngerpunga eqqaamasakkalu tamaasa, arsarnertut qalipaatigissutut aalasut, eqqaamaqqissaarniarsaralugit. 

‍

‍

_______________________________________________________________________

^{8 Qallunaaq [gra-sju-naak] inuk/qallunaaq qaqortumik amilik (kalaallinit narrusuttunit nikanarsaatitut atorneqakajuttarpoq).
9 Tupilak [du-bi-larg] takornartanut qiperugaq/eqqaassutissaq (kalaallit oqaluttuatoqaanni tupilaap pissaanini atorlugit akeqqanik saassussinissani suliassaraa. Akeqqalli pissaanera sakkortunerusimappat, pissaaneq saassussisumut utersinnaavoq).
10 Ukkusissat [Ugu-sis-sad] Nuummi qaqqaq manngerlunilu innaaqqissoq (Qallunaatut ”Store Malene”).
11 Aataa [aa-daa]
12 Inua [i-nu-a] anersaaq/nukik (Danmarkip Kalaallit Nunaat pinngittaalisamik kristumiunngortinngikkallaramiuk, piusut tamarmik, soorlu inuit, uumasut naasullu anersaaqqatigiipput).}

                            Aataa umimmatut tulluusimaartutut politikkimi inissisimasoq
                            silassorissusaa inngigeqisoq
                            pappilissamut allatai ajasoornaqisut
                            Mosesi, aqutsisoq mianernartoq
                            misikkarissusaa pingaarutilik immamik avitsisoq
                            kialuunniit issittup amaruata aavanik aallip takorluuginnarsinnaasaanik 

Aatsaat tassani paasilerpara Aataa politikkikkut piorsarsimassutsikkullu sunniinera angisuumik siunertaqarsimasoq. Siornatigut angutitut, illumi karrysut qalipaatilimmi, qorsunnik igalaalimmi aappaluttumillu qilaalimmi naqqup-iluani pujortaatitortutut qatimaluttutullu kisiat isigisarnikuuara. Tassanngaanniilli annerungaarpoq. Inuttaa Nunap Pigineqanngitsup qilaani soqanngitsumi ulloriaavoq aqqutissiuussisoq.

‍

Aataap annaanerata aliasuutiginerani, angerlarsimaffittaarnissatsinnullu neriuummik kuffertitsilerluta Sermersuaq qulaallugu tingivugut. Anaanaluaasiit marluulluta qimarngoqqilerpugut. Asannilerujussuartarneri tamatigut isasoortuartut malitsigalugit inigisagut allanngoqattaartarput. Kufferti imaarneqartorlu sukkataqaanik poortoqqinneqapallattarpoq. Kalaaliussusera mikisuaraararsuaq nassatarisara, nutsernerup pianik tukannerit kisissaanngitsut akornanni tammarpara. Najugara, atuarfiga avatangiisikkalu allanngoraangata tamatigut imminut ilisarisinnaanera iluliatut isasutut nakkaaqqittarpoq.

    Alliguit imigassap mianersuunnissaa eqqaamassavat. Kalaaliugavit imerajuttunngornissat ilimanaateqarneruvoq. Atuarfimmi peqqissaasoq ataasinnguamilluunniit kiinnarsorani oqarpoq. Immaqaana tutsarlussimasunga. Tusaasakkali misissorneqaqqammerput. Aamma noqartarunnaareerpunga. Maanna Danmarkimi kalaaliinnaavunga. Kalaaleq nakorsamit imerajuttunngornissamik ilimanaatilittut nalunaarsorneqarnikoq. 

Anaanat imerajuttuua?, atuarfittaanni ulloq siulleq nukappiaqqap nalusama aperivaanga. Apeqqut kiinnama qiterpiaatigut patinneqartutut misinnarpoq. 

Oqaatsit soorlu ”grønlænderstiv” aamma ”guldbajer” ulluinnarsiutaapput. Ilinniarnertuunngornialerama meeqqat atuarfianni inuit kalaallinut isiginnittariaasaasa sakkortoqisut allanngornissaat neriuutigigaluarpara. Piginnaasanilli misilitsinnissaq nutaaq aqqusaartussanngorpara, angusinissannullu ataasiaannaq periarfissaqarpunga. Allat ilaarlugit inuiattut qularnerit nikanartumik quiasaarutitut atortalerpakka. Uangami illaqataaguma illaatigisinnaanngilaannga. Kinaassusera blå bog-imi allaaserineqarnittut saatsigaaq, allaaserineqarnera atuaqatima allaaserineqarnerannut sanilliullugu soorlu oqaatsinik ulikkaarutaannarnik immerneqarnikoq. Allaaserineqarsimavunga niviarsiaraasunga nipaatsoq assigiiaaginnarmik nipilik. Siunissaq pillugu allaaserisami allassimavoq, sianiginngisamillu siulittuut imminik eqquulluni: Siunissami Ivalu Danmarkimi kalaaliuneq pillugu atuakkiorsimassaaq”. Atuarfimmiaasiit piffissaq atugara taaraluaqisoq, Aataap, ullorissatut aqqutissiuussisuma siunni qaamaneq takutippaa. 

Ataata pillugu ilisimasakka illoqarfimmut inunngorfinnut ilisimasattulli ikitsigaat. Inuusuttuaraanerma naalernerani annilaangaqalunga Ataata tikeraarpara. Kingullermik Sisimiuniikkama mikisuararsuuvunga. Inuit nalusama akornanni paarlaateqatigiinnikkut ilinniartuuvunga, avatangiisimmalu namminneq piunertik paasiniarlugu misissoqqissaarpaannga. Taakaniinninni isigisama inernilerneri ilusinikkiartorput. Ilaquttakka naapikkaangakkit oqaatsitigut allaanerussuteqartarpunga. Oqaloqatigiinnerit tamarmik qallunaatut nutserneqartariaqartarput, anaanamalu oqaatsit ilitsoqqussama atorsinnaajunnaarsitsisimaneranik takutitsivoq. Kulturikkut assigiinngissutsit ersarilluinnaqqissaarput. Misilitsileramaasiit angusinngilanga, ilami arajutsisassaanngitsumik oqaatsitigu piginnaasakka killeqarput. 

Siullermeerlunga killissarisakka nassuerutigaakka. Anaanamut ataatamullu attaveqarnera kipillugu qimarngunersuaq unitsippara. Inuuneq uanga kisima ingerlatassara ornillugu ingerlaqqippunga. Atuarfeqarfiit akeqqersimaartumik immikkoorsitsisarnikuunerat akiorlugu universitetimut qinnuteqarpunga. Taamak pisoqarsinnaanera takorloornikuunngisaannariga tupinnaannartumik inuit ammallutik soqutiginnillutillu tikilluaqquaannga. Bachelorinngorlungalu kandidatinngorpunga, pingaarnerpaarli tassaavoq kammattaarama ilumoortunik. Ikinngutigiinneq soqutigisaqaqatigiinnermik, akuutitsinermik asissuijuitsumillu toqqammavilik. Misilitseqattaaqqaarnanga akuerineqartarpunga taamaasillungalu inuit uannut naleqqutinngittut attaveqarfigiunnaarnissai saperunnaarlugu. Nunami Pigineqanngitsumi inuunikuuvunga ingerlariaqqissinnaananga, maannalu avatinni qinertuarsimasara sumiiffissara eqqortoq nassaaraara. Qimarngunera kiisami unippoq, ilami Nuna Tunulequtassara nassaaraara.

Nuna Tunulequtaq
‍Nassuiaataa
Nuna Tunulequtaq tassaavoq nunarsuup affaata avannaani anersaartorfik kialaartoq. Nuna Tunulequtaq naggorippoq; takuneqarsinnaavoq nunap pissarititai amerlatsikkiartorlutillu atugarissaartut. Silap pissusiata taamaanera naqqaniit imminut suliareqqinnissamik sapiissuseqarnermik peqquteqarpoq.
Nuna Tunuliaqutaq sumiiffiit initunersaraat inoqqortussusaalu ineriartortuarpoq. Nuna Tunuliaqutaq nunaavoq asajuminartoq, taamaattumillu takornariarpassuarnit qanittumeersunit ungasittumeersunillu, taavalu siornatigut tikeraarnikunit nutaanillu tikinneqartarluni. Piorsarsimassutsikkut inuuneq naapinnernik ulikkaarami angerlarsimaffittut misiginarsineruvoq. 

‍

‍

‍

‍

‍

Illoqarfik pingaarneq: Ivalu
Areali: 139 km²
Aqutseriaaseq: Ivaluup isumaliortaasaa
Inoqqortussuseq: Alliartortuarpoq
Pisortatigut oqaatsit: Oqaatsit kalaallit oqaasiisa nipii assigiinngissitaartut, paasinartumik qallunaat morfologianik akusat.

Kalaallit Nunaat eqqarsaatigigaangakku seqineq aappaluttoq aputip qulaatun - gaaniittoq oqaatsillu uummatinni paasisinnaasakka eqqarsaatigisarpakka. Kusanartut naakkittaasinnaasut tamaasa. Tikilluaqqusaanerlungali aamma eqqarsaatigisarpara. Inuit inguttarneraannga, eqqortumik kalaaliusutut isigin - anga nalikinnerulersittarneraannga. Immaqa Kalaallit Nunaannut tulluanngilanga. Anniaat taanna nammassallugu artornarpoq. Misigisimanarpormi sumiiffimmiit nuannarinerpaasamiit peerneqarluni.

“Kalaallit Nunaannut utissavit?”

13-inik ukioqarlunga Danmarkimi angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarpunga. Ukiut marluinnaat Danmarkimi najugaqarnikuugama suna tamaat suli nutaajusutut misinnaqaaq, qallunaatoorpiarsinnaanngilangalu. Eqqaamaqqissaarpara pæda - gogit inimi imaluunniit allaffimmi oqaloqatigigaangakkit Kalaallit Nunaat eqqartor - neqaleraangat apeqqutinnaavat taannaajuaannartoq: ”Kalaallit Nunaannut utiss - avit?” Taamani qanoq isumaqarlutik aperisarnersut paasisarnikuunngilara, ullorlu manna tikillugu nalornisarlunga. Eqqarsartarnikuuvunga immaqa alapernaallutik aperisartut, imaluunniit 13-inik ukiulimmut apeqqutissaaleqillutik taamak aperis - arnersut? Meeraagama iluamik paasilluarsinnaanngilara. Ullumikkut ilimagaara taamani pædagogit paasinngikkaat Kalaallit Nunaat eqqartorusukkiga siunis - samik pilersaarusiornissaq, imaluunniit ataqqineqarunnaarnissamik ernumanera samminngikkaluarlugit. Itisuumik eqqartuinissamut qununata oqaloqatigiilluta. 

Kalaallit Nunaat pillugu itisuumik eqqartuineq ajorpugut. Eqqarsartaatsikkut pe - qqissuunermut tunnganerusarput, angerlarsimaffiummi avataanut inissiisarneq peqquteqarpoq meeqqamut paasiuminaasinnaasumik. Immaqa aperisimassagaluarpunga: ”Kalaallit Nunaannukalaarnissaq immaqa pitsaassagaluarpoq?” Misiginarpormi eqqartornissaa saperrakkaat. Kimigiisernissara uanga aamma saperpara, misigisimanngilangami taamaaqqusaallunga. Meeraannaavungami. Kalaallit Nunaannut angalanissaq eqqartuleraangamikku soorlu alersit atisassamik qalipaataat sorliussanerinik eqqartuisut. Taamak nipilimmik eqqartuisaraluarlutik piaarisarsarsimagunanngillat. Massakkut aperisinnaajunnaareerpakka. Apererusukkaluarpunga, kukkusumimmi eqqartornissai kissaatiginngilara. Ullumikkut pædagogit oqaloqatiginissaat takorloorpiarsinnaanngilara, taamanimi immitsinnut attaveqarnerput angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarninnut tunngavoq. Apeqqutigerusutakka eqqarsaatinniinnikut amerlaqaat, ilisarisimanikuuaanngami. Apeqqutit uanga akisassarinerugunaraluarpakka. 

Akissutit paaserusukkaluarlugit attaveqarfigiunnaarnikuuakka, ilami nuukkama aatsaat paasillualernikuuara pædagogit kalaallinik isiginnittariaasii pitsaanngitsut, sianiginngisannik aamma pigiliussimallugit. Taamak misigiunnaarnikuuvunga. Takorluukkat pigiliussimasakka iperarniarsarisariaqarsimavakka kalaaliuneralu tulluusimaarutigeqqilerlugu – tulluusimaarneq nungusarneqarani inerisarneqartussaasimagaluartoq. 

Nassuerutigisariaqarpara najugaqarfiginikuusama eqqartuisarnikuunera peqqutaalluni Danmarkimi Kalaallit Nunaanniluunniit najugaqarusunnerlunga suli nalullugu, nalornineralu kukkusutut misinnarpoq. Naatsiivimmi arsaattarfimmi arsaattarpugut, inimi tammuunik pinnguaateqartarlutalu peqatigiittarluta. Imalu oqarfigitinnissara amigaatiginikuuara: ”Sorusunnerlutit paasissaqqaarpat. Massakkut paasisariaqanngilat. Piffissap takutikkumaarpaa.” 

Andreas kisiat Kalaallit Nunaat pillugu eqqartueqatigisinnaanikuuara. Kikkut tamarmik naligiimmik pineqarnissaat taavalu meeqqat ilai pisariaqartitsinerusut inissaqartinneqarnissaat eqqumaffigisarnikooqai. Kisiartaalluni uagutsinnut najugaqartuusunut soqutiginnilluarlunilu paasinnilluartangaarami tissisaarisinnaasarpoq – annernanngitsumik nikanarsaasumiunngitsorlu. Pædagogit allat misiliisaraluarlutik isummatik pigiliutiinnakkatik iperarsinnaaneq ajoramikkit, quiasaarigaangamik tissinarneq ajorput. Andreas bamserujussuuvoq umilik kakiorninillu ulikkaartoq. 

Pædagogit Københavnimi ukiumoortumik ”Grønland i Tivoli”-mi ilaqutakkalu peqataasarnitta pingaassusaanik nalornisilertarpaannga. Pædagogit isumaqarput ilaqutamma takunissai uannut iluaqutaanavianngitsoq. Ilinniakkaminni sammisimanngisatik eqqartorusunneq ajorpaat, taamaakkaluartorli Københavnimut Tivorleriarnissara pitsaanngitsutut nalilertarlugu. 

Anaanarsiama Majap ullut ilaanni aperinikuuaanga: ”Sooruna nukipparujussuit piffissarujussuarlu atorlugit avissaartuuttutut misigisimasutit? Iluaqutissartai suugamik? Imaanngilaq ataasiinnarmik qinersisariaqartutit.” Silarsuaq nutaarluinnaq ammarpoq. Danmarkimiinnera tamangajaat suna qinissanerlugu ernummatiginikuuara. Maannali – siullerpaamik – paasineqarluarpunga. Avissaartuunerup suunera takuaa: imaaliallaannaq qinersisoqarsinnaanngitsoq. Danmarkimi nalimmassalluassaguma ”aaqqeqqaarnissara” pisariaqanngitsoq. Soormi qinersissagama? Kalaallit Nunaannimi Danmarkimilu peroriartorpunga. Nunat taakku asannissuseqarfigaakka – assigiinngitsutigut, aap, kisianni naligiimmik. Inunnguuserinngisannik suiaassuseqarnera peqqutaalluni angerlarsinnaannginnera aliasuutigaara. Neriuulli iperarusunngiivippara. Imminut eqqaasillungalu allanut eqqaasitsissutiginiartarpara kisimiinnata. Ilaanni misigisimanartarpoq kinaassusera inissaqartinneqanngitsoq, Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu. Misigisimanartarpoq sumiiffiit marluk akornanni puttalaarujoorluni, iluamillu nunasisinnaanani. Eqqarsartaatsimili tassani pujorsiorujoornianngilanga. Oqaatsikka, piorsarsimassusera kinaassuseralu timinni nammappakka – kialuunniit arsaarsinnaanngilaanga, nammineerlungami kinaassusera Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut eqqunnikuuara. Akitsuuteqarnikuuvoq – soormi?

Skovbyp avatinnguani angerlarsimaffittaara? 

18-iliinnissama tungaanut Lindeholtimik taaguutilimmi najugaqarnikuuvunga. Skovbyp avatinnguani naasorissaasut illoraa. Isaaffianut sangugaani taaguut ujaqqami qalipassimavoq. Akuttusuumik eqqarsaatigisaraluarlugu takorloorsinnaavara. Naasorissaasut illuisa takisuut tunuanni, arsaattarfiup måliata sinaa trampoliinalu takuneqarsinnaapput, aamma naatsiiverujussuup ivigai qarsullugit isikkivik ersippoq. Illup qiterliup kiileriani uanga najugaqarnikuuvunga. Lindeholtimi kisiartaallunga taamani kalaaliuvunga. Taamaammat pædagogit Kalaallit Nunaat pillugu aperigaangata oqaluttuunissaannik akisussaasutut misigisarnikuuvunga. Eqqarsaatigilluarukku akisussaaffik uannut nunannullu tunnganerusoq ilimagaara, pædagoginuunngitsoq. Isummat pigiliutiinnakkat eqqartorneqaleraangata oqaloqatigiinneq allanngortarpoq. Inuit marluk akornanni oqaloqatigiinneq, inuit marluk qarasaasa iluanni oqaloqatigiinninngortarpoq. 

Aatsaat 16-inik ukioqalerama inunnguuserinngisamik suiaassuseqarneq pillugu paasisaqarpunga. Sapaatip akunnerata naanerani ullaakkut Go’morgen Danmark inimi fjernsynikkut aallakaatippoq. Ullaakkorsioreertunga inunnguuserinngisaminik suiaassusilik aallakaatitami pulaartuuvoq. Tassani aatsaat paasivara inunnguuserinngisamik suiaassuseqartoqarsinnaasoq. Danmarkimi hormoninik nakorsaatitortalerpunga taamaasillungalu nunannut utersinnaajunnaarlunga.

Angerlarsimaffinnut Kalaallit Nunaannut attaveqarnerma pingaassusaa aasit malugaara, eqqartornissaalu qanoq ajornartiginersoq. 

Inuusoqigama imminut illersornissara nalunaqaaq. Arlaannut akuusutut misiginissannik pisariaqartitsinerma illersornissaa, ilami ajunnginnissannut pingaaruteqaqimmat – akerlinganimmi misigineq tassaavoq avataaniittutut peqataatinneqanngitsutullu misigisimaneq. Ilaanni pædagogit akissutit pissarisatik pineq ajorpaat. Uanga, Kalaallit Nunaat kalaallillu akissutit pisariaqartitagut pineq ajorpagut. Peroriartorninni ilinniartinneqarpunga qallunaat ataqqissagikka. Taava immaqa taamaaliuinnarsimasunga. Ilunni soorunami kamallungalu aliasuttarpunga. Meerarli oqaasertaliinani akuuginnartoq ajortuliorneq ajorpoq. Inersimasut oqarfigisarpaannga uannut suna ajunnginnerpaanersoq, tassaavorlu Danmarkimi najugaqaannarlunga ullut ilaanni inersimasunngoruma Kalaallit Nunaannut feeriartassasunga. Piffissap ingerlanerani aperisarunnaarlutik qanoq isumaqarnerlutik oqaatigiinnartalerpaat. Oqaraangata: ”Danmarkimi najugaqarneq sungiuppat,” akerlilerneq ajorpakka. Meeqqat amerlanerpaat akerliliinavianngillat. Inuiaassusermut tunnganngiivippoq, inersimasulli suut pingaarnerinik oqartussaasuseqarnerannut tunngalluni. Aamma eqqaamassavarput qallunaajusut uanga takornarluinnakkannik, ilinniartariaqakkannik isiginnittaaseqarlutillu kulturillit. Inersimasut inuuninniittut sorpassuarnik ilinniartippaannga, uangarpiaallungali inooqataanissannut tunngavissannik ilikkartinngilaannga. Soorluluunniit akuutinniarnanga inissiinnaraannga. Taamani suli ukiukkut tujuuluaraqartarpunga, naamik, suli Danmarkimi najugaqarneq sungiunnikuunngilara. Soormiuna taava oqartartut Danmarkimi najugaqarneq sungiunnikuusimagiga? Peqquteqarsimassaaq. 

Misiginartarnikuuvoq Danmark ”ajunngitsuusoq” Kalaallit Nunaallu ”ajoqutaasoq”, uangalu tassunga erligisannik iperaasariaqassagaluarumaluunniit tulluarsartariaqartunga. Avissaartuuttutut misigisimavunga. Danmarkimiikkaangama aperineqartarpunga qaqugu angerlarniarnersunga. Ilaquttakka Kalaallit Nunaanniittut oqaloqatigigaangakkit aperisarpaannga qaqugu angerlarniarnersunga. Angerlarsimaffilli suunersoq nalusutut ippara. Meeraannaallunga aali silarsuit assigiinngitsut marluk akornanni qinersinissannik piumaffigineqarpunga. Silarsuit assigiinngitsut marluk eqqartorneqarnerat paasiuminaannikuuvoq. Ulloq manna tikillugu paasiuminaappoq.

Kinaassuseq eqqussaq 

Taamani atuarfimmi inunnik tarrarsorfissaqanngiivippunga. Atuartut qallunaajoqaat. ”Rød grød med fløde”-mik oqaraangama soorlu inuunera tamaat Danmarkimi najugaqarnikoq, meeraqatimali illaatigiuarpaat. Nik & Jay tusarnaartarpaat, uangalu Julie Berthelsen tusarnaartarpara. Juliemi tarrarsorfigisinnaavara. Eqqarsartarpunga inuppassuit aamma tarrarsorfigisinnaagaluarlugu nalorrakkaat. 

Kisimiittutut misigalungalu uanga nammineq qinigarinngisannik isigineqartutut misiginikuuvunga. Kalaallit Nunaannut tunngasumik eqqartuisoqaleraangat kikkut tamarmik qiviartarpaannga. Misigisimanikuuvunga nunarujussuaq kisima takutittussaallugu, uffa taamani meeraannaasunga inissaqartutut misigerusuttoq. Atualerama ilinniartitsisora oqaluttualiaaqqamik atuffassivoq. Oqaluttualiaaqqami kalaaleqarpoq. Kalaalertatuaagama qiviariarlunga aperivoq: ”Danmarkimiiginnassavit, imaluunniit angerlangajalerpit?” 

Ilinniartitsisup atuaqatikka tamarmik tusaasut aperimmanga ”angerlarniarnersunga”, pissaanermik atuivoq. Ajunngitsuinnarmik eqqarsarluni aperinngilaq. Meeqqat avataannut inissippunga, naluaralu sumiinnersoq – soorlu uanga utaqqiisaasumik tikeraaq maaniittussaanngitsoq. Ulloq manna tikillugu oqaatsit tassaapput kiap ”eqqortumik” qallunaajuneranik taavalu kiap ”tikeraajuneranik” oqaluttuartut. Meeraallunga taamatut qiterpiaanut inissinneqarnera qanoq qisuariarfigissanerlugu naluuittarnikuuara. Ima akisimassagaluarpunga: ”Sooruna atuaqatima saanni taamatut aperivit? Meeraannaavunga, naluara. Maaniinnera naammanngila?” Taamaattuunngilangali. Misigittaatsoq, nillertoq isertuanngitsorlu – qanorsuaq taarusukkukku tassa illit. Sjællandimeersumut taamak aperisimassagaluarnerpa? Allatut oqaluttarlunilu pissuseqarluni nalorninartuusoq paasisinnaassagaluarpaa – tapersersuillunillu? 

Erloqerujussuarnerit apeqquterujussuillu 

Eqqarsaatigillattaasarpara immitsinnut qanoq pissuseqarfigissanerluta nalusaripput. Naluarput qanoq isilluta imminut illersornata tusarnaarsinnaanerluta. Qanoq isilluta immitsinnut isigisinnaanerluta nalilersuinata. Qanoq isilluta allat anniaataat nammineq anniaatigilernagit inissaqartissinnaaneripput. Qisuariarnissarput sungiunnikuungaaratsigu najuunnissarput puigornikuuarput. 

Kalaallit Nunaata Danmarkillu pissanganartorsiorfii malugiuaannarpakka. Uagut akornitsinni. Naluarput qanoq immitsinnut pissusilersorfigissanerluta. Paatsooqatigiilluta oqaloqatigiittarpugut; oqaatsit atuinnarnagit aamma timitsinnik, isitsinnik peqannginnitsigullu oqaloqatigiinnitsigut. Oqaaseqannginneq akuersinertut, kamassaqarneq qujasuinnertut anniarnerlu sanngiinnertut paasisarparput. Oqaloqatigiissinnaaneq ilikkarnikuunngilarput; oqaatsinut tunnganngitsut, inuppalaarnermulli tunngasut.

Pinikut kisiisa pineqanngillat. Ullumikkut immitsinnut isiginnittariaatsitsinnut tunngavoq. Danmarkip Kalaallit Nunaat pigisutut annatassatulluunniit isigaa. Kalaallit Nunaat Danmark tigooraasimasutut sulilu tigooraasutut isigaa. Naligiilluta isiginissarput ilikkarnikuunngilarput. Immitsinnut sapinnginnissarput ilikkaannarnikuuarput. Naammanngilaq. Naapiffeqartariaqarpugut, inummiit inummut. Soqutiginnivilluta ataqqinnillutalu naapikkaangatta, isummat pigiliutiinnakkat pissaaneqarniunnerillu qimallugit, namminiussuserput ilumoortoq atorlugu, immitsinnut takunissatsinnut periarfissaqalissaagut. Oqaluttuarisaanerput, isummagut nutaartaqanngitsut naatsorsuutigullu puigulaarlugit, inuttut misilittagalittut, takorluugalittut misigissusilittullu immitsinnut isigaluta. 

Tassunga killissagutta ilumoorusunnersuatta iperalaarnissaanut sapiiserluta paasinninniarnissarput pisariaqarpoq. Sapiiserluta qalleraagata nalilersuigatalu tusarnaarluta. Aatsaat inuunitsinni piviusut pillugit immitsinnut tusarnaalerutta, iliuuserisartakkavut uteqattaarunnaassapput.

Denmark

I always grew up believing that we were in the wrong.
As we were “alcoholic, suicidal, and drug abusers.”
I was told by the people surrounding me that everyone from my home, my family
and my friends were bad people, and I was lucky to be different from them.
That I had a chance to change before it was too late.
But what was there to change?
I had everything a child would want and need in their life.
Love, peace and care.

It all became clear to me after we moved away from home to a place where
the air was warmer and the ground green, though not like how it was at home.
It was green. Green without the fruit or the berries. Green without the life the
animals brought – the change and passage of nature they overcame every year.

Simple and just.

It was warmer too. My skin glowed under the sun and wasn’t as irritated as it
was at home. I saw my people there, yet the whispers of the others lingered over
their heads, burdening them with their heritage.

The pride and joy of being Inuk wasn’t as bright and strong as it used to be.
Suddenly, the green turned ugly. The berries, bitter. The animals, evil. The others
told us there was no green to begin with. Hatred lingered in their gazes, belittling
their ancestors for their beliefs and ways.

At that age, I didn’t understand much of the difference that we had, the barrier
of who was who, better and worse.

Us and them.

I clearly remember a project at school where we were asked to tell the story of
a country and its most known explorer—the “founder”.

I had my heart set on Spain. I was in awe of their culture and found their history
fascinating. However, just before I started my research about the country, my
teacher handed me a book about Greenland. Since it was my home, my land, I
was obligated to tell a story about Greenland. About our “founder”.
“You’re a Greenlander, I think it’ll go well with you talking about Greenland.”
He addressed me.
“Greenlander.”
I didn’t mind the word, neither did I correct him – he was right. It was just that I
had never addressed myself as such, but as Inuk, a human, a person.

I remember my classmates being grateful they hadn’t been assigned Greenland.
And I remember beginning to resent having it myself, following in their direction
of hate and disappointment.

I hated it to fit in. The girls my age had blonde hair, light skin, green or blue eyes.
Nothing of the sort I had.

I may not have looked like them, but that didn’t mean I couldn’t act like them.

I started to hide my identity, my heritage, so I could be just. Like. Them.

I started to change into someone I didn’t know. Someone who my family couldn’trecognize.

I turned into someone who wasn’t me.

I started listening to the same words others before me had heard, and the words
hung heavy on my mind and soul, dragging me deeper into the self-loathing.

“Be happy we saved you and not someone else.”

“We did those things with the best intention.”

And it stayed like that, me belittling myself and who I was, until we moved away
to Greenland again, back home, but it wasn’t my home anymore.

Or was it?

Greenland & Alaska

Back in Greenland, my mother pushed me to practice our culture, how to drum
dance and sing, but it never really stuck until she made me apply for the Artic Win-
ter Games Culture Delegation, in which I had low hopes of being accepted into.

I mean, what was there to accept about me? I could do nothing. I didn’t know
how to perform. Sure, my mom had pushed me to learn how to drum dance,
but again, it didn’t stick with me. All I could do was draw and design, show off
my artistic skills and maybe help design something to be used at the games or
perhaps a performance.
After I sent my application, I almost forgot about it. As the months passed, I went
on with my life, focusing on my education. That was until my mom’s close friend
called me. Why doesn’t she call my mom directly? I thought. ”Congratulations
Aviâja. You’re one of the first ones to be accepted for the Arctic Winter Games
Culture Delegation. You’re going to be performing in Alaska.

”I was confused, excited, yet anxious. What if I disappoint them?

I could barely fully speak Greenlandic. I had removed myself from the mindset
that I was a Greenlander, and now I was suddenly thrown into the world of culture
and identity. I was lost. The question rose: “Who was I?”

I was a Greenlander, right? No. I didn’t have a right to be a Greenlander—I could
barely speak the language! And I wasn’t exactly fighting to show that I was a
Greenlander.

I was “fake.”

But I had a chance to change that. I had a chance to make good.

And that’s what I did.

I practiced, made mistakes and learned.

Over the course of several weeks, we created a performance. It was rooted in
mask dancing and drum dancing. It was different from what I had seen before.
It was wonderful, mind blowing.

Had I really been distancing myself from this?

Kept away from expressing my culture because of shame?

Shame over who I was and came from?

It was ridiculous, I was ridiculous.

I changed myself to fit in and be just like the others, but then again, I was just
a child.

I was just a child when people pressured me because of my culture, of who I
was and could become.

‍

‍

        “Alcoholic.”
                                           “Suicidal.”
                                                                        “Drug abuser.”
                                                                                                          “Greenlander.”
I was just a child.

And finally, when we had finalized our performance and traveled all the way over
to Alaska, I realized the difference between us and them.

They wore their culture with pride, dignity and respect, showing off their unique
and beautiful culture proudly. Something I hadn’t seen, something that was alien
to me.

Something I was jealous of, and something I wanted to change.

I wanted that pride, that joy of being who you were born to be.

And that’s what I’m still working with today: to ignore the teachings of those
who speak with degradation and injustice. I listen to my elders’ teachings, their
stories, and carry on their knowledge to others by performing, holding speeches
and creating stories of my own.

Now, when I see green, I see berries with sweet juice, I see animals nurturing
their young ones, I see my ancestors, sisters and brothers. I see Inuit.

Kalaallit Nunaanni inunngorlungalu peroriartorpunga, marlunnilli oqaaseqar - tuuvunga: kalaallisut qallunaatullu. Meeraallunga eqqarsaatigivallaarneq ajorpara. Inuit oqaloqatigisakka apeqqutaallutik oqaatsit atukkamma nalimmassartarneri pissusissamisut isigisarpara. 

Ukiualuit kingulliit ingerlanerini aatsaat maluginialernikuuara, oqaatsit atukkat allanit qanoq isigineqarnermut apeqqutaaqataasut. Kalaallit Nunaanni oqaatsit kinaassusermut atasorujussuupput Danmarkimilu isigineqarnitsinnut aamma sunniisarlutik. Danskit nalagaaffiannut atagaluarluta kalaaliusugut naligiimmik pineqarneq ajorpugut – aamma ingerlatsinermi tamanik naligiissitsisussaagalu - artumi. Ilinniartitaaneq naligiinnginnerup takussutissaasa ilagaat, Danmarkimi ilisimatusarfinnut isersinnaanermut piumasaqaatit kalaallinut ikinnerusarmata. Periuutsit ilusilersorneqarneri taamaattut eqqaasittarpaannga nagguigut oqalut - tuarisaanerpullu sumukaraluaraangatta malitsigiuarigut. 

Uanga oqaatsit sakkugalugillu atassutigaakka. Silattoramali oqaatsit marluutillugit atugaraakka: uagutsinni, atuarfimmi, suliffimmi sunngiffimmilu. Marlunnik oqaase - qartuulluni perorneq uannut tunissutaavoq. Kalaallit oqaasii uannut, angerlarsi - maffinnut kinaassutsinnullu ilaapput, danskillu oqaasii matunik periarfissiisunik ammaassinikuullutik. Kalaallit Nunaanni ilinniarnertuunngorniarninnut oqilisaata - anikuuvoq, atuartitsinerummi annerpaartaa danskisut ingerlasarpoq – tamannalu il - inniartorpassuit unamminartittarpaat. Qularnanngitsumik uannut iluaqutaanikuuvoq, ilimageqaaralu siunissami arlalitsigut aamma iluaqutigiumaarlugu. 

Marlunnik oqaaseqartuuneq nukiugaluartoq unammillernartoqarnikuuvoq. Ilaati - gut misigisarnikuuvunga aalajangersimasumut atassuteqarfeqarnanga. Danmarkimeersunik ilagisaqaraangama qallunaajunnginnera malugeqqissaartarpara. Kulturini assigiinngitsuni peroriartorpugut, allaaqisunik avatangiiseqarluta. Tamanna paaseilluinnarpara 17-inik ukioqarlunga Danmarkimiikkama. Københavnimi aasarissuugaa Strøget-kkoornera eqqaamavara. Nipit sumi tamaangaanniit unngussipput – oqaloqatigiippaluk, angalarpaluk, aqquserngup killingani nipilersorpaluk. Inuppassuit sanioqquasut ilassinangalu qiviarneq ajorpaannga. Illorsuit qarmakkat qaneqalutik sanileriiaarput, peroriartorfinniillu allaaneroqaaq, tassanimi illut akuttunerullutillu inuit sanioqquasut ilassiuarput. Nunarsuarmut allamut appakaattutut misinnarpoq: ilisarnarani allanarluni, toqqissisimanartumillu angerlarsimasutut misiginanngiivilluni. 

Ilaannili Kalaallit Nunaannut tulluutinngitsutut aamma misigisinnaasarpunga. Kujataani, Qaqortumi peroriartorpunga. Toqqammavittut, angerlarsimaffittut misigiuaannarnikuuara. Illut akuttupput neriusaatullu qalipaateqarlutik. Immap killinga illuliorfigineqarnerpaavoq, najugaqarfiilli qaqqanut qummut siaruaapput, ilaanni miiterinik 200-nik portussusilimmi inissisimasarlutik. 

Taamaakkaluartorli ”angerlarsimannginnerusutut” misigisarnera ilaanneeriarluni takkuttarpoq. Kalaallisuunerusoq oqaluttunik ilagisaqaraangama taamatut misiginerusarpunga. Amerlanertigut qallunaatut oqaloqatigisartakkannik ilagisaqartarama, kalaallisut ilitsoqqussalinnik ilagisaqarneq sungiusimannginnerusarpara, aamma oqaatsinut, kulturimut naleqartitanulluunniit ileqquunerusunut atanerusaramik. Paasinerlunnerit pinngorsinnaasarput – ulluinnarni oqaloqatigiinnermi aamma. Nalilerneqartutut misinnarsinnaavoq. Assigalugit kalaallisut kusanaffaarimmik, akunnaquteqanngitsumik oqalussinnaannginnera ajorineqarluni. 

Oqaatsinik ilitsoqqussanik tamanik oqqarluttutut misigisimaneq inummut qanoq sunniuteqartarpa? 

Artornarsinnaavoq. Oqaatsini tamaginni kukkuneqanngitsumik oqalussinnaaneq naatsorsuutigineqartarpoq. Imaanngilaq kalaallisut oqalukkusunngitsunga. Kalaallisut oqalukkusuppunga. Ilitsoqqussaraakka. Kalaallit oqaasii meeraaninnut, ilaquttannut angerlarsimaffinnullu attuumassuteqarput. Taamaakkaluartorli qulalertarpunga oqaatsit ataasiakkaat nassaarineq sapileraangakkit; oqaatsit akunnaquteqanngiivissumik atortussaagaluakkakka qaninni eqqunngitsutut misinnarsigaangata. 

Danskit oqaasii tulluarsarlutik uanni aamma sorlaninnikuupput. Oqaatsit taakku aqqutigalugit ikinngutigiinnerit aserujuinnerpaat ilaat pinngornikuupput – ingammik ilaqutariinnerup avataani. Itisuumik oqaloqateqarniaraangama oqaatsit taakku aamma uterfigiuarpakka. Inuunerma annerpaartaani qanigisakka danskisut oqaloqatigisarakkit tassunga peqqutaasoraara. 

Oqaatsit marluk akornanni oqimaaqatigiissaariniartutut ilaanni misigisarpunga, ulloqartarpungalu oqaatsit avatinnguanni inissisimasutut misigalunga. Ingammik qularneq ilunniittoq silatinniit aamma misigileraangakku – marserneqarnikkut, oqaaseqarfigineqarnikkut inuttullu naapinneqarnikkut. Arlaleriarlunga misiginikuuara oqaatsikka, pissusera soqutigisakkalu pillugit inuit tupaallattartut. Soorluluunniit takorluukkaminnut sioqqutsillutik pilersinnikuusaminnut tulluartinneq ajoraat. ”Kalaaliorpalaanngitsigalutit” oqartarput, imaluunniit: ”Qallunaatut oqalloringaaravit.” Nersualaariniartarunaraluarput, taamatulli misiginanngivippoq. Kalaallip qanoq ittuunissaanik suli naqissusiisoqartarneranut eqqaasitsissutaavoq – assiginngikkukkillu allatut isigineqalissaanga – immikkut pisassatut. 

Ajortuinnaanngilaq. Kinaassusera tulluusimaarutigaara. Tupigisaqaarali kalaallinut ilimasuutit suli taamak appasitsigimmata. Inuit ilai meeqqat atuarfianni ilinniarnertuunngorniarfimmilu angusarissaarsimanera tusaraangamikku tupigusuppasittarput. Kalaallit Nunaanni ilinniarneq qaqutigoortuusutut isigalugusullusooq. Kakkagisassaasariaqanngilaq – naliginnaasutut isigineqartariaqaraluarpoq. Nunani assigiinngitsorpassuarni ilinniarnermi sapinngisamik pimoorussinissaq pissusissamisut isigineqartarpoq. Sooruna taava maani allaassava? Imaanngilaq inuiaqatima ilai ”angusiguma naammaqaaq”-mik eqqarsartarmata uanga aamma anguniagakissasunga. 

Paasinikuuara aalajangersimasumik pissuseqartariaqarnanga, akulerussamillu kinaassuseqarsinnaatitaallunga. Kalaallip qanoq ittuunissaanik allat naqissusiinnerat killiliisinnagit, marloqiusamik tunuliaqutaqarnera nukittorsaatigalugu akornisiuisinnaavunga. Kalaaliuvunga qallunaajuvungaluunniit-mik oqarnanga akusatut qeqqanut inississinnaavunga, akusarmi aamma namminermini nalituvoq. Immaqa Kalaallit Nunaannut Danmarkimullu tunngaannarani allamut attuumassuteqarpoq: ataatsimoorfiit assigiinngitsut appakaaffigigaluarlugilluunniit tamatta angerlarsimasutut misigerusuppugut. 

Akusaanerma allaanerutikkaluarlunga kisimiitinngilaanga. Amerlaqaagut arlaatigut sumiiffinnik, oqaatsinik oqaluttuanillu assigiinngitsunik katitikkat – taamaasilluta immikkuullarissumik tamatta tunniussassaqarluta. Akusaanermami ilivitsunngortippaanga. Immaqa tassanngarpiaq angerlartutut misigilernerput aallartittarpoq.

‍

‍

”Ataata, sinnattorpit?” 

Neriuppunga imarujussuit, orpippassuarujussuit kusanartut narsaaterujussuillu assigiinngitsorpassuarnik naasullit sinnattorigitit. Neriuppunga aalisakkat ma - mavissut piniarnerlu iluatsilluartoq sinnattorigitit. Imaluunniit Sassuma Arnaa, immap anersaava, ilinnut, arfernut aalisakkanullu paarsisoq, immami naloqatigi - viuk? Ataata, sinilluarina. Inuulluarit.” 

Ataata takuss. 

Ataataga inissisimalluaqqissaarluni nerriveeqqap qaavani qummuattap iluaniip - poq, naneruut ikumavoq assingalu qummuattap qaavaniilluni. Qungujulavoq, eqisalunnerisa isai eqittutut ippai, uanga isikka, siunissami eqisalunnissakka. 28-inik ukioqarpunga. Qaammat ataaseq matuma siorna assaa paaralugu uterii - serfigivara naggammik qiviaqqullunga: ”Ataata, ueriarlutit isigilaarsinnaavinga?” Kalluppallattarnerit nipituut peqqissaasullu perpalunneri kisimik akisarput. ”Ataata, Frejajuna, maaniippunga, tusaasinnaavinga?” Assai angisuut, pullattut annersin - nagit sakkortuumik naqippakka. Maani issiaannarsinnaanngilanga, qaqortunik kitsilillit isillu sequnngigasut oqaloqatigiinnarsinnaanngilakka. Taamaattumik Fal - sterimiit Københavnimut qimuttuitsunik angerlaqqiinnarpunga. Aqaguani isini kusaqisut uisissimavai weekendimilu inimut allamut nuulluni. Ataasinngornermi ullaakkut toquvoq. Novembarip arferngat, 2023. Innanganerani imaq Sassumallu Arnaa ilagigai kissaatigisarnikuuara. Imminut takorluuisippunga – sumunnarnissa - anut neriuut. Piniartoq, aalisartoq, nipilersortartoq, assassorluni eqqumiitsuliortoq, qatserisartoq, ikinngut, qatanngut, erneq ataatarlu. Kalaaleq utoqqaq utoqqali - nerusussaagaluartoq. Aaga, nukiga, inuuniallaqqinnera, amera, isikka tunniuppai. 
  ”Arnaa toqummat oqarpoq: ”Tassa aatippoq,” anaanaatalu toqunerata aqaguani qaannamik nassaarfiani ataatama arsai maanna siarualerpagut. Ukiuni 30-ni ullut tamaasa qimmimik aneerussisarfiani.” Ataatannut oqalugiarpunga. Stubbekøbingimi Standjægernes Hyttemiippugut. Ikinngutitoqqat, ilaquttat uangalu ikinngutikka arlallit tapersersuerusuttut ini ulikkaarpaat. Naggasiivunga: ”Immamut avalalluta siarualerpatsigit, neriuppunga immap anersaavata tikilluaqqulluassagaatit. Inuulluaqqutikkigit tamaasa, skåleerlutillu. Ataata, takuss!” Paasisinnaanngilara sapersimannginnakku. Ilumut taamaalioqqammerpunga? Pisoq ilumoorpa? Piumavungali, oqaaserpassuit sukkaqalutik takkussuummata oqalugiaat minutsit 15-it atorlugit allappara. Eqisserusuttut tamakkerlugit eqippakka, qujasut tamakkerlugit qujaffigaakka. Qanerit, isit assallu akornisigut ingerlaarpunga, qungujulallunga asanninnerujussuup maliisigut puttalaarpunga. Sarfap nutaamut angalatilerpaanga. Apeqqutinik akissutisinikuunngisannik pilersitsivoq, amima ataani puaasarput. Anersaat saarnginni iterput aallartillungalu. Imminut ilinniarnerorusuppunga, imatoqarsuaq una, ilunni mallilersimaqisoq ilikkarusuppara. Uffami suli maaniikkallarmat taamak misigilersimaguma. 

Niviarsiaraq Sassuma Arnaanik ujaarlertoq 

Arfinilinnik ukioqarlunga annoraaqarlunga, qimussini issiallunga aanaaqqiima ulua paarivara, ulu maanna talinni saamerlermi, uummatima eqqaani kakiortinnikuusara. Niviarsiaraq Sassuma Arnaanik ujaasisoq pillugu isiginnaartitsilerpugut. Stubbekøbingimi meeqqat atuarfianni atuaqatinni kalaalertatuaallunga inuttaq pingaarniulinnginnera aliasuutigeqaara. Paniorusukkaluarpunga piniagassanik nunaqarfimmillu annaassisoq. Uangaasussaagaluarpoq ilaa? 

  Ataatama peroriartornera Kalaallit Nunaanniillu eqqaamasat pillugit eqqartuisarnerput eqqaamavallaanngilara. Ataatama oqaatsit puigorsimasai atorlugit tallimanut kisitsinissara iluunngarlunga ilikkarusunnermik ilikkarnikuuara. Soorlu pigisaq, Nanortalimmiit Qaqortumut Amagerimullu, naggataatigullu Nykøbing Falsterimut nutsernerup tukannerani tammarnikoq. Ukiut tamaasa orpik kaavikkaangatsigu kalaallisut erinarsortarpugut ”Gavida, gavida, gavinjaput”. Orpimmi naneruutit kalaallillu sapangaasa uilasorilanerini nipituumik erinarsorpugut, illarluta, peqquneqarnitsituut pulluta, aquilluta. Allaanerunerput eqqartunngisaannarparput, taamanimi taamaattussiaannaavoq. Pinngortitamiittaqaagut, immap eqqaani, maanimi eqqissinartumi namminiusinnaavugut. Aalisakkanik, raajanik nujuartallu neqaannik nerisaqaagut. Miseraq qallunaallu naatsiiaat nutaat. Pupiit kiilorpaaluit pinngortitami katersat, iviit equnneri naatsiivitsinniit katersagut suli amerlanerit. Akornatsinniikkunnaarsimasut eqqartorpiarneq ajorpavut, ukiukillungali ilikkarnikuuara inuusuttunik aamma toqusoqartartoq, inuunerlu ilaanni artornartaqisoq.

  Ataatama illua poortoratsigu inuunerisimasat nipillu nipeqarunnaarnikut tusarsaapput. Pisatarpassuit akornanni puisip amianik nassaarpunga, kiinarpak, akiseq qimussimik arnanillu kalaallisoortunik allapalaarnilik, siarngit sapangaaqqanik sanaat arfineq pingasut, Nanortalimmiit Qaqortumiillu mappit assinik imallit pingasut Nini Alicellu matusartua mersorfinnik imalik. Kingornussassaminivut mianersortunnguamik karsinut iliorarpakka nalunaaqqutserlugillu ”GRØNLAND”. Niperpassuit apeqqummut alliartuinnavittumut akissutaasinnaasut. ”Kinaavunga? Sumiippunga? Suminngaanneerpunga? Akissutissaqartippisiuk?”

Nammineq nunagisami takornartaq

25-inik ukioqarpunga. Kingusissukkut imerniartarfimmiippugut putsumi immiaaqqallu akornanni issiaarluta. ”Ilami, nunap allap Danmarkiunngitsup Kalaallit Nunaat nunasiarisimasuuppagu ajornerusimassannginnami?” aappara anneruniarpasittumik isikkoqarluni oqarpoq nangillunilu: ”tassami, piviusoq alla takorluulaariarutsigu, taava Ruslandi USA-luunniit nunasisoq takorluulaaruk?” Siulikka anersaanni kamattorsuupput, ilora tamarmi annernarpoq. Piviusoq alla takorluussagutsigu, uffami taava piviusumi tassani nunasiaataasoqanngikkuni, kikkullu tamarmik nunartik pigiinnarlugu!? 

  Qaammat tulliuttoq kangerlummi, Valbyparkimi, sivisuumik pisuttuarpugut. Suaartarusullungalu nilliarusuppunga. Ikit iteqisut ammarneqaqqipput, akisinnaanngilanga, eqqartuisinnaanngilanga, piumanangalu saperpunga. ”Qaa, Freja, iluamik – naqisimaneqanngilatit. Kalaallit Nunaat nunasiaataajunnaareerpoq. Aamma kalaaliviunngilatit, kalaallisulluunniit oqalussinnaanngilatit? Kalaalinganngilatilluunniit. Taava qanoq isillutit ilisimasaqassagavit?” Aalajangersimasumik tasiorpaanga, iperarsinnaanngilara, asasannit sumiginnagaasutut misigineq iperarsinnaanngilara, imminut sumiginnarnera akerlilersinnaannginnakku. Imminut avissinnaannginnama imminut annaassinnaangilanga. ”Eqqaamalaassavat Kalaallit Nunaat pillugu bacheloriliornikuugama, oqaatiginiakkakka ilisimasaqarfigaakka.” Qulliit nilleqisut kamaqaqisullu ulussakkut nakkaapput, ileqimisaartorpungalu. Imminut mattutiinnassaanga, mattuteriarlunga tammarlunga. Nipera qamillugu, siulikka qamillugit. Kalaallit Nunaat pillugu nutaarsiassaqartitsivinni eqqartuisoqaleraangat aapparma oqaasertaliinnissaa annilaangagisarnikuuara. Kalaallit Nunaat pillugu inuit allat eqqartuileraangata oqaasertaliinnissaa annilaangagisarnikuuara. Timinni soorlu toqunartoq siaruaattoq, imminut nipangersiinnartalerpunga. Inuit allat oqaasertaliinnissaat uangalu nammineq oqaasertaliisinnaannginnera annilaangagisalerpakka. 

Aqqusinermili kiinnani takusartakkanni, kiinnanilu oqaluttuni takusinnaasarpara inissikkuminaatsittaraannga. Ilami aamma qallunaannganngilanga? Qitserartinnerit, taaguutit isillu misissuisut nutsanni ipput, aminni, oqaluttuanni. Akeqqersimaarneq soorlu annoraamineq aminnut attuutilaaqattaartoq. Akeqqersimaartumik aperineqarnerit tamaasa annoraamineq nipputivittarpoq. Ilisimaqalaanngilangami.

 ”Qallunaaviunngilatimmi ilaa?” ”Afrikaminngaanneerpit? Aperilaa, Brasiliaminngaanneerputit ilaa?” ”Kalaallit Nunaanninngaanniinngilatit ilaa?” ”Sallunak! Nutsat taamaattut?” ”Kisiannimi qas’ procenti?” ”SUMINNGAANNEERPIT????” ”Takuneqarsinnaanngilaq??” ”Qallunaajullutillu kalaaliuguit allanit aamma akusaasimassaatit?” ”Uanngaanneersimassaatit aamma?” ”Uku aamma aaqatigisimassavatit?” ”Genitit misissortinnikuuigit?” Sallunak, Brasiliaminngaanniinnginnavit!?” ”Nutsat taamaattut? Kalaalerpasinngitsigisut?” Ilami illit allamiorpasinnermik.” ”Nutsatit attorsinnaavakka.” 

Uannut ilisarisimannittuususi

Taanna uannut toqqissisimatitsinngitsoq nipangersaasorlu aappariunnaarnikuuara. 29-nik ukioqarpunga Saxogademilu cafép matunissaa piareersarlugu. Arnaq Inuk sanioqquttoq qungujuffigaara qallukkalu qullarlugit. Qalluni qullarpai TAKULLUNGALU. ”Unnussiorluarina,” sanioqqukkaminga oqarpoq. Anersaatsigut immitsinnut ilisarivugut, immitsinnut takuvugut. Killitseqqallunga issiavik takisooq nerriviup qaavanut ilivara, qullimineq ulussanni kuuppoq. Ilummut anersaarlunga qungujuppunga eqqarsarlungalu: Naa, taamaattoqaraangat nuannernerpaasarpoq. Paasineqartutut misigisarpunga. Nalunngikkaangakku inoqatima akornanniittussaallunga nutsakka sukallugit qilertarpakka, sapangaaqqanik atisisarpunga, qallukka kiinaralu atorlugit akiniartarpunga, qanilaartumik qungujuttarpunga. Nutsakka takisuut toqqorlugit qilertarpunga kakiornikkalu nuisillugit. Annilaangagisarpara taakkutuulli ittunga arajutsinialeqimmassuk. 

   Nunarput, Kalaallit Nunaat, siullerpaamik tikikkakku 15-inik ukioqarpunga. ”Immuk sukkullu?” Angutip utoqqap isigivaanga. Aanaga, anaanaga uangalu qimusserpugut. Qaqqaq aputeqaqaaq, sermersuaq immamut aattoq takuneqarsinnaavoq. Seqinnerpoq, misinnarluni ukiuni 100-ni aatsaat taamak silaqqitsigisoq. Paasisaqarnanga isigaara ittoqertumillu aperalunga: ”Undskyld, hvad?” Qungujuppoq qallunilu qullarlugit: ”Mælk og sukker?” Sakianni kialaaq siaruaappoq. Ilumut isumaqaraluarpa kalaallisut oqalussinnaasunga? Ilumut kalaallisut apereqqammerpaanga? Tikeqqaaramali ullut tamaasa angerlasimasutut misigisarpunga. Sakianni maqaasisaqartutut misigisimanera Kangerlussuaq tikikkatta oqiliallalaarpoq. Ilulissat akornisigut umiatsiarluta seqernup anersaartornivut tamaasa apaqattaarmagit, maqaasisaqartutut misiginera suli mikinerulerpoq. Sermersuarmukaratta sikulu akimut ersittoq tullarakku misigissuseq tammarpoq. Immuk sukkullu pillugit aperineqarnera qujamasuutigaara. Akerusuuikkaluarpunga: ”Aap, qujanarujussuaq.” Qujamasunnera maani nunami tupinnarluinnartumi, inuit tupinnarluinnartut akornanniiginnarusukkaluarpoq, ilunnimi tupinnarluinnartut eqeertippai. Ataataga angerlaqqinngisaannarnikuuvoq, angalanissani kinguarteqattaarnikuuaa. Maaniissimasussaagaluarpoq, qaqqameeqqilluni misigeqqissimassagaluarpaa. 

Immaqa kalaallisut oqaluttarunnaarsimanini ernumagisimagaa? Takuneqarsinnaajunnaarnini? Immaqa maqaasilluni suaartaannaavinnikuulluni maqaasinera ilukkut anorersuannguunnikuuvoq oqaaseqarsinnaanngitsoq. Immami siaruaratsigu nalunngilara Falsterip avannaata kangiani sineriak siulliullugu nalulluni ornikkaa. Qatanngutini akornatsinniikkunnaarnikut naloqatigalugit, Sassuma Arnaata taliinut. Anersaat naalagaaffiannut ingerlaqqillutik. 

‍

Qaqugukkut naammattumik kalaaliullungalu qallunaajusarpunga?
Kisiannimi uangaaginnartussaagaluarpunga, uangaavungami.
Affaanngilanga, sisamararterutaanangalu ataaseq affarluunngilanga, inuuvunga ilivitsoq. Inuuvunga. Qungussutariaavunga, tarajuullungalu sukkuuvunga, miseraq ribsgelelik. Qallunaavunga.
Pinnerpunga, ajunngitsuuvunga, kukkusuunngilanga.
Naamik, nutsakka attoqqusaanngilatit. 

‍

Asavakkit Ataata.

Nipera takkuteqqippoq. Sermeq aappoq, anersaaq iterpoq. Ataataga napparsimaviup siniffiani assani paarlallugit innangavoq. Naasut amerlanngitsut paarivai, timmissap meqqua nujaata qaanut ilineqarnikuuvoq. 

Aliasunnera soorlu anersaarneq sivisooq, anersaarneq timikkut siaruaateriarluni qulinni ittoq. Oqiliallanneq aliasunnerup atinnguani qangatasutut ippoq, anniarunnaarpoq. Ataataga isigalugu ataasiakkaarluta immitsinnut eqeqattaarpugut, ullui kingulliit eqqartorpavut. Aatsaavissuaq timimik toqungasumik takuvunga. Anersaaq puuminiit anisimavoq allatullu iluseqalerluni. Akornatsinniissimassaaq, maani inimi ipeqanngivissumi, inuit kissalaartut qiasut akornanni. Naggammik inuulluaqqusilerpugut. Angutaatitaama orneriarlugu assaa tiguaa: ”Erling, inuulluarit, ajunngikkina.” Kigaatsumik malippara ingeriarlungalu assaga timip nillertup qaanut inissillugu. Nipera sajuppoq, oqaaseqarsinnaanngingajappungalu. Nipaatsumik, nipeqanngingajattumik isussuppunga: ”Hej ataata, tassa pisussaq peqaaq, aat? Asavakkit.” Nuaga iivara isillu sequnngingasut isigalugit, kiinaani utoqqarpaluttumi milaat, ilunnut assilianngorlugit toqqorpakka. ”Papa, angalalluarina. Inuulluarit, takuss.” Toqqusaakka soorlu kuussuaq. Ujararujussuaq sarfamik unitsitsisoq kuussuup qeqqinnaani inissisimavoq imerlu isinniit ammut aniatillugu. Ataatap isai. Qaavasigut aparpara siniffillu qimallugu. Akissutisinikuunngisarpassuakka pillugit uggorsartariaaruppunga. Akissutit allami nassaariniartariaqassavakka. Immami, ataatalu assigiissutsitsinni, uatsinni qimagaasuni, uatsinni allaasuni, uatsinni ataataarunnikuni. Uattut misigisimasut oqaloqatigisariaqarpakka, imaluunniit uattut misigisimanngitsut. Ullut arlaanni uanga aamma nalullunga avalassinnaanngorumaarpunga, tassanilu soqutaannavianngilaq, eqqissereersimassaangami.

‍

‍

‍

‍

Qaqortumi illup qalia seqernup qinngorpaa, atinnilu qaliaasaq quatsissimavoq. Quasangaarmat siullermik isikkakka tutiffissaaruteriarlugit timiga tamaat aqussinnaajunnaarpara. Qaliatigut uattut takitigisumik sisuvunga. Qaratsanni pisoq kigaatsumik aallakaateqqittutut ippoq. Qaliata killinganut killillarlungalu sinarsuatigut kuuffimmik tigoriaanera. Ammut isigivunga, taava sivikitsukullammik sisoorninni qulaanniit ammut imminut isigivunga. Sivikitsukullammik piffissaq unittutut ippoq inuunermilu pisunik eqqaamasaqarsinnaanngilanga.

______________________________________________________________________________________________________________________________________

                     Atilit nipimik naammagittaalliortut.
Qimmiutiga Allu ilagalugu umiatsiarpunga.
               Allu napparsimagaangama siniffinni.
                                     Allu scooterimi nissumma akornanni.
                                                                                  Snescooterimilu.

Narsami qaqqat portusuut marluk.
                              Anitsiarfinni Krydertaalluni
Soraaraangama kisimiinniassagama angerlapallattarnera.
                                                            Papikuujuk oqalungajattartoq tungujortoq
                                                            sungaartorlu inimi.
         Ataatarsiaralu aqisserniartarnerput.
Akalu najagalu firehjulertarnerput hiistinillu marsertarnerput.
                                                     Pannakaanik sassaasarnera, nalunnginnamiummi ma-
                                                     marersuaarivut.
                 Igalikumi aasakkut fiistertitsinermi grillerisarnerit qulimiguulillu.
Apersortinnera eqqaamanngingajaavippara.
                                                                Efterskolima ilusaa titartarlugu.
Suleqatimma qungujullutik ”Qallunaaq”-mik taagoraannga.
                 Qatanngutikka oqaloqatigerpiarneq ajorpakka, aamma ilagigaangakkit. 
Ullut arlallit inissiamiittarnera allanut attaveqanngiivillunga.
                                                               Paasinikuuara ataatama issanngusarneq
                                                               toqqutigisimagaa.
Anaanaga nipaatsuuvoq, assigaaralu.
                                           Ajaga aperivoq imminut nassaariniarnersunga. Soorlu nalus-
                                           sanngikkaluaraa apeqqut akisinnaanngikkiga.
                                                                 Massakkulluunniit imminut eqqarsaatiginngilanga.
                                  Tupinnaq arlaleriarlunga kammalaatikka inuunermik kipisitserusuttut
                                  unitsinnikuugikka.
                                                                                                       Piaarinaatsoornanga nakkarnissara
                                                                                                       eqqarsaatiginikuugiga.   

Sisamanik ateqarpunga. Systemimi Kristenimik ateqarpunga, ilaquttama Ivimmik taajorpaannga. Kalaallit Nunaanni allat Ilannguamik taajorpaannga Danmarkimilu Ianimik taajorneqartarlunga. Efterskolerlunga ilinniartitsisumma kissaatigimmagu taamak atserneqarpunga. Ilannguamik oqarnissartik nalugamikku, immaqa ateq alla taajuminarnerulaartoq ajornannginnerussagaluartoq? Imminut ilisarisimavallaannginnerma peqqutai ilaanni paaseqqissaartarpakka.

Narsami Narsarsuarmilu peroriartorpunga. Atuarfimmi inuit ilaasa sanngiitsutut isigisarpaannga, ajortumik pisariaannartut. Atuaqatima uparuartuleraangannga iliuusissaaleqisarnikuuvunga. Tunuarsimaarneq qimaaffigaara, maannalu tunuarsimaarneq kinaassutsinnut ilaaginnalernikuuvoq. Ulloq manna tikillugu oqaluttarput kisimiinnerooq nuannarigiga. Arfinilinnik ukioqarlunga ilaquttannit peersitaallunga ilaqutarsiaqalerama ittuutunera sakkortusivoq. Taamani avissaartitaanerput anaanama nipangiusimaannarpaa, uangalu nipaatsumik akuerinikuuara. Qanittumili nipaanneq naavoq, ajamami oqaluttuuppaanga taamani angerlarsimaffitsinni nipiliorpallaartarsimagatta atilitta unnerluutigisimagaatigut. Immaqa qatanngutikkalu pinnguarlutalu arpaqattaartaratta. Unnerluutiginninnikut maanna toqunikuupput. Ajaga oqarpoq ilaqutariinnerput sequmimmassuk Guutip pillarsimagai. Qatanngutikka marluk maanna aamma toqunikuupput. Naluara sooq Guutip taakku pillarusussimanerai.

Silaannarmiillunga siunni inuunera assilissatut ingerlalinngitsiartoq suleqatikkalu iikkat natillu imermik innarlertissimasut piialeruttorpagut. Taamani ilinniartuuvunga. Maanna sanasuuvunga ilinniarsimasoq, sivisuumillu Danmarkimi suliffissarsiortuunikuuvunga. Qinnuteqaatikka tamarmik emailinni akineqaratik uninngaannartarput. Sanasunik amigaateqartoqarnerartaraluarpaat? Kalaallit Nunaannut uternissara aalajangiunnikuuara Danmarkimi suliffissaqannginnama. Nuuttariaqarnera nuannarinngikkaluarpara, maannali inissisimaninni qaamaneq takusinnaanngilara.

Qaqortumi nakkarnerma kingorna eqqaamasaqarsinnaanera killeqalernikuuvoq, kisianni kisimiittuujuaannarnikuunera kingumut eqqamavara, tupinnanngilarli, iliuutsigummi uteqattaaraangatsigit pikkoriffigilertarpagut. Inissianniilli anilaarusuttaraluarneq allanngorneq ajorpoq. Soorlumi silammut aqqut aqquteqanngitsumut killeqqittuartoq.

[Allakat]

[Hejsa, qanoq ippit?]

                         
                           [Hej Ian, ajunngilanga, illimmi?]
‍

      [Ajunngeqaanga,
       weekend-imi
       naapikkusuppit?]


                                            [Taamaaliorsinnaavugut.
                                              Qallippat
                                              tutaqalaaginnarisa.]


 [Ilumut!]

‍
                                           [Hej, ajoraluartumik
                                            weekendimi
                                            naapissinnaajunnaarpunga…]
‍


               [Okay, ajunngilaq ulloq alla:) ]


Kiisami ikinngutikka ilagalugit illoqarfissiorpugut Københavnimilu imerniartarfiit assigiinngitsut alakkalaaqattaarlugit. ”Kalaalipalaanuku,” qallunaat inuinnaat ingerlannginnerminni oqarput. Aatsaannguummat oqarfigitippugut ”Allamut inginniaritsi. Oqaloqatigerusunngilassi.” Soqutiginngiinnarlugit imerniartarfiup kajortup silataani seqinnarimmi issiaannarpugut. Qujanartumik, kingusinnerusukkumi savalimmiormiut Sydeuropamiullu ilaserivaatigut. Suminngaanneernersugut qanorlu innersugut paaserusuppaat. Tissinakujuusappoq Danmarkimi inunni naapittakkanni inussiarnersut amerlanerit allamiuusarmata.

Qujanartumik ammima qalipaataa peqqutaalluni nikanarsarneqarpiarneq ajorpunga, qujallunimi oqarsinnaagaani. Taamak pisoqarsinnaanerami aamma killeqarpoq, inigami qimappiartarunnaarnikuuara. Ilaanni kissaatigisaraluarpara ikingutimma eqqaanniissinnaallunga, eqqarsaatilli misigissutsillu sarsuaannalertarput; kiserlioraangama piumagaluarlungaluunniit takusaqarusunneq ajorpunga.

Ilagisaqaraangama misigisimasarpunga suna tamarmi uninngasoq. Eqqarsaatsikka tammartarput misigilertarlungalu soorlu




                                                                                         imaqaranga.




Piffissaq kingulleq sinissuaaqattaarpunga. Imaluunniit ulloq naasarpara mobilerujoorlunga. Ullaakkut iteraangama makinnissannut oqimaappallaartutut misigisimasarpunga, imminulli eqqaaseqqittarpunga pisarnittut piniaruma makittariaqarlunga.
‍

Uffarlunga,
Simernerit qernertut salillugit,

                                    saaguerlunga
                                    assiaqut taartoq peerlugu,

                                                                                 silaannarissarlunga,
                                                                                 putsumiit anillunga.



Eqqarsarpunga pisarnittut iliortarnera attatiinnartariaqarlugu. Upperaara inuk inuusoq ajunngitsumik anngussivigineqarumaartoq.

Inuuninni pisimasut putsutut ipput, naluara peqquteqarnersoq imaluunniit naamik. Nalunngilarali kingumut qiviarpiarneq ajorlunga. Suna tamaat assallugu saqqummertariaqanngilara. Nalunngilara inuuneq mallisuulli ingerlasoq, eqqarsarpungalu suna tamaat kissaatigisattut piinnarsinnaanngitsoq. Tunniutiinnarusuttarnikuuvunga, misigissuserlu taanna takkukkaangat eqqarsartarpunga aqagu ulloq nutaajusoq, immaqalu tassani nuannaalerumaarlunga.

Kinaassusera kimulluunniit takutinnikuunngilara, ilaqutannut, kammalaatinnut nalunngisannulluunniit. Ilisarisimanngilaannga. Nalunngiinnarpaat ilagigaangakkit qanoq ittuusarnersunga. Toqqorternikuungaarama Kalaallit Nunaanni oqartussaasut attaviginikuuaannga pillunga paasissutissaateqannginnamik. Akinikuunngilakka. Nunarsuarmit, ikinngutinnit uannullu nuannaalersitsisarsimasunit immikkuulernikuuvunga. Taamatut ajunnginneruvoq, allanummi misigissutsima takutinnissai annilaangagaara, taamaasillungalu aamma ulloq unnuarlu eqqarsarpallaarujussuartariaqarnanga. Inunnik ilagisaqarusukkaluarninnik isummakka paalernerini uisaruserlunga allamut saassaat pitsavik appippara: Shania Twainip erinarsugaa ”From This Moment On”, quiassuarnangajattumik asanninnermut piumasaqaatitaqanngitsumut tunngasoq.

“From this moment, I have been blessed” erinarsorpoq, uangalu anngaavunga. Misigisimasarpunga qinnutiginngikkaluarlugu illersorneqartuarlunga, naamik nalunngisarpassuakka. Toqu pinnguarigamikku Guutip pillarnikuuai. Immaqaana Guutip illersormanga suli maaniittunga. Ullorpassuit nuannersut ingerlannikuuakka, misigisalli sakkortuut kiilorpassuit nammataraakka. Inuup nammassinnaanngisaattut tonsitut misinnarsinnaasarput, taamaattorlu ilaanni malugisaarunneq oqinneruliinnartarluni. Ilaanni nukeeruttarpunga eqqarsartarlungalu misigerusutakka misigereersimallugit. Nalunngilarali taamaaliorneq akilersinnaanngitsoq. Inuuneq suli takusimanngisara siunniippoq.



_____________________________________________________________________________________________________________________________________


‍
‍
Sinarsuagut kuuffik tigoriaraluarlugu itigarpunga atinnilu tummeqqat ujaqqanik sanaat takullugit. Isikkama tuffiat manngersoq sakkortoqisorlu. Qitera pukusoralu ujaqqanit aqqunartiterneqartut. Minutsi ataaseq silaannaqanngitsumi piuneq toqusimasutullu misigisimaneq ilisarnartoq. Namminermut tunneq eqqissiallannartutut misinnaannarporluunniit.