Fri fra kroppens autoritet
At deltage har en særlig klang. En forbindelse til et forudgående og farvet ”ja”. Her befinder jeg mig ofte. I et anstrengt skæringspunkt mellem begejstring og forfejlede forsøg. Jeg ville ønske, at alle valg var rene. At jeg kunne glæde mig uden samtidig at høre faresirenens altoverdøvende tone. Den sygdomstone, der aldrig dør, men blot er fortsættende…
Et helt almindeligt menneske
Jeg har tilmeldt mig en filmworkshop, men er jeg rask nok? Ikke i dag, når jeg tilmelder mig, heller ikke i morgen, men først om en uge eller natten forinden? Størstedelen af tiden er jeg mest en krop og et lille analyserende jeg. Et forsvindende jeg. Kroppen fylder mere end jeg gør. Det er dog en skjult sandhed. Det er hemmeligt, hvor meget jeg lider, og det føles en anelse patetisk, men det gør jeg jo… Jeg siger det bare ikke højt. Jeg præsenterer ikke det kropslige styre, og ved første øjekast ligner jeg jo dig. Et helt almindeligt menneske. En studerende kvinde. En veninde. En hustru. En mor. En filminstruktør. Egentlig et ganske almindeligt væsen med alt, hvad det indebærer. Lidenskab, ønsker og drømme. Alt det, der blev grundlagt ved barnets spæde skridt.
Barnets frihed
Min barndom har et skær af trolddom. Et særligt fortryllende forglem-mig-ej. Jeg var fri som barn. Løb uden tanker og analyser. Suste hen over marker uden at tælle mine skridt. Gemte mig i huler, dér, hvor uret ikke tikker. Jeg savner barndommen.
Aarhus beskrives som smilets by, men smilet fortog sig på en frostklar dag i november. Min mor trådte ind i klasselokalet. Stilhed. Stilhed efterfulgt af hastige glimt, en rynket læge, en febrilsk taxa og et sygehus bygget af kanyler. ”Isabel, du lider af diabetes type 1.” Én sætning markerer før og efter. Før behøvede jeg ikke måle og veje hver enkelt handling. For alle handlinger, bevægelser og følelser påvirker sygdommen. Den manglende produktion af insulin er et usynligt skrig – et endeløst skrig, der kun tysses ved en vedvarende kontrol og opmærksomhed.
Jeg blev udskrevet fra hospitalet. Alle bygninger stod, som de plejede. Vinduer og døre måbede ikke. For det var kun det indre, der havde ændret sig. Jeg trådte ind i fritidsordningens velkendte køkken. Her stod pædagog-Søren omringet af børn. Han æltede dej og dryssede kantede kerner ned i den elastiske masse. Det dynamiske øjeblik blev standset af Michael. En ældre dreng, hvis lyse hår strittede præcis, som tidens mode påbød. Han så direkte på mig: ”Har du ikke bare spist for meget sukker, Isabel?” Det igangsatte en fnisen og dominoeffekt af ”min farfar døde af sukkersyge…”
Det er pudsigt, hvordan en 11-årig pludselig betræder den samme grund som de ældre, udslidte og dødende. Jeg var eftergivende for en stund, lod dem spørge og svarede. Man kan sagtens undskylde børn deres uvidenhed. Desværre klistrer den og sætter sig fast.
Dør jeg tidligt?
Det var forår. Alle detaljer er skrevet under huden. De hastige nedslag i skovbunden. Knækkede grene og prustende heste. Jeg red ubekymret bag min tante. Jeg følte mig til stede i øjeblikket, men sygdom stjæler tid og væren. Lyset sitrede, da hun kiggede på mig og sagde: ”Isabel, du skal ikke være bekymret. Du skal nok blive gammel.” I det øjeblik glemte hun, at jeg blot var et barn. Jeg havde endnu ikke overvejet, at jeg kunne dø tidligere end andre. Det gjorde jeg nu, og det gør jeg faktisk stadig. Skånsomt forvandlede jeg ordet sukkersyge til diabetes type 1. Jeg håbede, at det ville neddysse de bedrevidende, medlidende og rådgivende. Det gjorde det ikke, så jeg blev tavs. Skjulte i en årrække sygdommen. Gik på badeværelset, hver gang jeg skulle tage insulin, og nævnte slet ikke sygdommen.
2020
Jeg er nu 28 år og skjuler ikke længere min diabetes på samme måde, men jeg forklarer heller intet. Type 1 nævnes kun, hvis jeg frygter en sygdomsitalesættelse. Jeg tager insulin offentligt. Alle steder. Det er kun problematisk i kjole eller buksedragter. Man skulle jo nødig blufærdighedskrænke hele den aarhusianske gågade. Jeg støder ikke længere ind i de samme forfejlede forforståelser. Elegant navigerer jeg uden om den overfladiske uvidenhed.
Ambivalensen vibrerer dog. Sygdommen er knivskarp for mig, men som en skygge for alle andre. Man kan ikke se det på mig. Jeg sætter mig selv begrænsninger. Er bevidst om positive dage, udfordrende timer og mulig tilstedeværelse. Jeg organiserer mig. Siger ”nej desværre” eller ”ja,” og mærker kun selv det dårlige blodsukker. Jeg ofrer det balancerede for det livsbekræftende. Ligger efterfølgende med ondt i maven og rystende hænder. Jeg fremstår dermed ”almindelig” eller næsten ekstraordinær, fordi jeg kun viser mig, når energien er sprudlende. Jeg kunne betegne mig selv som en pseudo-funktionel, der hemmeligholder, hvor smertefuldt det er at være under kroppens kontrol.
Sygdomsnætter
I morgen skal jeg til filmworkshop. Natten er sort og stjerneløs. Sygdommen er pulserende og kræver min søvn. Jeg vågner i intervaller, to timer ad gangen, halvt i søvne og halvt vågen. En næsten religiøs sfære formes. Jeg bønfalder dig, lad det ustabile blodsukker stoppe! Men her er ingen guder, kun min krop omslugt af mørke og badet i sved. Min uregerlige, løbske, sitrende krop – og den magtesløse tanke. Bønnen forandrer ikke min tilstand, og helbredelsen vil for evigt udeblive. Det eneste virkelige denne nat er min venten. Når blodsukkeret stabiliseres, kan jeg atter falde til ro, men det kræver tid og tålmodighed. Mørket er bestandigt. Handler jeg for hurtigt eller for langsomt, vælter jeg. Så gentager det sig bare. En nat som denne påvirker hele den efterfølgende dag. Faktisk vil det tage flere dage at genoprette den ødelagte krops balance. Derfor klæber angsten sig til alle valg. ”Jaet” er forpestet.
Lyset skinner ind gennem glaspartiet. Solen er varm og orange. Lokalet er fuldt af filmfolk. Nattens anstrengelser påvirker mig fortsat. Adrenalinen blander sig med blodet. Mit blik løber hen over de tilstedeværende, mens det tårner sig op. Det uovervindelige blodsukker. Mon de ser den piblende sved, der sætter mærker på stolens ryg? Aftrykket fordamper, men vender straks tilbage og råber: Hun er anderledes! Under huden sitrer alle nerverne. Kropsbevidstheden gør situationen uoverskuelig. Jeg venter i usynlig smerte. Stress og adrenalin gør, at insulinen ikke virker optimalt. Huden er simpelthen ikke lige så modtagelig. Stikker jeg nålen ind, løber blodet ud. Jeg har glemt servietter og må løbe ud på toilettet. Pludselig vækkes det gamle ubehag. Jeg føler mig alt for synlig. Det synlige har vi nemlig ret til at vurdere, dømme og (fejl)placere. Jeg kommer ubemærket tilbage og venter (i hemmelighed) på bedring.
I pausen begynder folk at spise. Det gør jeg ikke. Mit blodsukker er for højt, og jeg må vente. En kvinde sætter sig ved siden af mig. Hun spørger ind til et filmklip, jeg har vist. Jeg svarer, så godt jeg kan, men det høje blodsukker skaber forvirring, hukommelsesbesvær og sitrende nervebaner. Jeg vrøvler og kan ikke rigtig finde sammenhæng i det talte. Det er skamfuldt. Normalt er jeg veltalende, men nu vrøvler jeg foran dette fremmede menneske. Ordene falder ud af min mund som klodser og ufærdige genstande. Jeg formår ikke at forme ordene korrekt. Jeg ser på hende, mens jeg kæmper med udtalen af de enkelte ord. Hun virker til at forstå mig, men det er flovt at miste kontrollen over den simple tale. Mit intellekt kæmper en indædt kamp for at genoprette balancen. Jeg er i øjeblikket ikke mig selv. Jeg har egentlig lyst til at sige: ”Undskyld, men hvis jeg vrøvler lidt, er det, fordi jeg har højt blodsukker,” men jeg gør det ikke af frygt for lange forklaringer.
”Den lille, sorte taske”
Efter en lang dag blandt fremmede mennesker er trætheden overvældende. Den kropslige analyse slutter aldrig, og den presses i sociale situationer. Jeg vil så gerne have, at folk ser mig og ikke det sygdomspåvirkede jeg. Det er grimt, men jeg indrømmer, at jeg misunder friheden. At vågne op uden tanke, alarmklokker og insulinnåle i låret. At træde udenfor og gå. Bare gå og aldrig stoppe. At være fri fra ting. Jeg bærer altid rundt på ting, fordi jeg skal, af nød. Uden tingene er jeg i fare. Den simple handling at gå en tur kræver planlægning. Materialet går i forlængelse af sygdommen – blodsukkerapparat, insulin, nåle, brød, juice. Jeg må aldrig glemme noget og skal konstant minde mig selv om de nødvendige genstande. Sygdommen manifesterer sig fysisk i den lille, sorte taske.
Mig
Når jeg taler så meget om mig nu, er det, fordi jeget eller Isabel fylder ganske lidt. Det, der fylder, er et væv af smerte, forskydninger af forfald, evig forberedelse, gentagelse af sygdomshandlinger, sukkersved, udmattelse, ufrivillige rystelser og tågede øjne. Sanserne rives i stykker, flås, mens grænsen mellem jeget og kroppen udviskes. Kroppen agerer som selvstændig, indflydelsesrig autoritet. Den er på ingen måde passiv og tavs. Bevidstheden er ikke privilegeret, den kan ikke bryde ud af kroppens fængsel, dørene er lukkede. Jeg er indskrænket, lænket, fanget af kroppens modstand og en del af et gennemgribende slaveforhold. Sproget er utilstrækkeligt. Kroppen insisterer og ytrer sin magt over mig. Det er et affektivt liv, hvor selve kroppen gør mig tavs, og jeg styrter i afgrunden. Jeg er det pligtopfyldende selv, der følger kroppens grænser og begrænsning af min tilværelse. Vis mig sindets tilflugtssted, og jeg vil være dig evigt taknemmelig.
Mine følelser går ofte i forlængelse af kroppen. Kroppen er en sygdomskrop, og derfor er følelserne eksplosive og grænseoverskridende. Det høje blodsukker fremtvinger vrede og frustration. Det lave blodsukker gør mig grådlabil og sårbar. Kroppens følsomhed skaber ustyrlige emotioner, der bevæger sig ud i rummet og blander sig med min væren. Reaktionerne er legemlige, selvom de føles psykiske. Så snart insulin eller mad stabiliserer blodsukkeret, forsvinder vrede og gråd. Så står jeg nøgen tilbage. Det er forfærdelig svært at gennemskue, hvor de rene følelser befinder sig. At de blodsukkerpåvirkede følelser er kortvarige og slet ikke en del af ”Isabels” følelsesliv.
Jeg må være ærlig. Hele mit liv har jeg ønsket at fortælle, hvordan jeg egentlig har det. Begæret en reference for min adspredte og forskudte væren. Selvom det er med en vis bekymring for en navlepillende eller narcissistisk opfattelse fra læserens side. Det er en forfinet balance, hvor jeg frygter at blive set som offer, lidende eller i værste fald selvynkende.
Du betyder noget
Der findes selvfølgelig også vidunderlige dage. Det er højst sandsynligt her, vi møder hinanden. Du får nys om alle mine filmprojekter. Jeg danser, når jeg taler, vifter med armene og fremstår som en storslået livsnyder. Jeg er mere energisk end alle andre i lokalet. Det kan være svært at forbinde den fysiske Isabel med den Isabel, der ligger halvkvalt mellem ordene i et hav af sygdomstermer. Derfor forvirrer eller fornærmer jeg dig måske, hvis jeg i fremtiden aflyser eller ganske enkelt må sige fra. Det kan være svært at forstå, at jeg har en krop, der aldrig hviler, og alligevel formår jeg at lave film og være SÅ BEGEJSTRET. Måske fordi du ikke ved, at alting kræver et offer. At al handling kan skabe ustabilitet, derfor må jeg vælge og prioritere. Du er aldrig underprioriteret, og alene det, at vi mødes (om end sjældent), er en ”betydningserklæring.” Du betyder altså noget for mig. Generelt er jeg bare nødt til at sige mere ”nej” end de fleste.
Endeløs længsel
Jeg længes efter kroppens stilhed. Øjeblikket, hvor kroppen er i balance og ikke gør opmærksom på sig selv. Øjeblikket, hvor tanken ikke henviser til kroppen. Hvor jeg kan give slip på kroppen. At være fri fra kropslighed. At være fri fra kontrol. At være fri. Hvor ville det være elskværdigt at være fri. Fri til at sige ja! Når som helst, flere uger forinden eller på selve dagen. At tiden igen blev sat fri og var min og ikke min krops.
Isabel, 32 år, kvinde, Aarhus
Hvorfor skal man læse De Serien?
Som læser træder man ind i et stærkt, sårbart og ærligt univers. Her kan man spejle sig i smertens styrke, håbets røst og motiveres til forandring. For flere stemmer skal høres og flere individer skal forstås som mennesker med særlige vilkår og ikke systematiserede brikker der placeres i fejlagtige kasser.
Flere fortællinger
Qallunaat isaanni kalaaliunera kusanaattuaannarpoq, nunagali tikissallugu kusanartuaannarluni.
Neriuutigeqaara Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu innuttaasut amerlanerit imminnut nalilersulinnginnerminni kulturip aappaa ilisimasaqarfigeqqaartalissagaat.
Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu meeqqat atuarfianni assigiinngissuseq ataaseq tassaavoq maani 1. klassimi aallarteriarlutik 10. klassimi naammassisarmata, Danmarkimilu 0. klassimi aallarteriarlutik 9. klassimi naammassisarlutik. Maani Kalaallit Nunaanni 9. klasse naammassilerlugu aalajangernikuuvunga Danmar - kimi efterskolemi atuarnera naggaserniarlugu. Ugguarnermilli kinguneqarpoq. 9. klassimi atuarninni kammaginerpaasama illoqarfimmut allamut nuunnerata kingorna immikkoortitaasutut misigisorujussuunikuuvunga, kammagiiaajullutami aamma ataqatigiikkunnaarnikuugatta. Meeraagallarama agguaqatigiissillugu ukioq allorlugu Danmarkimut feeriartarnikuuvugut. Misigisimanikuuvunga Danmarkimi inuiaqatigiit annerpaartaat ilisimasaqarfigalugit, aammami meeqqat atuarfianni Danmark pillugu ilikkagaqarnikooqigama.
Atualernissannut sapaatip akunnerinik ataatsimik-marlunnik sioqqutsillunga Danmarkimut tikippunga. Ilaquttakka piffimmi tassani ilagaakka. Ilaatigut Djurs Sommerlandiliarpugut, ilaquttatsinnimi tamanna ileqquujuaannarnikuuvoq nuan - narilluagarput. Eqqaamavara atualeqqaarama ataatanniit ilaquttakka tamanga - jammik peqatigalugit; aanakkukka, atsaga taassumalu ilaqutai. Angajoqqaamma Danmarkiliaqatiginngilaannga, avannaanimi anaanama ilaqutai tikeraarlugit aasar - siornikuuvugut. Ineqatissara ilaqutaalu naapereerlugit inuit attaveqaatissakka naapippakka. Efterskolimi sapaatip akunneri siulliit eqqaamasaqarfigivallaanngi - lakka. Efterskolernera tamaat eqqaamasaqarfigissallugu ajornakujuppoq, kisianni eqqaamavara ingerlaannaq Kalaallit Nunaanninngaanneersutut naqissuserneqara - ma. Walk and talk-erluta imminut Kalaallit Nunaanninngaanneersutut ilisaritikkama aappariit naapitakka ima oqarput: ”oh! Illit tassa taanna Kalaallit Nunaanneersoq?” Ajunngitsumik tiguara, amerlanerpaammi alapernaappasiinnarput. Immaqa inup - passuarnik Kalaallit Nunaanninngaanneersunik naapitsisimanngillat, imaluunniit naapitsinikuunngisaannarput. Unali qularisassaanngilaq – Danmark inuiaqatigiillu pillugit ilisimasaqarsorinera amigarujussuarpoq. Kulturip allaanerunera tupaallaatigerujussuarpara: inuit nipitoorujussuarmik oqaloqatigiillutik qalleraatiinnavittut niaqorlunnaraakka. Qaammatit pingasut erngup salinneqartarnera sungiunniarsaraara, weird right? Nammineq misigisimanngikkaani paasiuminaappoq. Efterskolimi nipaattorujussuanngorpunga. Kammagiinnut ilanngutinnginninni kulturiat paasiniarsareqqaartappakka, ilami kukkugumami? Eqqumiitsutut isigineqalerumami? Taamarsuarlu nipaatsiginera kukkussutigerujussuarpara, imminummi aserliinnarpunga. Kulturip allaanerunerata tupaallaatiginera qaangiimmigakku efterskoleqatimma kammassatik nassaarereermatigit, eqimattanut ilanngunnissannut kingusinaartutut misigisimavunga. Immaqa outfit-innik style-risarnera aamma peqqutaaqataavoq, for I must admit, taamani qanoq atisaqartarnissannik misileraasorujussuuvunga. Maani Kalaallit Nunaanni taamaattoqarpiarneq ajormat, trendsit qeqertatsinnut apuuttartut akuttummata, Danmarkimi suulluunniit pisisinnaanera atorluarpara. Kinami taammaattumik awkward phase-qarnikuunnginnami? Insecure-unanga confident-iugama naammappoq.
Efterskoleqatimma akornanni sumiuuneq pillugu quiasaariniakujullutik nikassaasorpassuarnik naapitsivunga. Amerlanertigut nukappissat illakusullutik no-shit-imik akisassanik apersuisarput, isumaqartaraluarpummi paasinavianngikkinni. Immikkoorunnaarnissara peqataanerulernissaralu kissaatigalugu akiuaannarpakka, kisianni guess what? Taamak pisoqanngilaq. Taamaasiortunut meerarpalunneraasut nammineerlutilluunniit iluamik oqaloqatiginikuunngilaannga. Reach out-erneq sapertuuara, taamaammat it’s partially my fault, kisianni illaruaatiginiaannarlunga oqaloqatiginialeqimmannga annilaangasarnikooqaanga. Qaqugukkut qallunaat sumiuunera pillugu nikassaasarnersut ingerlaannaq ilikkarpara. Danmarkimiilli utereernerma kingorna nassuiaanneqarama aatsaat paasivara quiasaarisarnerat aamma nikassaanerusimasoq.
Eqqaamavara efterskolerfiga grønlænderskole-usimasoq, oqartarnerattut. Eqqaamavara oqaluttuunneqarlunga tassani kalaallit eqqiaanissamik igaffimmiinnissamillu ilinniartinneqartarsimasut. Tusaamasarparput aamma niviarsiaqqat immikkoortuanni niviarsiaqqat perusuersartarfikuanni kaluittoqartartoq. Efterskoleqaterpassuamma quiasaarikkajuppaat. Paasinikuuara atuarfiup kiileriani niviarsiaraq naartunini paasisimallugu imminut toqunnikuusimasoq. Aliortugaq imminut toqunnikoq pillugu quiasaarigaangata tissiginngisaannarpara. Ullut ilaanni ukiut ingerlanerini atuartuusimasut assingi iikkami nivingasut marserujoortillugit maluginialerpara assini pisoqaanersani ilinniartut amerlasuut kinguliaasa allattorsimaffissaagaluanni, Kalaallit Nunaanni illoqarfiit aqqi allaqqasut. Naluara sooq sumiuunneri allattorsimanersut. Illoqarfinnit Qaqortumeersunit aamma naammattuugaqarpunga, Julianehaabimik allaqqapput, taamanilu tissigikujullugu eqqaamavara. Atuarfimmi imminut toqussimasoq aamma naammattoorpara. Eqqaamaqqissaanngilara, atiatali ataatungaani Narsaq, Julianehaab Nuulluunniit allaqqavoq. Maanna eqqarsaatigileraangakku eqqarsaatigisarpara qanoq tujormisartigisimassanersut, tupigisarlugulu efterskoleqatimma imminut toqunnikoq illaruaatigisarmassuk. Maanna paasilernikuuara atuarfiup pissusilersuutai (taamani grønlænderskole-ugallarmat), Danmarkip akuersissummik peqqaaratik arnanut spiralilersuinerannut assingusut. Uppernarsaatissaqanngilanga, taassumali imminut toqunnera nammineq oqaluattuarpoq… Long story short, efterskoleriarnera ugguarnermik kinguneqarpoq.
Naggataatigut kisimiiginnaavittalerpunga ikinnguteqarnanga. Naammassinissatsinnut qaammatit marluk-pingasunngormata angerlarusussuaalerpunga. Angajoqqaakka facetimekkut qiaffigerujussuarlugit angerlarumavunga, Landstævnet 2022-mulli eqaarsaarluta takutitsiffissatsinnut billetsisisareersimapput. Takutitsineq efterskolip naammasseqqammernerata nalaani pisussaammat, qaangiunnissaata tungaanut naammagittaqquaannga, taamaaliorpungalu. Arlaata oqarfiginikuuaanga Corona pissutigalugu ilakka taamatut pissusilersorsimassasut. Mattusimanikuungaaraminngooq inunnillu takujuingaaramik qanoq inunnut pissusigissaassanerlutik nalulersimavaat. Taamani taamak nassuiaateqartoqarnera upperaara. Taamanimi aamma inuit pissusilersuutaasa isumaat eqqumaffigivallaarnikuunngilakka. Efterskolernera kingumut eqqarsaatigigaangakku qanoq ingasatsigisimanera paasileraluttuinnartarpara – allamik kultureqarnera akuulivissimannginninnut peqqutaasimasoq. Kingumut qiviaraangama maanna ersarittaqaaq.
Kiisami Qaqortumut uterpunga. Aasaagami ullaassakkut sisamaniit unnukkut aqqarngup tungaanut seqinnertarpoq. Kangerlummi sikorsuaqarami unnukkut nillataartarpoq. Angerlarnera nuannaarutigeqaara, aggustimilu 2022-mi ilinniarnertuunngorniarfimmi aallartippunga. Taamani ukioq ataaseq atuanngiffeqalaarnissara pisariaqartikkaluaqaara, ataatanniilli ilaquttamma tamanna akuersaanngilaat. Ajorinngiinnarpara, angerlarnerami nammagaara.
Atualeqqaarpugut, taamanilu atisalersortariaasera suli inissivinnikuunngikkaluarlugu ajunngitsup tungaanut ingerlaarpoq. R-klassimiippunga, atuaqatikkalu immitsinnut ilinnialeruttorpugut. Ingerlaannangajak maluginialerpara ilinniartitsup ataatsip atuaqatima ikiortiattut isigileraanga. Ilinniartitsisoq qallunaaq atuaqatima paasinngikkaangamikku nutserissuttaqaakka. Ajorinngilara, atuaqatikkami kammagerusullugillu ilikkartikkusuppakka. Quiasaaralutilli nikassaasariaqanngikkaluarput – aap, kalaaleqatima affarmik qallunaajoriarama allatut pisalerpaannga.
Annereqaara. Atuaqatikka amerlanersaat akuttusuumik taamaattarput, ataatsilli lille dansker-imik taaginnaavittarpaanga kalaallisullu oqaluttarnera inequginerartarlugu. Oqaaseqatigiit eqqortumik oqaatigigaluarlugit allaniit allaanerulaartumik oqaatigisarakkit taamannak oqarfigisarpaanga. Ataataga qallunaajoriarmat qallunaajusutut isigivaanga, uffa affaannarmik qallunaajusunga. Ilimagaara efterskolerninni kalaalertatuaanera peqqutaaqataatillugu kammalaatikka kalaallit attaveqarfigiunnaarikka. Angerlarsimaffitsinni qallunaatut oqalunneruvugut. Piffisamik atuingaatsiarlunga affarmik qallunaajullunga Kalaallit Nunaannut angerlarnera sungiunniarsarivara, taamaattuaannarnikuuvormi: nunaqqatima qallunaatut oqaluffigeqqaartarpaannga. Nunaqqatima kalaallisut oqaluttarnera eqqumiigisorujussuuaat. Kalaalerpalulaavararsinnaasumik iliuuseqalaartungalu qallunaangariarama tassa aamma oqaaseqarfigalunga.
Atuaqatikka nalusaminnik taamannak pissusilersortoortarput. Kulturitsinni allanartoqalaaraangat inequssuusisarnerput nalunngilara. Kulturitsinnimi aamma kulturisigut assigiinngissutsit tissigineqartarput, ajunngitsumilli isumaqartinneqartarmat tikilluaqqusaasutut misiginerusarpunga. Danmarkimi misigisanniit allaanerunera nassuiaruminaappoq. Allattukkanni allaasutut nipeqarpallaanngilaq. Oqarsinaavungali Danmarkimi quiasaaraluni nikassaasarnersuaq Kalaallit Nunaanni imatorsuaq misigineq ajorakku, taamaakkaluartorli qaqugukkulluunniit taamaaliorneq akuerisassaanngivippoq.
Ilinniarnertuunngorniarninni misigisakka meeqqat atuarfianni misigisanniit ajunnginnerupput. Ilinniarnertuunngorniarfimmimi oqaatsit aallaavigalugit eqimattakkaarnerusarpugut, ullorlu manna tikillugu eqimattakkaartarnerit ineriartorneri takusinnaavakka. Qanigisariit eqimattakkaaqatigiilertarput, aamma meeqqat atuarfiata kingorna qanigisariilersimasut, inuilli nutaat imaluunniit meeqqat atuarfianni ammaffigivallaarsimanngisat naapinnissaannut ammanerullutik. Immaqa peruumineq peqqutaasarpoq, aamma meeqqat atuarfianni naammassinitta kinguninngua ingerlaannangajak tamanna allanngorpoq. Immaqa akusaaneq akuerineqarneruleraluttuinnarpoq.
Affarmik qallunaajunera affarmillu kalaaliunera suli unammillernarpoq. Kalaallit Nunaanni angerlarsimasutut misiginerugaluarlunga misigisarpunga affarmik qallunaajuneq affarmillu kalaaliuneq ajortuusoq, inuk ilivitsuusariaqartoq, akornnanniittoqarsinnaanngitsoq. Ataasiaq ikinngutiga qanigisara oqarnikuuvoq nalunagu Kalaallit Nunaanni inunngornikuugama kalaallisut paasillungalu oqaluttartunga, taamaakkaluartorli qallunaatut isigiuaannarnikkuullunga. Taamatut oqarnera kukkusutut isigaara, taamanimi nammineq Danmarkimiinnikuuganilu kulturi ilisimasaqarfiginnguarnagu qallunaajunera aalajangiuppaa.
Neriuutigeqaara Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu innuttaasut amerlanerit imminnut nalilersulinnginnerminni kulturip aappaa ilisimasaqarfigeqqaartalissagaat. Kulturit marluk isiginikuugakkit – angerlarsimaffittulli misiginagit – nalunngilara nunani taakkunani marlunni inuit oqaaseqarnissaminnut ilisimasakippallaartut.
Uatserujussuaq aatsaat nunat akornanni kammagiilertoqarnissaa ilimagisarpara. Nunasiaataasimanerummi kinguneri suli malugisinnaavagut, neriuppungali oqaluttuara uattut misigisaqarnikunut ikiuisinnaassasoq, allannerami uannut iluaqutaavoq.
Imminut toquttut, qanga qivittartut, napparsimallutik angerlartiinnarneqartartut kingorna toqqutigisaminnik.
Ullumikkut maajip 24-at, 2025. Nalunaaqutaq 20:45. Sila kiappoq. Suiataalaarnera iluaannarpoq. Kollegiatta silataani issiavunga bærbarinni allarujoorlunga, kisimiip - punga, kollegiaqatikka tappika isersimaartarfimmi isersimaarput. Taqqavunga isik - kivigaara imaq. Nunamik ersittoqanngilaq. Saamiatunginni qaqqarsuaq Nasaasaaq takussaavoq. Aputitaqalaaraluarluni annerpaartaa aassimavoq.
Sisimiuni Fiskeriteknologitut ilinniartuuvunga, atuaqatigiit marluinnaavugut, uanga atuaqatigalu qallunaaq savalimmiormiunik akusaq. Allarujoorninni avani nunaqar - fimmi Kullorsuarmi meeraanera takorloorpara. Anaanannit qatanngutigiinni arfinili - usuni angajulliup tulleraannga, ataatannit meeqqani angajullersaallunga. Angajora allamik ataataqarpoq. Massakkut qatanngutikkalu tallimaavugut, angajullersarput 2013-mi imminut toqunnikuuvoq.
Ataataga piniartuuvoq aalisartuullunilu, anaanaga pisiniarfitsinni Pilersuisumi al - laffimmiuuvoq. Anaanaartugara aanaga illoqatigaarput, ajaga meeraalu marluk. Taamani nukarlersagut suli inunngunngillat. Kalaaliminernik ajorsaateqanngilagut, ataatama puisit qassiit ullormut tikiuttarpai. Ukiariartornerani qilalukkat qaqortat qernertallu, ukiakkut nannut, upernaakkut arferit aamma. Aasakkut Kullorsuarmit Innaarsuliaraangatta appat mitillu manniinik mannissartarpugut, tassa nuanneq. Ataataga aallaqqasarmat najortuaannanngikkaluarlugu anaanama paarilluar - paatigut, tulleriiusugut pingasut angajorigaluara ilanngullugu, isumassorlutalu atisalersorluta, naak pissaqarnerpaanngikkaluarluta paarilluarneqarpugut. Asan - ninneq kialunniit nassuiarsinnaanngisaa anaanatta tunniussorpaa. Ullut tamaasa malugisarparput.
Eqqaamasat nuannersut. Kingumut meeraanera eqqarsaatigingaangakku, aqqusaarsimasatta ilai imaannaasimagaluartut qujamasuutigisarpara kalaaliunera malugalugu aallaavigalugulu peroriartorsimagama. Angerlarsimaffitsinni kalaallisuinnaq oqaluppugut, kalaaliminertorluartarpugut, dunkinik imertartarluta, ukiakkut imertarfiit qerisimagaangata nilattartarluta, solarisiniarluta (gasolie), soorlu utoqqaat meeraanilikkersaaraangamik oqaluttuaat; uaguttaaq taama peroriartorpugut. Nunaqarfipput avinngarusimasumiippoq, allanillu tikinneqajuittorujussuuvugut.
Massakkut inissisimaffiga allarujussuarmiippoq, ulluinnarni qallunaatut oqaatsit atugaraakka, aali Kalaallit Nunaanniillunga. Kollegiatsinni najugaqartut amerlanerpaat qallunaajupput ataasiakkaallu nunanit allaninngaanneersuullutik. Ilinniarfiga tamaani Sisimiuni ingerlanneqarpoq. Danmarks Tekniske Uddannelsep – DTU-p maani immikkoortortaqarfiani - Qallunaat nunaanniilli aqunneqartumi. Ilaanneeriarlunga eqqarsaatigigaangakku ingasagisaqaara qallunaatut tuluttullu oqalussinnaasariaqartugut, AALI nunatsinni ilinniarluta. Aap, paasisinnaagaluarpara kalaallit 56.000-iinnaasugut, oqaatsigullu allanit atorneqanngitsut.
Ila qanoq kalaallisuinnaq ilinniarnerput tamaani Kalaallit Nunaanni ingerlasaraluarpat, inuusuttoqatigut pikkorissorpassuit oqaatsinik aporfeqaratik ilinniarsimassagaluarnerpat? Imaluunniit qallunaatuinnaq oqaluttussatut persorsarneqarsimassagaluarutta ulluinnagut oqinnerusimassagaluarnerpat? Inooriaaseq kalaallinut tulluartoq atorneqaraluarpat inuusuttoqatigut ingerlalluarsimassagaluarnerpat? Ingerlalluassagaluarnerpugut? Kalaallit Nunaanni ingerlatseriuserput qallunaanut «angummanniaannarani» tulluarsaannaranilu uagutsinnut kalaallinut naleqqussagaasimagaluarpat, oqinnermik inuuneqarsimassagaluarnerpugut? Ilinniartitaanerup tungaasiguinnaanngitsoq inuunitsinnulli aamma oqinnerussagaluarnerpa? Meeqqat atuarfianni kulturerput pillugu, oqaluttuarisaanerput pillugu atuartitaasarsimagaluarutta inersimasunngoreerluta kinaassuserput siuaasattalu nunatsinni nukittungaarlutik tulluarsaqqissaarlutik inuunerat inuunerisimassagaluarnerparput? Piniakkat malillugit, aasaq ukiarlu aallaavigalugit inuulluta? Immaqa Kalaallit Nunaanni qallunaanut nalimmassarsimassanngikkaluarpugut? Nunatta pissarititai nammineq atugassagut, pisuussutigut ilisimaarilluarsimassagaluarnerpagut? Inooriaaseq uagutsinnut tulluartoq suua? Sunaana taanna eqqartuinnariga?
Ilumut ikitsigaluta kisimiittutut ilaatigut misigaluta inuusariaqartarnerput. Imminut toquttut, qanga qivittartut, napparsimallutik angerlartiinnarneqartartut kingorna toqqutigisaminnik. Meeqqanik arsaartuisut. Pisiassat akitsornerisa kingorna sussaaruttut, meqqat nerisassaaruttut. Meeqqat sumiginnarneqartut, imigassamut qimaasut, meeraqatiminnik unataasut. Allaat meeqqat ikiaroortut atornerluisuusullu, inuusuttut nunarsuarmioqataanertik takutinniarlugu tulluarsartut, imminnut nittarsaattut, taamaaseriarlutik imminnut samungarsuaq inissittut, nittartakkami inuit attaveqaataanni salloqittaatit upperalugit.
Taamaallunimaasit Trumpip nunarput pisiariumallarmagu. Ila piviusunngussappat... piviusunngussanerpa? Inuiaqatigiiulluta anguniakkagut malillugit Inatsisartut ingerlanerpat? Inuiaqatigiittut nukittussuserput asuliinnaq atorniarnerparput? Inuusuttuusugut, inersimasuusugut kinguaassagut nunami maani inuunissaat eqqarsaatigisimanerparput, nunatsinni taama ingerlarsortoqaannarniarpat? Ila apeqquterpassuit, siammasissumik eqqarsarsinnaalluni akissutissaqassajunnarsisut.
Meeqqat atuarfianni Kullorsuup Atuarfiani atuarallarama atuartakkama ilagaat Qallunaat Nunaat, upperisaat, inuttussusaa, kristumiuussuseq. Ila soormi uanga inuttut naleqassutsinnik, kalaaliussutsimik asanninnermik, qaamaneruninnik, imminut napatinnissannik, siuaasama inuunerminni ataatsimoorlutik imminnut ikioqatigiillutik inooriaasiannik, nammineq nunama pisuussutaanut tunngasunik atuartinneqarsimanngilanga.
Suu, angajoqqaatta tamanna ilinniartitsissutigisussaavaat. Meeqqalli tamarmik uagutsitut angajoqqaaqanngillat isumassueqqissaartunik. Tamanna peqqutaaqataannginnerpa nunatsinni inuusuttutsinnut inersimasortatsinnullu pitsaanerpaamik ilusileeqataasoq? Qangami siulitta ajornartorsiutinut aaqqiagiinngissuteqaraangamik nipertik, qilaatit, uaajeernerit atortarsimasaat nunasiaataaleratta peerneqarsimasut pillugit ilinniartitaasimassagaluarnerpugut? Massakkut iluaqutigisinnaasaraluatsinnik.
Avannga aallarama Købehavnimut Frederiksbergimut efterskoleriarlunga, taassumalu kingorna Avannaata Ilinniarnertuunngorniarfiani Aasianni atuareernerma kingorna, tamaani najugaqalerama kalaaleqatikka inuunerluttuinnaanngitsut takusinnaallualerpakka. Qujamasuppunga suli pilineq, asiarneq aavariarnerlu atugaalluarmata. Aasakkut illuaqqiarlutik piliartortartut pinngortitarsuatsinni, ukiakkut snescooterinik nunamiinnerit, ataatsimoorujoornerit. Ilaqutariiaqqat angerlarsimaffimminni asanninnermik nukimmillu imminnut immersortut. Inooriaasitsinni suaqqat nuannersut, qalipaatillu allat kollegiarunnaarama takusinnaalernikuuakka. Inuuneq qaamanerusoq takusinnaavara, kalaaliulluta naleqartitagut, nukkassaatigut takusinnaavakka. Assersuutigalugu ukiumut pilisinnaanerput. Atugassarititat atorlugit pinngortitamiissinnaanerput.
Inuunermut qujanaq, qanorluunniit atugaqaraluarluta inuuffigisarput. Qujanaq pinngortitsisumut pinngortitarsuup nukiinik tunniussannut, nammineq pitsinnik inuussutissaqartilluta. Soorlu meeraagallarama ataatama puisip amia piinnarlugu pisarineq ajoraa, puisimmi neqaa ilormiuilu nerisaraagut. Saarngisa ilai saleriarlugit qimmerisuusaartarpagut, puisip pisataasa ilai pinianngisagut qimminut nerukkaatigalugit, puisip amia ammerivimmut tunillugu. Piniagaq asuli aningaasarsiutigalugu piniagaanngilaq, tamaat atortarparput.
Kalaaliussutsitsinni pigisarput nukittuffigisarpullu tassaavoq ataatsimoorneq, siuaasatsinnut atassuserput kinguaassatsinnullu ingerlaartussaq. Nukinnik angingaartunik tunisivoq. Ajornartorsiutinik katsorsaavoq, ataatsimut kaammattoqatigiinnermik pilersitsivoq. Inuunermik paasinnilersitsivoq, nukittussuseqartitsivoq, malussarissuunitsinni inuttut inuutitsilluni. Kalaallit inngernitsinni, qilaatersornitsinni qamani nipitsinni nukik pinngortartoq. Ataatsimoortussiaavugut, soorlu nunani allani aamma taamaattut. Seqinitta qaammatittalu ingerlaarnerat, qaamanerat malillugit, ullorissallu aqqutissiuussisoralugit ingerlaartuusugut.
Kalaaleqatiga, qanorluunniit inuiaqatigiinnit allanit naqisimaneqartigigaluarutta ataatsimoornerput takutitsigu, soorlu taamaattuaannarsimasugut.
Suu, ajornartorsiuinnarluta inuunngilagut. Namminermi uanga kammalaatinnik amerlasuunik imminut toqunneq aqqutigalugu annaasaqarsimagaluarlunga, allaat angajunnik tamanna aqqusaarsimagaluarlugu, uannut peqqinnartumik inuuniarlunga aalajangersimavunga. Kukkujuitsuunngilanga ilaananngilanga. Imigassaq misilittarsimavara allaat silaarussinnaallunga, ataasiarlunga ikiaroornartoq misilissimavara. Aallaaviunerpaasorli unaavoq, allanut tulluarsarlunga iliuuserisarsimagakkit, inuusuttoqatikka “naliginiassagakkit”. Avatangiisima soraaraangamik ulluinnarsiutaat ataasitoriarneq, viinnisorneq allaat festerneq; paasivara uanga tassunga tulluarnanga. Immaqami taama inuuneqarlunga sungiusimannginnakku, aqunnissaanut ilinniartinneqarsimanangalu nammineq ilinniarsimannginnakku.
Taamaattoq aqqusaakkama ilinniarfiginerisigut qujamasussinnaanissara ilikkarpara. Pinngortitarsuatta kiffaanngissuseqartingaarlunga tikilluaqqullungalu nukinik pilersortaraanga; atorluarnissaa aamma ilinniarsimavara, ila suli ilinniarpara. Misigissutsit suulluunniit atorlugit ornittuarpara, soorlu siuaasama INUIT taama atortarsimagaat, inuuffigisimagaat. Anersaakkut qamani asanninnerunerma qaamanerunermalu misiginissai, naak avatinni assigiinngitsorpassuarnik pisoqaraluartoq ilinniarsimavara. Anersaakkut kingornussarsiakka asanninneq, qaamaneq namminiussuseqarnerlu, uumissuiinnarnanga qamannga silammut avammullu isiginnissinnaanngorsimaninnut qujamasussinnaalersippaannga. Kalaallit Nunaanni pisorpassuit akornanni, ilaatigut oqaatsitigut iliuuserisartakkatigullu akunnattuungalaartaraluarlunga siumut ingerlarujoornera takusinnaavara. Piffeqarsimagaluarpunga kalaaliussutsinni inooriaasera apeqquserujussuarsimallugu, allaat upperisaqarnikkut. Kristumiuullunga peroriartorlunga, inuit siuaasama upperisatoqaat ilinnialerakkit apersuinerit qinunerit kisissaanngillat. Qujanaq uummatinni qamaniimmat akissutaa; akissut takunngitsuuleraluarsimasara allanit kinaassuserisassarinngisannit immersorneqangaarninni. Kalaaliusunga pinngortitaasunga tamaani nunami, nunarsuup avannaarsuani, Kalaallit Nunaanni, inuunera oqittuaqqamik ingerlajuaannanngikkaluaq, qamannga siulinni atassuseqarnera kinguaassannullu ingerlatitassara nukik pinngortitaassutsinni pigaara. Eqqarsaatit isigisallu assigiingikkaluartut, allaat immikkoortitaanermik, kalaaliuninnut attuumassuteqartumik misigisinnaasaraluarlunga namminiussuseqarnera qujamasuutigaara.
Qujamasuutigaarattaaq allamiuugaluartunit tikilluaqqusaasarnera, inuinnaassutsitta aqqani ataatsimuussuseqarsinnaanerput, kulturigut assigiinngikkaluartut ataatsimooqateqarsinnaagama, immitsinnullu ilisimasassanik inuunermi avitseqateqarsinnaagama. Inuimmi tamatta sumiikkaluartugut nunami, suminngaanniillu aallaaveqaraluartugut qamani tamatta naligiippugut, asanninnerullutalu qaamaneruvugut, naak ilaatigut eqqarsaatitsinni nuanniitsunik poorsimaneqarnitsinni takujuminaatsittaraluarlutigu tamanna.
Tappika qulinni oqallippalupput nipittuullugu, illarunik illarunik, oqaatsinik ilinniartariaqaratik tamaaniittut. Ila qanorippamita taama inuuneqarluni? Qanorissagaluarpamita nunarsuarmi oqaatsit ataasiinnaat kisimik atorneqartuugunik?
“Haha” qamuuna illariarpunga, ila sunaana eqqarsaat. Eqqarsaatssikka nipangersiimigakkit issiaffinni silaannaq nillertikkiartulersimasoq malugilerpara. Sunaaffa inussama nuui nillertuinnaallutik malugisaarutilersut. Seqernup tarrilaarsimavaanga. Nalunaaqutaq takuara: 21:45.
Ila eqqarsaatsit inorsarfeerullutik ingerlaaruttulermata allatassarpassuit takkussuummata. Kalaaliussutsinni siuaasama anersaakkut ajornartorsiutaannik katsorsaasariaqarsimanera ilaatigut artorsaatigisarsimavara, akerlianilli qujamasuutigalugit nukinnik angingaatunik kingornussitissimammannga. Malussarissutsinnit siammasissumik takunnissinnaaninnut qujanaq. Qujanarlu inuunermut pinngortitsisoq, aqqutinut assigiinngitsunut ingerlavitsinnut.
Naggasiullugu allatannik atuaasutit, neriuppunga allatama ilai kusassagaanngikkaluartut atuarluarsimassasutit. Inuunerma oqaluttuassartaata ilamernganut, eqqarsaatinnik kalaaliussutsinnit pisunit oqaluttuutilaarsinnaagakkit qujavunga.
Pilunnguaq Kristensen.
Kalaallit Nunaanni timiga timigigallartillugu piunera naammagiinnartarnikuuara.
Apersortikkama qoorortuumik pinnappunga. Ukiup ataatsip kingorna isiga ta - lerperleq isigisaarussimavoq saamerlerlu isigisaarutingajalluni. Isit uku atorlugit puisinnikuuvunga. Naluara qanoq.
Qanittumi nuliassara ilaqutaalu ilagalugit marrarnik timmisoriagassanik seqqoqat - taariarpugut. Seqqoreernerit tamaasa aperisariaqartarpunga: ”eqqorpara?” Ilama uumigilerpaannga. Eqquinerlungaluunniit nammineq takusinnaanagu tamatigut eqquisarnera upperinngingajappaat. Kalaallit Nunaat ilunniissimassaaq.
Naggussanni gigternera inunnguuseraara, isinnilu nappaatiga 14-inik ukioqarlunga atugarilerlugu. Inuunera tamaat anniaateqarnikuuvunga sapertumillu timeqarlun - ga. Ukiut ingerlanerini isigisara tammariartuinnavippoq.
Ilaanni ulluluttarpunga, namminerli tamanna malugisinnaajuaannanngilara. Ta - amaakkaangama iluarluarneq ajorpunga. Nikallungarujussuarlungalu kamaqqasar - punga. Naammattutut misigisimaneq ajorpunga allallu sunnertoortarlugit. Isu - maqarnikuugaluarpunga timiga innarluutikkalu akuerinikuullugit, ullulli tamaasa akueriniartarnissaa pisariaqarpasippoq.
Peroriartorfimma qaqqaa uummataasatut iluseqarpoq. Uummat, Uummannaq tassa uummatip qaqqaa. Illoqarfiga, qaqqarput kangerluppullu. Tassa kusanat. Uannut isumalerujussuupput. Inuit Uummanniaraangamik qaqqaq qaqisarpaat. Pinngortitarsuaq tappavanngaanniit misigisarpaat. Uanga qalipaallunga Uum - mannaq qaqisarpara.
Meeraallunga issiavimmi kaassuartakkamiittarnikooqaanga. Ilakka pinnguaqatigi - sinnaasarnikuunngilakka, ilaannilu elevatoreqanngimmat atuariartorneq ajorlunga.
Angerlarsimasaqigamami angerlarsimaffimmi sammineqarsinnaasut sammiuarpakka. Qalipaasinnaallungalu nipilersorsinnaavunga. Imminut ilikkartinnikuuvunga. Danmarkimut nuukkamali qalipakkakka kiffaanngissuseqalerput. Inuuninni nutaamik pisoqaraangat qalipakkanni nutaanik pisoqartarpoq. Ukiup affaata matuma siorna Danmarkimut nuuppunga, qalipakkakkalu allinikuupput. Nunap taamak mikitigisup qalipakkakka allisissinnaammagit tupinnaqaaq. Kiffaanngissuserli Danmarkimiit pinngortoq ilimagaara. Maani sapiinneruvunga. Kalaallit Nunaanni eqqumiitsuliani najoqqutat ilisarnartut nuannarineqarnerusarput, maanilu uanga najoqqutarilersimasakka ilisarnartuliaagatik alutornartorsuupput. Qalipaatilli taakkuupput; qaqortoq tungujortorlu, aput, qilak sermerlu. Qalipaatit kalaalerpaluttuupput.
Kalaallit Nunaanni inuit qalipakkakka pillugit isumaat Danmarkimiikkaangama eqqarsaatiginnginnerusarpakka. Takorluuisinnaassusera atornerusarpara akunnerpassuarnilu qalipaasinnaasarlunga. Taamaassinnaannikuunngilanga, qarasarali maanna eqqissisimanerusutut ippoq. Maanna inuit allat nunaat qalipannagu uanga nunaga qalipattarpara. Ajornannginneruvoq.
Oqaatsikka aamma killeqarunnaarput. Danmarkimiikkaangama inuit allat eqqarsaataat eqqarsaatiginnginnerusarpakka. Uummannaq illoqarfeeraagami kikkut tamarmik imminnut ilisarisimapput. Kinaanersungami inuit nalunngilaat, arlaanillu allanartumik iliorsimatillunga inuit eqqartuilersarput. Illoqarfeeqqami inuit eqqartuisarput, tamanna nutaarsiassaanngilaq. Taamaammat nunaqarfinni atornerluinerpassuit nipituuliuutigineqarneq ajorput. Inuup ataatsip meerarpassuit atornerlussinnaavai, kikkulli tamarmik imminnut ilisarisimarrakkamik oqartoqarneq ajorpoq. Kalaallit Nunaanni nipituuliorneq pikkorluffigisorujussuuarput, uangali maanna oqartalerpunga.
Timiga allaat kiffaanngissuseqalerpoq. Allat isumalluutigiunnaamivakka, nammineerlungami qallunaat nunaanni maneqisumi scooterinnik angalaarsinnaavunga. Timinnit killilersugaallunga ulloqaraangama, scooterinnik sukkalisaarnerusarpunga – ullunimi taamaattuni inuusutut misiginissara pisariaqartittaqaara. Kalaallit Nunaata pinngortitaa kusanaqisoq timinnut sakkortuvoq. Timi assoruutereeqisoq. Nuna qattunerasaaqalunilu maniilakujukkami nammineerlunga angalasinnaanngilanga. Ukioq aamma sakkortusaqaaq. Isinnut inngianarpallaarlunilu gigterninnut quasappallaarpoq. Ukioq kingulleq siffiara napivoq. Ilaquttannut oqarpunga: ”Kalaallit Nunaanni ukiorsioqqinnianngilanga.” Taamani Danmarkimut nuunissara imatut pilersaarutiginikuunngilara. Nalunngiinnarpara naggammik Kalaallit Nunaanni ukiorsiorlunga. Danmark timinnut sallaaneruvoq.
Ilaanni eqqarsaatigilertoortarpara; nukappiaraq kørestolertoq meeraqatini pinnguaqatigisinnaanagit igalaakkut itsuanisaartoq. Pakkutaarusuppara. Kanngusuttaqaaq. Ilaquttani, timini, uunini pilatsiffikunilu kanngugai. Kanngusunneq suli ilunni ippoq. Kalaalerpassuit assigalugit uanga aamma meeraagallaramali imminut toqunnissannut eqqarsaateqartarnikuuvunga. Ilaquttannut artorsaataajuaannarnikuuvunga. Meeraqatinniit ilaluarisaasarnikuuvunga issiavimmi kaassuartakkamiikkama. Soqutaanngitsutut naleqanngitsutullu misigisimallunga perorpunga. Inunngorama ataataga najuutinngilaq. Angajora nunarsuarmut appakaammat najuuppoq. Najaga nunarsuarmut appakaammat najuuppoq. Uangali inunngorama imerpoq.
Anniartitsisimaneranik maanna isumakkeerfiginikuuara. Soqutaanngitsutut artorsaataannartullu misigititsinera. Ullulli tamaasa isumakkeerfigisariaqarpasippara.
Maanna eqqarsaat, imminut toqunnisamik eqqarsaat takkukkaangat, pisinnaasama killeqarneranniit pinngortarpoq. Inuuneq atorusutara timima artortarpaa. Taamatulli misigileraangama paasilertarpara inuuneq erligisorujussuullugu.
Anaanannit aanama asajuaannarnikuuaanga. Kisiartaalluni asajuaannarlungalu pilluartittuarpaanga. Anaanaga artorsarpallaaleraangat aananniittarnikooqaanga, artorsaataannaavungami. Aananniikkaangama uangaassusera naammattuaannarpoq. Iliuutsikka tamaasa aanama kakkagisarpai. Titartagara atuakkanut ilisiviup qaavaniitippaa. Maanna iliuutsinni angusannilu tamani aanaga qamaniittuarpoq.
Utoqqaat ilagissallugit nuannarinerusarnikuuara. Uummannami meeraqatinnit allaaneroqigama peqatinnik kammaqanngilanga. Isikkora allaavoq, immaqa aamma eqqarsartaasera. Qanoq pinerpoq annerusumik eqqarsartarpunga, Uummannaq qaangerlugu, Kalaallit Nunaat ajornartorsiutillu qaangerlugit. Illoqarfik uannut eqqarsaatinnullu mikivallaarpoq. Utoqqaalli tusaallungalu takuaannga, eqqumiitsuliakka soqutigivaat. Tulluusimaarutigigunarpaannga, iluaqaarlu. Kaaleerannguamik taajuleraangaminnga nuannertaqaaq. Ullulukkaangama, nikallungarujussuarlungalu kamaqqallunga, anaanama Kaalerannguup kinaanera eqqaamaqqusarpaa. Ajornanngittuaannanngilaq.
Kalaallit Nunaannut utertarnera sapernarsiartorpoq, utoqqaammi ikinngutikka toqoralernikuupput. Piffimmut attuumassuteqarfigerusunngisannut eqqaasinneqartarnera artornaqutaasartoq ilimagaara. Sapaatip akunneri marluk sinnersinnaanngilakka. Sivisunermik taakaniikkaluaruma toqussaanga. Imminut mattullunga qumartarpunga. Pinngortitaq kusanarsuaarlunilu alutornaraluaqaluni uannut mikivallaarpoq. Eqqarsaatsikka killeqalertarput, isumassarsiortarneralu kigaatsumik annaaleriartortarpara. Nunaga isumassarsiannik pinngorartitsisuummat taamak misigisarnera eqqarsarnarilaarpara. Kisiannimi suna tamaat tassannga aallaaveqarpoq. Qalipakkakka Kalaallit Nunaannut tunngapput, kalaallisut erinarsortarpunga, innarluuteqarlungali Kalaallit Nunaanni najugaqarnissara ajornartippara.
Arfineq pingasunik ukioqarallaramali ukiumut sisamariarlunga Danmarkimut gigtertut nakorsaannut isillu nakorsaanut misissortikkiartortarpunga. Oqartuartarnikuuvunga nuukkusunnanga. Ataasiaq isumaginnittup aperinikuuaanga Danmarkimut nuunissara isumaliutigerusunnginneriga, oqinnerussaqimmammi. Anaanaga aamma oqartarnikuuvoq ullut ilaanni Kalaallit Nunaat qimakkumaariga, najamalu quiasaarutigisarnikuuaa. Misigisimasarnikuuvunga nuunneq tunniutiinnarnerusoq. Piffilli kingulleq paasilernikuuara nunannut ajunngitsumik iliuuseqaqataassaguma nukissaqartariaqarlunga, nukissarlu taanna maani Danmarkimi isumalluutinik atorluaaninni pisinnaavara. Kalaallit Nunaat nunarujussuuvoq tupinnaqisoq, uannulli ittuniks inissaqartitsinngilaq. Suli tassunga killinngilaq. Allanngueqataaffigerusuppara, iluaallassagumalu tunniussinnaasakka immaqa aamma amerlissapput. Kalaallit Nunaat meeqqanut, kikkunnut tamanut inuuffigiuminarsarneqarnissaa kissaatigaara. Inuit namminiunerminnik naammagisimaarlutik misiginissaat kissaatigaara; imerajuttunngoratik, atornerluisunngoratik inunnillu allanik atornerluigatik inuussasut – ajortut kaaviiaaginnalinnginnissaat anguniarlugu.
Kalaallit Nunaanni timiga timigigallartillugu piunera naammagiinnartarnikuuara. Maanna immaqa inuunerunissannut nukissaqarneruleraluarlunga, misigissutsikka imminnut paasarput. Eqqarsarnalaarpoq, kalaaliugaluarpungami. Kalaallit Nunaanni inunngorpunga, Kalaallit Nunaat ilunni ittoq malugaara, nunanniisinnaanngilangali. Iluaqutissat amigarmata qajannarsisarpunga, nukissaqassagumalu qimattariaqarpara.
Kalaallisut oqariartaaseqarpoq ’Piumassuseq nukiuvoq’. Piumassuseq pigisoraara. Piumassuseqarama qalipaaneq nipilersornerlu ilikkarnikuuakka. Piumassuseqarama ulluinnaat anigortarpakka. Piumassuseqarama ilinniarnera naammassivara. Sakkortunikooqaaq. Tappingingajappunga nikissinnaajunnaarnerlu misigalugu. Unatartippunga, aningaasanik amigaateqarpunga uummatikkullu aliasunneq aqqusaarlugu. Innarluuteqarnera kisiat sorsutassarinagu allatuulli inuuneq aamma sorsutassaraara. Tamanna naapertuilluanngitsutut misinnartarpoq. Ilinniarnerma naammassisinnaasimanera tulluusimaarutigaara, misigissutsikkali tunulliuttariaqarsimavakka – tarnikkullu kingunerlutsitsinikooqaaq. Piumassuseqarpunga, kisianni aamma timeqarpunga nukimik atueqisumik. Qallunaatut oqariartaaseqarpoq, upperinninneq qaqqanik illikartitsisinnaasoq. Uangali aqqutinni qaqqat amerlaqisut illikartinnissaannut nukissakka killeqartorujussuupput. Upperinninneq piumassuserlu pisariaqartangaarmata ulloqartarpunga nunguutsisoorlunga, taamaasillungalu Kaaleerannguup kinaanera puigortoortarlugu. Nukkannissannut allaniit pisariaqartitsineruvunga. Ikiortissaq immaqa Danmarkimi nassaassaavoq – immaqalu ullut ilaanni Kalaallit Nunaanni nassaassaalerumaarluni. Piumassuseq nukiuvoq.
Anaana oqartuaannarnikuuvoq noqartarnikka peqqutaallutik qimaasugut. Oqartarnikuuvoq aamma ataata ilaqutatsinniit peernikuusoq uteqqinnavianngitsorlu. Ilumoorpoq.
Inuiaqatigiinnut ilanngutivinniarninnut atatillugu eqqaamasakka isumaliortaatsinni mersornertut nippusimapput. Ujalussiat kingumut Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut nuunninnut utersaartitsipput. Oqarfigineqartuaannarnikuuvunga kinaanersunga kinaannginnersungalu. Meeraallunga angerlarsimaffinni alloriaqqaartalerninniit qularnakujukkaluamik ilaquttatut attaveqarfinnit, inersimasunngorlunga nammi - nersulernera tikillugu.
Nunarsuarmi najuunnera nalinginnarmit allaasoq eqqaamavara. Nutsakka sia - angallutillu qerniusattumik kajortut akutanit ilingasunit allaaneroqaat. Oqara kalaaliusoq asuli nipilimmik oqaluttoq meeqqat allat qallunaatut oqallorinneranniit allaaneroqaaq. Taavalu atera ileqquusumit allatut nipilik, qallunaat aqqi nalingin - naasorujussuit akornanni ittoq. Ivalu1 . Taamaakkaluartoq sapinngisara tamaat aalitsaliatut maniilakujuttutut qaqortutut malunnarnaveersaartigaanga. Ajoraluar - tumilli nakkartarpunga, ilumoortumik, ilami noqartartuuvunga. Kalaaleq noqartartoq Danmarkimi. Puisi eqqumiittoq sumiiffissaminiinngitsoq.
Anaanap2 nujaaniillutillu isaaniipput issittup unnuaata taarnera
aputip maavaartup nilleqisup amia qalipappaa
uluaata saarngi qutsissut sinai ersarissut, soorlu Palasip Qaqqaa3
illuni qalipaatigeqisuni alanngunik pilersitsisoq
______________________________________________________________________
1 Ivalu [I-va-lu] kalaallit aqqa assigiinngitsunik isumalik, soorlu: Ujaloq, pakkaluaq najalu/nukalu (inuttut kinaannerminik nalornisutut isigineqartartoq)
2 Anaana [a-naa-na] (inuk najuutinngitsoq anaanatut isikkulik)
3 Palasip Qaqqaa [ba-la-sib kra-kraa] Sisimiut avannaatungaani qaqqaq portusooq (inunngorfiup allanartup ungasinngisaaniittoq)
Anaanap isumaliortaatsimini ulikkaaqqaqisumi siulimi qaamarngi nammappai
qupaloraarsuup, timmissat inaannut mattussap nipaa puigugaq
pujorsiut asanninnerup anoraanit allanngorartunit eqqortuliornissamut aqqutissiuussisoq kajunngeritittoq
eqqarsaatsit betonngiminermut oqimaatsumut nutaamut nunaseqqittut
Inuuneq nammataata anaana seeqqummersippaa
suaarnera uumassuseqalerpoq, uummassusilik pillagaq
oqaatsit sorliit atussanerlugit nalornisoq, sumi angerlarsimaffeqanerminik
ujartuiuartoq
Anaana artukkaminik nammataqarpoq
Anaana oqartuaannarnikuuvoq noqartarnikka peqqutaallutik qimaasugut.
Oqartarnikuuvoq aamma ataata4 ilaqutatsinniit peernikuusoq
uteqqinnavianngitsorlu. Ilumoorpoq.
Nakkarpunga
Nakkarpunga
Nakkarpunga Nunamut Pigineqanngitsumut avinngarusimaqisumut.
Nuna Pigineqanngitsoq
Nassuiaata
Nuna Pigineqanngitsoq tassaavoq nunarsuup affaata avannaani nunap ilaa takornartaalersitaq. Nuna naggorlullunilu inoqajuitsuuvoq, inuunermik ersittoqarani. Silap pissusia kingornussanit avatangiisiniillu ilusilersugaavoq. Nunap Pigineqanngitsoq ataasituannguamik inulik, Atlantikup Avannarpasissuani Kiserliornerup Sarfaani inukinnerpaallunilu avinngarusimanerpaavoq. Nuna Pigineqanngitsoq ajunaarnersuarnik eqqugaagajuppoq, soorlu sumiiffiit nunamut atasut, allanngorartuartut peqqutaallutik ulersuartartoq. Nikerarnerit peqqutaallutik kulturikkut inuuneq aamma eqqugaasarpoq taamaattumillu ilisarnaartai amigarlutik.
Illoqarfik pingaarneq: Ivalu
Areali: 158 cm
Aqutseriaaseq: Nunasiaateqarneq
Inoqqortussuseq: 1 Oqaatsit pisortatigoortut: Naluneqarput
____________________________________________________________________
4 Ataata [a-daa-da] (angut oqaluttuatoqqani qummut isigineqartartoq)
Anaanap kalaallisut oqaluuttarunnaarpaanga. Tassanngaannaq sikumik5 piumasinnaajunnaarpunga. Kalaallisut oqaatsit nalunngisakka soorlu Sermersuaq, silap pissusiata allanngoriartornera peqqutigalugu kigaatsumik immamut aattoq. Qallunaajussutsimik ataqqinarsakkamik tunillatsippunga.
Ivalu qaratsamigut ajoquteqarpoq. Taamaattumik siunnersuutigissavarput atualernissaa ukiumik ataatsimik kinguartissasoq, inuttut suliassanullu pikkorissutsikkut ilungersuutini pitsanngorsaqqaarniassammagit, perorsaasoq Anaanamut oqarsimavoq.
Ivalu, oqaloqatigilaarlakkit., atuarnitsinni inersimasoq kinaanerpoq oqarpoq. Annilaangallunga torsuusamut anillappunga nalullugu sooq oqaloqatigiumaneraanga. Naatsumik allatsillutit qallunaatut oqalunnikkut allannikkullu piginnaasatit misissulaarusuppagut., ilisimatinneqarpunga inimullu matoqqasumut, nerriviup qaavani allattavsilimmut isertitaavunga.
Misigisimavunga ”qallunaajunerit naammappa?”-mut piukkunnassutsimut misilitsillunga, suliluunniit misilitsinnanga angusinngitsooreerlunga. Sapinngisarali tamaat angusiniarsarivunga. Qallunaatut taaguisarnera kukkuneqarunnaavippoq. Ilagisartakkakka qallunaajupput. Qallunaatut ilinniartinneqartarnitsinni maligassiuisuuvunga. Qallunaat oqaasii pikkoriffigerusujussuarpakka allaat peqatinnit qallunaannit pikkorinnerulerlunga. Nunali Pigineqanngitsup avataaniileraangama nunasiartornissannut piareerlunga, qallunaatut passera rubiiatut aappalutsigisoq akuerineqarneq ajorpoq.
Tunuarsimaarlunga neriuttarnikuuvunga malugineqarnanga nunarujussuarmi sikuusumi aanngarsinnaallunga. Ulloq taanna Anaanap Nuummut nuunnissarput aalajangiummagu timiga uulikullattoq malugisinnaavara. Nuna piuninnik sorlaqarfiusoq, atassuteqarfittulli taasariaqanngitsoq. Eqqarsaatigiinnarlugulu itummakka kiagulertarput.
Qaa6, Kalaallit Nunaanniipputit. Kalaallisut oqalunniarit!, Anaanalu kaffillertuniikkaangatta7 inoqatikka nalusakka oqartarput. Qallunarpalunnersuara malugisinnaasarpara, soorlulusooq anaanama immuanik qallunarpalunnermik nerlersorneqarsimasunga. Maanna qallunaatut oqaatsikka mamaattorujussuarmik, merianngunaqisumik qaninni mamaqalerput, toqqusaanni qallunaanngorsakka
____________________________________________________________________
5 Sikku [si-gu] (soorlu siku mamakujuk).
6 Qaa [gr-aah] (ajortumik nipilimmik isumaqartinneqakajuttartoq). *
7 Kaffemik [ka-fe-meg] Kalaallit Nunaanni persuarsiunngitsumik katerisimaarneq, kaffimik, kaagimik kalaaliminernillu pillerfiusoq (åbent husitut assigiinngitsunik susoqartillugu nalliuttorsiorneq).
mi amerlatsikkiartuinnavillutik ipisitsilertutut illutik. Aappersarissat manngertut, soqutaanngitsutut ittut qitserarlugit aniatikkaangakkit, kalaallisut ersiutinut erinageqisunut sanilliullugit arajutsisassaanngitsumik allaanerujussuusarput. Qallunaaq8 oqaasiuvoq arlaleriaq tusarsimasara, oqaaseq qaratsanni paasisassaanani akisuasoq. Atuarfimmi nipituumik atuaraangama illarpalunnerit, ilitsoqqussarinikuusakka atorlugit attaveqarniarnerma qanoq innarlerneqartigisimaneranik ersarissaasarput. Ilisimasakinnerma tunngavia, siunni putsutut qaqortutut tappiillisitsisoq nunaqavissut ilumoortut soqutiginngilaat.
Ullut tamaasa tupilattut9 angujuminaattumik suliassaqartarpunga. Nalaasaarfinniit tikeraanut siniffinnut nooqattaarnitsinni Anaanap nunavitsinni toqqissisimasumik angerlarsimaffeqalernissarput neriorsuutigisarpaa. Tikeraanut siniffinniit madrassenut pullattakkanut. Toqqavissamut naviananngitsumut ingerlaarfipput artornangaarmat soorlu Ukkusissanut10 majuarluni. Naggataani angalasut allat peqatigalugit ataatsimoorussamik uffarfeqarlutalu igaffeqarluta unnuisarfimmiilerpugut. Ineeqqami kipparissumi sovesofa, nerriveeraq madrasserlu pullattagaq inissaqarput. Anaanap neriorsuutimi eqquutsinnissaa utaqqisarpara. Apissiffissaqaratali siumut utimullu ingerlaannavippugut. Aqqummi nunarsuarmi takinerpaami, qaqqanik tamalaanik qalipaatilinnik ulikkaartumi uniffigut kisitassaanngillat.
Aataap11 inua12 70-inik ukioqarluni pinngortitamut uterpoq. Timaa illerfimmut qaqortumut poorneqarpoq, anersaavali oqaatiginikuusaani, allannikuusaani eqqarsaatiginikuusaanilu tamani piujuarpoq. Oqaluffimmi ini oqalugiaatinik erinnanillu akulerussimasunik tukappoq qarasaralu seqummakunik paasisassaanngitsunik immerlugu. Sequnngerpunga eqqaamasakkalu tamaasa, arsarnertut qalipaatigissutut aalasut, eqqaamaqqissaarniarsaralugit.
_______________________________________________________________________
8 Qallunaaq [gra-sju-naak] inuk/qallunaaq qaqortumik amilik (kalaallinit narrusuttunit nikanarsaatitut atorneqakajuttarpoq).
9 Tupilak [du-bi-larg] takornartanut qiperugaq/eqqaassutissaq (kalaallit oqaluttuatoqaanni tupilaap pissaanini atorlugit akeqqanik saassussinissani suliassaraa. Akeqqalli pissaanera sakkortunerusimappat, pissaaneq saassussisumut utersinnaavoq).
10 Ukkusissat [Ugu-sis-sad] Nuummi qaqqaq manngerlunilu innaaqqissoq (Qallunaatut ”Store Malene”).
11 Aataa [aa-daa]
12 Inua [i-nu-a] anersaaq/nukik (Danmarkip Kalaallit Nunaat pinngittaalisamik kristumiunngortinngikkallaramiuk, piusut tamarmik, soorlu inuit, uumasut naasullu anersaaqqatigiipput).
Aataa umimmatut tulluusimaartutut politikkimi inissisimasoq
silassorissusaa inngigeqisoq
pappilissamut allatai ajasoornaqisut
Mosesi, aqutsisoq mianernartoq
misikkarissusaa pingaarutilik immamik avitsisoq
kialuunniit issittup amaruata aavanik aallip takorluuginnarsinnaasaanik
Aatsaat tassani paasilerpara Aataa politikkikkut piorsarsimassutsikkullu sunniinera angisuumik siunertaqarsimasoq. Siornatigut angutitut, illumi karrysut qalipaatilimmi, qorsunnik igalaalimmi aappaluttumillu qilaalimmi naqqup-iluani pujortaatitortutut qatimaluttutullu kisiat isigisarnikuuara. Tassanngaanniilli annerungaarpoq. Inuttaa Nunap Pigineqanngitsup qilaani soqanngitsumi ulloriaavoq aqqutissiuussisoq.
Aataap annaanerata aliasuutiginerani, angerlarsimaffittaarnissatsinnullu neriuummik kuffertitsilerluta Sermersuaq qulaallugu tingivugut. Anaanaluaasiit marluulluta qimarngoqqilerpugut. Asannilerujussuartarneri tamatigut isasoortuartut malitsigalugit inigisagut allanngoqattaartarput. Kufferti imaarneqartorlu sukkataqaanik poortoqqinneqapallattarpoq. Kalaaliussusera mikisuaraararsuaq nassatarisara, nutsernerup pianik tukannerit kisissaanngitsut akornanni tammarpara. Najugara, atuarfiga avatangiisikkalu allanngoraangata tamatigut imminut ilisarisinnaanera iluliatut isasutut nakkaaqqittarpoq.
Alliguit imigassap mianersuunnissaa eqqaamassavat. Kalaaliugavit imerajuttunngornissat ilimanaateqarneruvoq. Atuarfimmi peqqissaasoq ataasinnguamilluunniit kiinnarsorani oqarpoq. Immaqaana tutsarlussimasunga. Tusaasakkali misissorneqaqqammerput. Aamma noqartarunnaareerpunga. Maanna Danmarkimi kalaaliinnaavunga. Kalaaleq nakorsamit imerajuttunngornissamik ilimanaatilittut nalunaarsorneqarnikoq.
Anaanat imerajuttuua?, atuarfittaanni ulloq siulleq nukappiaqqap nalusama aperivaanga. Apeqqut kiinnama qiterpiaatigut patinneqartutut misinnarpoq.
Oqaatsit soorlu ”grønlænderstiv” aamma ”guldbajer” ulluinnarsiutaapput. Ilinniarnertuunngornialerama meeqqat atuarfianni inuit kalaallinut isiginnittariaasaasa sakkortoqisut allanngornissaat neriuutigigaluarpara. Piginnaasanilli misilitsinnissaq nutaaq aqqusaartussanngorpara, angusinissannullu ataasiaannaq periarfissaqarpunga. Allat ilaarlugit inuiattut qularnerit nikanartumik quiasaarutitut atortalerpakka. Uangami illaqataaguma illaatigisinnaanngilaannga. Kinaassusera blå bog-imi allaaserineqarnittut saatsigaaq, allaaserineqarnera atuaqatima allaaserineqarnerannut sanilliullugu soorlu oqaatsinik ulikkaarutaannarnik immerneqarnikoq. Allaaserineqarsimavunga niviarsiaraasunga nipaatsoq assigiiaaginnarmik nipilik. Siunissaq pillugu allaaserisami allassimavoq, sianiginngisamillu siulittuut imminik eqquulluni: Siunissami Ivalu Danmarkimi kalaaliuneq pillugu atuakkiorsimassaaq”. Atuarfimmiaasiit piffissaq atugara taaraluaqisoq, Aataap, ullorissatut aqqutissiuussisuma siunni qaamaneq takutippaa.
Ataata pillugu ilisimasakka illoqarfimmut inunngorfinnut ilisimasattulli ikitsigaat. Inuusuttuaraanerma naalernerani annilaangaqalunga Ataata tikeraarpara. Kingullermik Sisimiuniikkama mikisuararsuuvunga. Inuit nalusama akornanni paarlaateqatigiinnikkut ilinniartuuvunga, avatangiisimmalu namminneq piunertik paasiniarlugu misissoqqissaarpaannga. Taakaniinninni isigisama inernilerneri ilusinikkiartorput. Ilaquttakka naapikkaangakkit oqaatsitigut allaanerussuteqartarpunga. Oqaloqatigiinnerit tamarmik qallunaatut nutserneqartariaqartarput, anaanamalu oqaatsit ilitsoqqussama atorsinnaajunnaarsitsisimaneranik takutitsivoq. Kulturikkut assigiinngissutsit ersarilluinnaqqissaarput. Misilitsileramaasiit angusinngilanga, ilami arajutsisassaanngitsumik oqaatsitigu piginnaasakka killeqarput.
Siullermeerlunga killissarisakka nassuerutigaakka. Anaanamut ataatamullu attaveqarnera kipillugu qimarngunersuaq unitsippara. Inuuneq uanga kisima ingerlatassara ornillugu ingerlaqqippunga. Atuarfeqarfiit akeqqersimaartumik immikkoorsitsisarnikuunerat akiorlugu universitetimut qinnuteqarpunga. Taamak pisoqarsinnaanera takorloornikuunngisaannariga tupinnaannartumik inuit ammallutik soqutiginnillutillu tikilluaqquaannga. Bachelorinngorlungalu kandidatinngorpunga, pingaarnerpaarli tassaavoq kammattaarama ilumoortunik. Ikinngutigiinneq soqutigisaqaqatigiinnermik, akuutitsinermik asissuijuitsumillu toqqammavilik. Misilitseqattaaqqaarnanga akuerineqartarpunga taamaasillungalu inuit uannut naleqqutinngittut attaveqarfigiunnaarnissai saperunnaarlugu. Nunami Pigineqanngitsumi inuunikuuvunga ingerlariaqqissinnaananga, maannalu avatinni qinertuarsimasara sumiiffissara eqqortoq nassaaraara. Qimarngunera kiisami unippoq, ilami Nuna Tunulequtassara nassaaraara.
Nuna Tunulequtaq
Nassuiaataa
Nuna Tunulequtaq tassaavoq nunarsuup affaata avannaani anersaartorfik kialaartoq. Nuna Tunulequtaq naggorippoq; takuneqarsinnaavoq nunap pissarititai amerlatsikkiartorlutillu atugarissaartut. Silap pissusiata taamaanera naqqaniit imminut suliareqqinnissamik sapiissuseqarnermik peqquteqarpoq.
Nuna Tunuliaqutaq sumiiffiit initunersaraat inoqqortussusaalu ineriartortuarpoq. Nuna Tunuliaqutaq nunaavoq asajuminartoq, taamaattumillu takornariarpassuarnit qanittumeersunit ungasittumeersunillu, taavalu siornatigut tikeraarnikunit nutaanillu tikinneqartarluni. Piorsarsimassutsikkut inuuneq naapinnernik ulikkaarami angerlarsimaffittut misiginarsineruvoq.
Illoqarfik pingaarneq: Ivalu
Areali: 139 km²
Aqutseriaaseq: Ivaluup isumaliortaasaa
Inoqqortussuseq: Alliartortuarpoq
Pisortatigut oqaatsit: Oqaatsit kalaallit oqaasiisa nipii assigiinngissitaartut, paasinartumik qallunaat morfologianik akusat.
Anaanarsiama Majap ullut ilaanni aperinikuuaanga: ”Sooruna nukipparujussuit piffissarujussuarlu atorlugit avissaartuuttutut misigisimasutit? Iluaqutissartai suugamik?
Kalaallit Nunaat eqqarsaatigigaangakku seqineq aappaluttoq aputip qulaatun - gaaniittoq oqaatsillu uummatinni paasisinnaasakka eqqarsaatigisarpakka. Kusanartut naakkittaasinnaasut tamaasa. Tikilluaqqusaanerlungali aamma eqqarsaatigisarpara. Inuit inguttarneraannga, eqqortumik kalaaliusutut isigin - anga nalikinnerulersittarneraannga. Immaqa Kalaallit Nunaannut tulluanngilanga. Anniaat taanna nammassallugu artornarpoq. Misigisimanarpormi sumiiffimmiit nuannarinerpaasamiit peerneqarluni.
“Kalaallit Nunaannut utissavit?”
13-inik ukioqarlunga Danmarkimi angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarpunga. Ukiut marluinnaat Danmarkimi najugaqarnikuugama suna tamaat suli nutaajusutut misinnaqaaq, qallunaatoorpiarsinnaanngilangalu. Eqqaamaqqissaarpara pæda - gogit inimi imaluunniit allaffimmi oqaloqatigigaangakkit Kalaallit Nunaat eqqartor - neqaleraangat apeqqutinnaavat taannaajuaannartoq: ”Kalaallit Nunaannut utiss - avit?” Taamani qanoq isumaqarlutik aperisarnersut paasisarnikuunngilara, ullorlu manna tikillugu nalornisarlunga. Eqqarsartarnikuuvunga immaqa alapernaallutik aperisartut, imaluunniit 13-inik ukiulimmut apeqqutissaaleqillutik taamak aperis - arnersut? Meeraagama iluamik paasilluarsinnaanngilara. Ullumikkut ilimagaara taamani pædagogit paasinngikkaat Kalaallit Nunaat eqqartorusukkiga siunis - samik pilersaarusiornissaq, imaluunniit ataqqineqarunnaarnissamik ernumanera samminngikkaluarlugit. Itisuumik eqqartuinissamut qununata oqaloqatigiilluta.
Kalaallit Nunaat pillugu itisuumik eqqartuineq ajorpugut. Eqqarsartaatsikkut pe - qqissuunermut tunnganerusarput, angerlarsimaffiummi avataanut inissiisarneq peqquteqarpoq meeqqamut paasiuminaasinnaasumik. Immaqa aperisimassagaluarpunga: ”Kalaallit Nunaannukalaarnissaq immaqa pitsaassagaluarpoq?” Misiginarpormi eqqartornissaa saperrakkaat. Kimigiisernissara uanga aamma saperpara, misigisimanngilangami taamaaqqusaallunga. Meeraannaavungami. Kalaallit Nunaannut angalanissaq eqqartuleraangamikku soorlu alersit atisassamik qalipaataat sorliussanerinik eqqartuisut. Taamak nipilimmik eqqartuisaraluarlutik piaarisarsarsimagunanngillat. Massakkut aperisinnaajunnaareerpakka. Apererusukkaluarpunga, kukkusumimmi eqqartornissai kissaatiginngilara. Ullumikkut pædagogit oqaloqatiginissaat takorloorpiarsinnaanngilara, taamanimi immitsinnut attaveqarnerput angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarninnut tunngavoq. Apeqqutigerusutakka eqqarsaatinniinnikut amerlaqaat, ilisarisimanikuuaanngami. Apeqqutit uanga akisassarinerugunaraluarpakka.
Akissutit paaserusukkaluarlugit attaveqarfigiunnaarnikuuakka, ilami nuukkama aatsaat paasillualernikuuara pædagogit kalaallinik isiginnittariaasii pitsaanngitsut, sianiginngisannik aamma pigiliussimallugit. Taamak misigiunnaarnikuuvunga. Takorluukkat pigiliussimasakka iperarniarsarisariaqarsimavakka kalaaliuneralu tulluusimaarutigeqqilerlugu – tulluusimaarneq nungusarneqarani inerisarneqartussaasimagaluartoq.
Nassuerutigisariaqarpara najugaqarfiginikuusama eqqartuisarnikuunera peqqutaalluni Danmarkimi Kalaallit Nunaanniluunniit najugaqarusunnerlunga suli nalullugu, nalornineralu kukkusutut misinnarpoq. Naatsiivimmi arsaattarfimmi arsaattarpugut, inimi tammuunik pinnguaateqartarlutalu peqatigiittarluta. Imalu oqarfigitinnissara amigaatiginikuuara: ”Sorusunnerlutit paasissaqqaarpat. Massakkut paasisariaqanngilat. Piffissap takutikkumaarpaa.”
Andreas kisiat Kalaallit Nunaat pillugu eqqartueqatigisinnaanikuuara. Kikkut tamarmik naligiimmik pineqarnissaat taavalu meeqqat ilai pisariaqartitsinerusut inissaqartinneqarnissaat eqqumaffigisarnikooqai. Kisiartaalluni uagutsinnut najugaqartuusunut soqutiginnilluarlunilu paasinnilluartangaarami tissisaarisinnaasarpoq – annernanngitsumik nikanarsaasumiunngitsorlu. Pædagogit allat misiliisaraluarlutik isummatik pigiliutiinnakkatik iperarsinnaaneq ajoramikkit, quiasaarigaangamik tissinarneq ajorput. Andreas bamserujussuuvoq umilik kakiorninillu ulikkaartoq.
Pædagogit Københavnimi ukiumoortumik ”Grønland i Tivoli”-mi ilaqutakkalu peqataasarnitta pingaassusaanik nalornisilertarpaannga. Pædagogit isumaqarput ilaqutamma takunissai uannut iluaqutaanavianngitsoq. Ilinniakkaminni sammisimanngisatik eqqartorusunneq ajorpaat, taamaakkaluartorli Københavnimut Tivorleriarnissara pitsaanngitsutut nalilertarlugu.
Anaanarsiama Majap ullut ilaanni aperinikuuaanga: ”Sooruna nukipparujussuit piffissarujussuarlu atorlugit avissaartuuttutut misigisimasutit? Iluaqutissartai suugamik? Imaanngilaq ataasiinnarmik qinersisariaqartutit.” Silarsuaq nutaarluinnaq ammarpoq. Danmarkimiinnera tamangajaat suna qinissanerlugu ernummatiginikuuara. Maannali – siullerpaamik – paasineqarluarpunga. Avissaartuunerup suunera takuaa: imaaliallaannaq qinersisoqarsinnaanngitsoq. Danmarkimi nalimmassalluassaguma ”aaqqeqqaarnissara” pisariaqanngitsoq. Soormi qinersissagama? Kalaallit Nunaannimi Danmarkimilu peroriartorpunga. Nunat taakku asannissuseqarfigaakka – assigiinngitsutigut, aap, kisianni naligiimmik. Inunnguuserinngisannik suiaassuseqarnera peqqutaalluni angerlarsinnaannginnera aliasuutigaara. Neriuulli iperarusunngiivippara. Imminut eqqaasillungalu allanut eqqaasitsissutiginiartarpara kisimiinnata. Ilaanni misigisimanartarpoq kinaassusera inissaqartinneqanngitsoq, Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu. Misigisimanartarpoq sumiiffiit marluk akornanni puttalaarujoorluni, iluamillu nunasisinnaanani. Eqqarsartaatsimili tassani pujorsiorujoornianngilanga. Oqaatsikka, piorsarsimassusera kinaassuseralu timinni nammappakka – kialuunniit arsaarsinnaanngilaanga, nammineerlungami kinaassusera Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut eqqunnikuuara. Akitsuuteqarnikuuvoq – soormi?
Skovbyp avatinnguani angerlarsimaffittaara?
18-iliinnissama tungaanut Lindeholtimik taaguutilimmi najugaqarnikuuvunga. Skovbyp avatinnguani naasorissaasut illoraa. Isaaffianut sangugaani taaguut ujaqqami qalipassimavoq. Akuttusuumik eqqarsaatigisaraluarlugu takorloorsinnaavara. Naasorissaasut illuisa takisuut tunuanni, arsaattarfiup måliata sinaa trampoliinalu takuneqarsinnaapput, aamma naatsiiverujussuup ivigai qarsullugit isikkivik ersippoq. Illup qiterliup kiileriani uanga najugaqarnikuuvunga. Lindeholtimi kisiartaallunga taamani kalaaliuvunga. Taamaammat pædagogit Kalaallit Nunaat pillugu aperigaangata oqaluttuunissaannik akisussaasutut misigisarnikuuvunga. Eqqarsaatigilluarukku akisussaaffik uannut nunannullu tunnganerusoq ilimagaara, pædagoginuunngitsoq. Isummat pigiliutiinnakkat eqqartorneqaleraangata oqaloqatigiinneq allanngortarpoq. Inuit marluk akornanni oqaloqatigiinneq, inuit marluk qarasaasa iluanni oqaloqatigiinninngortarpoq.
Aatsaat 16-inik ukioqalerama inunnguuserinngisamik suiaassuseqarneq pillugu paasisaqarpunga. Sapaatip akunnerata naanerani ullaakkut Go’morgen Danmark inimi fjernsynikkut aallakaatippoq. Ullaakkorsioreertunga inunnguuserinngisaminik suiaassusilik aallakaatitami pulaartuuvoq. Tassani aatsaat paasivara inunnguuserinngisamik suiaassuseqartoqarsinnaasoq. Danmarkimi hormoninik nakorsaatitortalerpunga taamaasillungalu nunannut utersinnaajunnaarlunga.
Angerlarsimaffinnut Kalaallit Nunaannut attaveqarnerma pingaassusaa aasit malugaara, eqqartornissaalu qanoq ajornartiginersoq.
Inuusoqigama imminut illersornissara nalunaqaaq. Arlaannut akuusutut misiginissannik pisariaqartitsinerma illersornissaa, ilami ajunnginnissannut pingaaruteqaqimmat – akerlinganimmi misigineq tassaavoq avataaniittutut peqataatinneqanngitsutullu misigisimaneq. Ilaanni pædagogit akissutit pissarisatik pineq ajorpaat. Uanga, Kalaallit Nunaat kalaallillu akissutit pisariaqartitagut pineq ajorpagut. Peroriartorninni ilinniartinneqarpunga qallunaat ataqqissagikka. Taava immaqa taamaaliuinnarsimasunga. Ilunni soorunami kamallungalu aliasuttarpunga. Meerarli oqaasertaliinani akuuginnartoq ajortuliorneq ajorpoq. Inersimasut oqarfigisarpaannga uannut suna ajunnginnerpaanersoq, tassaavorlu Danmarkimi najugaqaannarlunga ullut ilaanni inersimasunngoruma Kalaallit Nunaannut feeriartassasunga. Piffissap ingerlanerani aperisarunnaarlutik qanoq isumaqarnerlutik oqaatigiinnartalerpaat. Oqaraangata: ”Danmarkimi najugaqarneq sungiuppat,” akerlilerneq ajorpakka. Meeqqat amerlanerpaat akerliliinavianngillat. Inuiaassusermut tunnganngiivippoq, inersimasulli suut pingaarnerinik oqartussaasuseqarnerannut tunngalluni. Aamma eqqaamassavarput qallunaajusut uanga takornarluinnakkannik, ilinniartariaqakkannik isiginnittaaseqarlutillu kulturillit. Inersimasut inuuninniittut sorpassuarnik ilinniartippaannga, uangarpiaallungali inooqataanissannut tunngavissannik ilikkartinngilaannga. Soorluluunniit akuutinniarnanga inissiinnaraannga. Taamani suli ukiukkut tujuuluaraqartarpunga, naamik, suli Danmarkimi najugaqarneq sungiunnikuunngilara. Soormiuna taava oqartartut Danmarkimi najugaqarneq sungiunnikuusimagiga? Peqquteqarsimassaaq.
Misiginartarnikuuvoq Danmark ”ajunngitsuusoq” Kalaallit Nunaallu ”ajoqutaasoq”, uangalu tassunga erligisannik iperaasariaqassagaluarumaluunniit tulluarsartariaqartunga. Avissaartuuttutut misigisimavunga. Danmarkimiikkaangama aperineqartarpunga qaqugu angerlarniarnersunga. Ilaquttakka Kalaallit Nunaanniittut oqaloqatigigaangakkit aperisarpaannga qaqugu angerlarniarnersunga. Angerlarsimaffilli suunersoq nalusutut ippara. Meeraannaallunga aali silarsuit assigiinngitsut marluk akornanni qinersinissannik piumaffigineqarpunga. Silarsuit assigiinngitsut marluk eqqartorneqarnerat paasiuminaannikuuvoq. Ulloq manna tikillugu paasiuminaappoq.
Kinaassuseq eqqussaq
Taamani atuarfimmi inunnik tarrarsorfissaqanngiivippunga. Atuartut qallunaajoqaat. ”Rød grød med fløde”-mik oqaraangama soorlu inuunera tamaat Danmarkimi najugaqarnikoq, meeraqatimali illaatigiuarpaat. Nik & Jay tusarnaartarpaat, uangalu Julie Berthelsen tusarnaartarpara. Juliemi tarrarsorfigisinnaavara. Eqqarsartarpunga inuppassuit aamma tarrarsorfigisinnaagaluarlugu nalorrakkaat.
Kisimiittutut misigalungalu uanga nammineq qinigarinngisannik isigineqartutut misiginikuuvunga. Kalaallit Nunaannut tunngasumik eqqartuisoqaleraangat kikkut tamarmik qiviartarpaannga. Misigisimanikuuvunga nunarujussuaq kisima takutittussaallugu, uffa taamani meeraannaasunga inissaqartutut misigerusuttoq. Atualerama ilinniartitsisora oqaluttualiaaqqamik atuffassivoq. Oqaluttualiaaqqami kalaaleqarpoq. Kalaalertatuaagama qiviariarlunga aperivoq: ”Danmarkimiiginnassavit, imaluunniit angerlangajalerpit?”
Ilinniartitsisup atuaqatikka tamarmik tusaasut aperimmanga ”angerlarniarnersunga”, pissaanermik atuivoq. Ajunngitsuinnarmik eqqarsarluni aperinngilaq. Meeqqat avataannut inissippunga, naluaralu sumiinnersoq – soorlu uanga utaqqiisaasumik tikeraaq maaniittussaanngitsoq. Ulloq manna tikillugu oqaatsit tassaapput kiap ”eqqortumik” qallunaajuneranik taavalu kiap ”tikeraajuneranik” oqaluttuartut. Meeraallunga taamatut qiterpiaanut inissinneqarnera qanoq qisuariarfigissanerlugu naluuittarnikuuara. Ima akisimassagaluarpunga: ”Sooruna atuaqatima saanni taamatut aperivit? Meeraannaavunga, naluara. Maaniinnera naammanngila?” Taamaattuunngilangali. Misigittaatsoq, nillertoq isertuanngitsorlu – qanorsuaq taarusukkukku tassa illit. Sjællandimeersumut taamak aperisimassagaluarnerpa? Allatut oqaluttarlunilu pissuseqarluni nalorninartuusoq paasisinnaassagaluarpaa – tapersersuillunillu?
Erloqerujussuarnerit apeqquterujussuillu
Eqqarsaatigillattaasarpara immitsinnut qanoq pissuseqarfigissanerluta nalusaripput. Naluarput qanoq isilluta imminut illersornata tusarnaarsinnaanerluta. Qanoq isilluta immitsinnut isigisinnaanerluta nalilersuinata. Qanoq isilluta allat anniaataat nammineq anniaatigilernagit inissaqartissinnaaneripput. Qisuariarnissarput sungiunnikuungaaratsigu najuunnissarput puigornikuuarput.
Kalaallit Nunaata Danmarkillu pissanganartorsiorfii malugiuaannarpakka. Uagut akornitsinni. Naluarput qanoq immitsinnut pissusilersorfigissanerluta. Paatsooqatigiilluta oqaloqatigiittarpugut; oqaatsit atuinnarnagit aamma timitsinnik, isitsinnik peqannginnitsigullu oqaloqatigiinnitsigut. Oqaaseqannginneq akuersinertut, kamassaqarneq qujasuinnertut anniarnerlu sanngiinnertut paasisarparput. Oqaloqatigiissinnaaneq ilikkarnikuunngilarput; oqaatsinut tunnganngitsut, inuppalaarnermulli tunngasut.
Pinikut kisiisa pineqanngillat. Ullumikkut immitsinnut isiginnittariaatsitsinnut tunngavoq. Danmarkip Kalaallit Nunaat pigisutut annatassatulluunniit isigaa. Kalaallit Nunaat Danmark tigooraasimasutut sulilu tigooraasutut isigaa. Naligiilluta isiginissarput ilikkarnikuunngilarput. Immitsinnut sapinnginnissarput ilikkaannarnikuuarput. Naammanngilaq. Naapiffeqartariaqarpugut, inummiit inummut. Soqutiginnivilluta ataqqinnillutalu naapikkaangatta, isummat pigiliutiinnakkat pissaaneqarniunnerillu qimallugit, namminiussuserput ilumoortoq atorlugu, immitsinnut takunissatsinnut periarfissaqalissaagut. Oqaluttuarisaanerput, isummagut nutaartaqanngitsut naatsorsuutigullu puigulaarlugit, inuttut misilittagalittut, takorluugalittut misigissusilittullu immitsinnut isigaluta.
Tassunga killissagutta ilumoorusunnersuatta iperalaarnissaanut sapiiserluta paasinninniarnissarput pisariaqarpoq. Sapiiserluta qalleraagata nalilersuigatalu tusarnaarluta. Aatsaat inuunitsinni piviusut pillugit immitsinnut tusarnaalerutta, iliuuserisartakkavut uteqattaarunnaassapput.
I hated it to fit in. The girls my age had blonde hair, light skin, green or blue eyes. Nothing of the sort I had.
Denmark
I always grew up believing that we were in the wrong.
As we were “alcoholic, suicidal, and drug abusers.”
I was told by the people surrounding me that everyone from my home, my family
and my friends were bad people, and I was lucky to be different from them.
That I had a chance to change before it was too late.
But what was there to change?
I had everything a child would want and need in their life.
Love, peace and care.
It all became clear to me after we moved away from home to a place where
the air was warmer and the ground green, though not like how it was at home.
It was green. Green without the fruit or the berries. Green without the life the
animals brought – the change and passage of nature they overcame every year.
Simple and just.
It was warmer too. My skin glowed under the sun and wasn’t as irritated as it
was at home. I saw my people there, yet the whispers of the others lingered over
their heads, burdening them with their heritage.
The pride and joy of being Inuk wasn’t as bright and strong as it used to be.
Suddenly, the green turned ugly. The berries, bitter. The animals, evil. The others
told us there was no green to begin with. Hatred lingered in their gazes, belittling
their ancestors for their beliefs and ways.
At that age, I didn’t understand much of the difference that we had, the barrier
of who was who, better and worse.
Us and them.
I clearly remember a project at school where we were asked to tell the story of
a country and its most known explorer—the “founder”.
I had my heart set on Spain. I was in awe of their culture and found their history
fascinating. However, just before I started my research about the country, my
teacher handed me a book about Greenland. Since it was my home, my land, I
was obligated to tell a story about Greenland. About our “founder”.
“You’re a Greenlander, I think it’ll go well with you talking about Greenland.”
He addressed me.
“Greenlander.”
I didn’t mind the word, neither did I correct him – he was right. It was just that I
had never addressed myself as such, but as Inuk, a human, a person.
I remember my classmates being grateful they hadn’t been assigned Greenland.
And I remember beginning to resent having it myself, following in their direction
of hate and disappointment.
I hated it to fit in. The girls my age had blonde hair, light skin, green or blue eyes.
Nothing of the sort I had.
I may not have looked like them, but that didn’t mean I couldn’t act like them.
I started to hide my identity, my heritage, so I could be just. Like. Them.
I started to change into someone I didn’t know. Someone who my family couldn’trecognize.
I turned into someone who wasn’t me.
I started listening to the same words others before me had heard, and the words
hung heavy on my mind and soul, dragging me deeper into the self-loathing.
“Be happy we saved you and not someone else.”
“We did those things with the best intention.”
And it stayed like that, me belittling myself and who I was, until we moved away
to Greenland again, back home, but it wasn’t my home anymore.
Or was it?
Greenland & Alaska
Back in Greenland, my mother pushed me to practice our culture, how to drum
dance and sing, but it never really stuck until she made me apply for the Artic Win-
ter Games Culture Delegation, in which I had low hopes of being accepted into.
I mean, what was there to accept about me? I could do nothing. I didn’t know
how to perform. Sure, my mom had pushed me to learn how to drum dance,
but again, it didn’t stick with me. All I could do was draw and design, show off
my artistic skills and maybe help design something to be used at the games or
perhaps a performance.
After I sent my application, I almost forgot about it. As the months passed, I went
on with my life, focusing on my education. That was until my mom’s close friend
called me. Why doesn’t she call my mom directly? I thought. ”Congratulations
Aviâja. You’re one of the first ones to be accepted for the Arctic Winter Games
Culture Delegation. You’re going to be performing in Alaska.
”I was confused, excited, yet anxious. What if I disappoint them?
I could barely fully speak Greenlandic. I had removed myself from the mindset
that I was a Greenlander, and now I was suddenly thrown into the world of culture
and identity. I was lost. The question rose: “Who was I?”
I was a Greenlander, right? No. I didn’t have a right to be a Greenlander—I could
barely speak the language! And I wasn’t exactly fighting to show that I was a
Greenlander.
I was “fake.”
But I had a chance to change that. I had a chance to make good.
And that’s what I did.
I practiced, made mistakes and learned.
Over the course of several weeks, we created a performance. It was rooted in
mask dancing and drum dancing. It was different from what I had seen before.
It was wonderful, mind blowing.
Had I really been distancing myself from this?
Kept away from expressing my culture because of shame?
Shame over who I was and came from?
It was ridiculous, I was ridiculous.
I changed myself to fit in and be just like the others, but then again, I was just
a child.
I was just a child when people pressured me because of my culture, of who I
was and could become.
“Alcoholic.”
“Suicidal.”
“Drug abuser.”
“Greenlander.”
I was just a child.
And finally, when we had finalized our performance and traveled all the way over
to Alaska, I realized the difference between us and them.
They wore their culture with pride, dignity and respect, showing off their unique
and beautiful culture proudly. Something I hadn’t seen, something that was alien
to me.
Something I was jealous of, and something I wanted to change.
I wanted that pride, that joy of being who you were born to be.
And that’s what I’m still working with today: to ignore the teachings of those
who speak with degradation and injustice. I listen to my elders’ teachings, their
stories, and carry on their knowledge to others by performing, holding speeches
and creating stories of my own.
Now, when I see green, I see berries with sweet juice, I see animals nurturing
their young ones, I see my ancestors, sisters and brothers. I see Inuit.
"Kinaassusera kimulluunniit takutinnikuunngilara, ilaqutannut, kammalaatinnut nalunngisannulluunniit. Ilisarisimanngilaannga"
Qaqortumi illup qalia seqernup qinngorpaa, atinnilu qaliaasaq quatsissimavoq. Quasangaarmat siullermik isikkakka tutiffissaaruteriarlugit timiga tamaat aqussinnaajunnaarpara. Qaliatigut uattut takitigisumik sisuvunga. Qaratsanni pisoq kigaatsumik aallakaateqqittutut ippoq. Qaliata killinganut killillarlungalu sinarsuatigut kuuffimmik tigoriaanera. Ammut isigivunga, taava sivikitsukullammik sisoorninni qulaanniit ammut imminut isigivunga. Sivikitsukullammik piffissaq unittutut ippoq inuunermilu pisunik eqqaamasaqarsinnaanngilanga.
______________________________________________________________________________________________________________________________________
Atilit nipimik naammagittaalliortut.
Qimmiutiga Allu ilagalugu umiatsiarpunga.
Allu napparsimagaangama siniffinni.
Allu scooterimi nissumma akornanni.
Snescooterimilu.
Narsami qaqqat portusuut marluk.
Anitsiarfinni Krydertaalluni
Soraaraangama kisimiinniassagama angerlapallattarnera.
Papikuujuk oqalungajattartoq tungujortoq
sungaartorlu inimi.
Ataatarsiaralu aqisserniartarnerput.
Akalu najagalu firehjulertarnerput hiistinillu marsertarnerput.
Pannakaanik sassaasarnera, nalunnginnamiummi ma-
marersuaarivut.
Igalikumi aasakkut fiistertitsinermi grillerisarnerit qulimiguulillu.
Apersortinnera eqqaamanngingajaavippara.
Efterskolima ilusaa titartarlugu.
Suleqatimma qungujullutik ”Qallunaaq”-mik taagoraannga.
Qatanngutikka oqaloqatigerpiarneq ajorpakka, aamma ilagigaangakkit.
Ullut arlallit inissiamiittarnera allanut attaveqanngiivillunga.
Paasinikuuara ataatama issanngusarneq
toqqutigisimagaa.
Anaanaga nipaatsuuvoq, assigaaralu.
Ajaga aperivoq imminut nassaariniarnersunga. Soorlu nalus-
sanngikkaluaraa apeqqut akisinnaanngikkiga.
Massakkulluunniit imminut eqqarsaatiginngilanga.
Tupinnaq arlaleriarlunga kammalaatikka inuunermik kipisitserusuttut
unitsinnikuugikka.
Piaarinaatsoornanga nakkarnissara
eqqarsaatiginikuugiga.
Sisamanik ateqarpunga. Systemimi Kristenimik ateqarpunga, ilaquttama Ivimmik taajorpaannga. Kalaallit Nunaanni allat Ilannguamik taajorpaannga Danmarkimilu Ianimik taajorneqartarlunga. Efterskolerlunga ilinniartitsisumma kissaatigimmagu taamak atserneqarpunga. Ilannguamik oqarnissartik nalugamikku, immaqa ateq alla taajuminarnerulaartoq ajornannginnerussagaluartoq? Imminut ilisarisimavallaannginnerma peqqutai ilaanni paaseqqissaartarpakka.
Narsami Narsarsuarmilu peroriartorpunga. Atuarfimmi inuit ilaasa sanngiitsutut isigisarpaannga, ajortumik pisariaannartut. Atuaqatima uparuartuleraangannga iliuusissaaleqisarnikuuvunga. Tunuarsimaarneq qimaaffigaara, maannalu tunuarsimaarneq kinaassutsinnut ilaaginnalernikuuvoq. Ulloq manna tikillugu oqaluttarput kisimiinnerooq nuannarigiga. Arfinilinnik ukioqarlunga ilaquttannit peersitaallunga ilaqutarsiaqalerama ittuutunera sakkortusivoq. Taamani avissaartitaanerput anaanama nipangiusimaannarpaa, uangalu nipaatsumik akuerinikuuara. Qanittumili nipaanneq naavoq, ajamami oqaluttuuppaanga taamani angerlarsimaffitsinni nipiliorpallaartarsimagatta atilitta unnerluutigisimagaatigut. Immaqa qatanngutikkalu pinnguarlutalu arpaqattaartaratta. Unnerluutiginninnikut maanna toqunikuupput. Ajaga oqarpoq ilaqutariinnerput sequmimmassuk Guutip pillarsimagai. Qatanngutikka marluk maanna aamma toqunikuupput. Naluara sooq Guutip taakku pillarusussimanerai.
Silaannarmiillunga siunni inuunera assilissatut ingerlalinngitsiartoq suleqatikkalu iikkat natillu imermik innarlertissimasut piialeruttorpagut. Taamani ilinniartuuvunga. Maanna sanasuuvunga ilinniarsimasoq, sivisuumillu Danmarkimi suliffissarsiortuunikuuvunga. Qinnuteqaatikka tamarmik emailinni akineqaratik uninngaannartarput. Sanasunik amigaateqartoqarnerartaraluarpaat? Kalaallit Nunaannut uternissara aalajangiunnikuuara Danmarkimi suliffissaqannginnama. Nuuttariaqarnera nuannarinngikkaluarpara, maannali inissisimaninni qaamaneq takusinnaanngilara.
Qaqortumi nakkarnerma kingorna eqqaamasaqarsinnaanera killeqalernikuuvoq, kisianni kisimiittuujuaannarnikuunera kingumut eqqamavara, tupinnanngilarli, iliuutsigummi uteqattaaraangatsigit pikkoriffigilertarpagut. Inissianniilli anilaarusuttaraluarneq allanngorneq ajorpoq. Soorlumi silammut aqqut aqquteqanngitsumut killeqqittuartoq.
[Allakat]
[Hejsa, qanoq ippit?]
[Hej Ian, ajunngilanga, illimmi?]
[Ajunngeqaanga,
weekend-imi
naapikkusuppit?]
[Taamaaliorsinnaavugut.
Qallippat
tutaqalaaginnarisa.]
[Ilumut!]
[Hej, ajoraluartumik
weekendimi
naapissinnaajunnaarpunga…]
[Okay, ajunngilaq ulloq alla:) ]
Kiisami ikinngutikka ilagalugit illoqarfissiorpugut Københavnimilu imerniartarfiit assigiinngitsut alakkalaaqattaarlugit. ”Kalaalipalaanuku,” qallunaat inuinnaat ingerlannginnerminni oqarput. Aatsaannguummat oqarfigitippugut ”Allamut inginniaritsi. Oqaloqatigerusunngilassi.” Soqutiginngiinnarlugit imerniartarfiup kajortup silataani seqinnarimmi issiaannarpugut. Qujanartumik, kingusinnerusukkumi savalimmiormiut Sydeuropamiullu ilaserivaatigut. Suminngaanneernersugut qanorlu innersugut paaserusuppaat. Tissinakujuusappoq Danmarkimi inunni naapittakkanni inussiarnersut amerlanerit allamiuusarmata.
Qujanartumik ammima qalipaataa peqqutaalluni nikanarsarneqarpiarneq ajorpunga, qujallunimi oqarsinnaagaani. Taamak pisoqarsinnaanerami aamma killeqarpoq, inigami qimappiartarunnaarnikuuara. Ilaanni kissaatigisaraluarpara ikingutimma eqqaanniissinnaallunga, eqqarsaatilli misigissutsillu sarsuaannalertarput; kiserlioraangama piumagaluarlungaluunniit takusaqarusunneq ajorpunga.
Ilagisaqaraangama misigisimasarpunga suna tamarmi uninngasoq. Eqqarsaatsikka tammartarput misigilertarlungalu soorlu
imaqaranga.
Piffissaq kingulleq sinissuaaqattaarpunga. Imaluunniit ulloq naasarpara mobilerujoorlunga. Ullaakkut iteraangama makinnissannut oqimaappallaartutut misigisimasarpunga, imminulli eqqaaseqqittarpunga pisarnittut piniaruma makittariaqarlunga.
Uffarlunga,
Simernerit qernertut salillugit,
saaguerlunga
assiaqut taartoq peerlugu,
silaannarissarlunga,
putsumiit anillunga.
Eqqarsarpunga pisarnittut iliortarnera attatiinnartariaqarlugu. Upperaara inuk inuusoq ajunngitsumik anngussivigineqarumaartoq.
Inuuninni pisimasut putsutut ipput, naluara peqquteqarnersoq imaluunniit naamik. Nalunngilarali kingumut qiviarpiarneq ajorlunga. Suna tamaat assallugu saqqummertariaqanngilara. Nalunngilara inuuneq mallisuulli ingerlasoq, eqqarsarpungalu suna tamaat kissaatigisattut piinnarsinnaanngitsoq. Tunniutiinnarusuttarnikuuvunga, misigissuserlu taanna takkukkaangat eqqarsartarpunga aqagu ulloq nutaajusoq, immaqalu tassani nuannaalerumaarlunga.
Kinaassusera kimulluunniit takutinnikuunngilara, ilaqutannut, kammalaatinnut nalunngisannulluunniit. Ilisarisimanngilaannga. Nalunngiinnarpaat ilagigaangakkit qanoq ittuusarnersunga. Toqqorternikuungaarama Kalaallit Nunaanni oqartussaasut attaviginikuuaannga pillunga paasissutissaateqannginnamik. Akinikuunngilakka. Nunarsuarmit, ikinngutinnit uannullu nuannaalersitsisarsimasunit immikkuulernikuuvunga. Taamatut ajunnginneruvoq, allanummi misigissutsima takutinnissai annilaangagaara, taamaasillungalu aamma ulloq unnuarlu eqqarsarpallaarujussuartariaqarnanga. Inunnik ilagisaqarusukkaluarninnik isummakka paalernerini uisaruserlunga allamut saassaat pitsavik appippara: Shania Twainip erinarsugaa ”From This Moment On”, quiassuarnangajattumik asanninnermut piumasaqaatitaqanngitsumut tunngasoq.
“From this moment, I have been blessed” erinarsorpoq, uangalu anngaavunga. Misigisimasarpunga qinnutiginngikkaluarlugu illersorneqartuarlunga, naamik nalunngisarpassuakka. Toqu pinnguarigamikku Guutip pillarnikuuai. Immaqaana Guutip illersormanga suli maaniittunga. Ullorpassuit nuannersut ingerlannikuuakka, misigisalli sakkortuut kiilorpassuit nammataraakka. Inuup nammassinnaanngisaattut tonsitut misinnarsinnaasarput, taamaattorlu ilaanni malugisaarunneq oqinneruliinnartarluni. Ilaanni nukeeruttarpunga eqqarsartarlungalu misigerusutakka misigereersimallugit. Nalunngilarali taamaaliorneq akilersinnaanngitsoq. Inuuneq suli takusimanngisara siunniippoq.
_____________________________________________________________________________________________________________________________________
Sinarsuagut kuuffik tigoriaraluarlugu itigarpunga atinnilu tummeqqat ujaqqanik sanaat takullugit. Isikkama tuffiat manngersoq sakkortoqisorlu. Qitera pukusoralu ujaqqanit aqqunartiterneqartut. Minutsi ataaseq silaannaqanngitsumi piuneq toqusimasutullu misigisimaneq ilisarnartoq. Namminermut tunneq eqqissiallannartutut misinnaannarporluunniit.
Fortællingen bor her:
Inuusuttut kalaallisut tunuliaqutallit oqaluttuaat / Fortællinger af unge med grønlandske rødder
Taakku[Kalaallit] oqaluttuaapput katersat, inuusuttuniit kalaallisut tunuliaqutalinniit allanneqarnikut. Unneqqarillutik sapiillutillu Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu, nunallu akornanni inuusuttuuneq pillugu oqaluttuarfigivaatigut – piorsarsimassutsit marluk, oqaatsit marluk piviusullu marluk akornanni kiggisimaffimmi.
De[Grønlandske] er en samling fortællinger skrevet af unge med grønlandske rødder. Med ærlighed og mod lukker de os ind i livet som ung i og mellem Grønland og Danmark - i spændet mellem to kulturer, to sprog og to virkeligheder.
Bogen har til formål at give ordet til unge med grønlandsk baggrund, fordi mange ikke genkender sig selv i de eksisterende fortællinger om Grønland og grønlændere i den offentlige debat.
Deres perspektiver og erfaringer er ofte overset eller underrepræsenterede, og derfor er det afgørende, at de selv får mulighed for at definere kollektive fortælling om, hvordan det er at være ung med grønlandsk baggrund – gennem deres individuelle fortælling fortalt på deres egne præmisser.
.jpeg)
Fortællinger af unge med ensomhedserfaringer
De Ensomme er en bog skabt af og med unge, som føler sig eller har følt sig ensomme. En følelse, der rammer os, når vores sociale behov ikke bliver dækket, og som dukker op på forskellige tidspunkter fra person til person.
I Danmark er der mange unge, der føler sig langvarigt ensomme. Der er så mange, at der er tale om et kendetegn ved den nuværende ungdomsgeneration, der går på tværs af aldersgrupper i ungdommen.
Derfor har vi bedt en række unge om at sætte ord på den ensomhed, de har følt. Det er der kommet 22 vigtige og personlige fortællinger ud af.
Fortællinger af unge uden job eller uddannelse
I Danmark er der ca. 45.000 unge, som hverken er i job eller under uddannelse. Fra tid til anden bliver de omtalt som “restgruppen” – en statistisk betegnelse, som har til hensigt at generalisere problemet, men som virker stigmatiserende for de unge, der omtales. For hvordan er man til gavn, hvis man bare er til overs?
I De Resterende fortæller unge, hvordan de oplever at være uden for uddannelse og arbejde. Med hudløs ærlighed tager de os med til møder med kommunen, indvier os i det svære parforhold, åbner døren til psykiatrien og deler deres tanker og erfaringer med det danske uddannelsessystem og arbejdsmarked.
Det er vigtigt, at der er fokus på at løse de problemer, som forfatterne i denne bog taler om. Men hvis problemerne reelt skal løses, er man nødt til at sætte sig ind i unges virkelighed, så man faktisk forstår, hvad det er, man forsøger at løse.
Fortællinger af unge uden tag over hovedet
Hver tredje hjemløse i Danmark er under 30 år. Men hvornår er man egentlig hjemløs? Og hvordan finder man hjem, hvis man ikke har et?
De Hjemløse er en række historier fortalt af unge, der har oplevet hjemløshed. Her beskriver de, hvordan det er at gå igennem ungdommen med hjemløsheden på ryggen. Vi er med på arbejdspladsen, uddannelsesstedet, hos kommunen, i parforholdet, psykiatrien og misbruget. Men vi er også med i livet efter hjemløsheden, i kritikken af det samfund, som skulle have hjulpet, og i forventningerne til fremtiden.
Fortællingerne i De Hjemløse viser, at der er mange måder at være hjemløs på, når man er ung. De åbner øjnene for en side af sagen, du måske ikke var bekendt med, ikke kendte omfanget af, eller hvis spor du ikke har bidt mærke i før.
Fortællinger af unge med kronisk sygdom
Hvad tænker man om sin fremtid, når man bliver førtidspensionist, før man er fyldt 30? Skal man fortsætte med at forfølge de drømme, som ens krop eller sind sætter grænser for?
I De Kronisk Syge møder du unge med kronisk sygdom. De fortæller om deres liv med alle de spørgsmål, som sygdommen rejser. Hver og én udgør deres personlige fortællinger unikke vidnesbyrd, der kan gøre Danmarks sundhedsvæsen, uddannelsessystem og alle os andre klogere på, hvordan man skaber det bedste samfund for unge med kronisk sygdom.
”Det kan give dig et andet perspektiv på, hvordan det er at være det her menneske: Hvordan er det at være dig? For du er ikke bare et tal i en bog eller en sygdom på en liste. Du er et menneske, der har en historie og en fed energi.” - Skrivemakker
Fortællinger af unge med anbringelsesbaggrund
Hvad betyder en anbringelse for unges nutid og fremtid? Et spørgsmål, der er helt umuligt at svare på, medmindre man selv har prøvet at blive anbragt. Og selv der, er det svært.
I De Anbragte fortæller unge om deres anbringelse i barndommen og ungdommen. Levende og ærligt beskriver de deres opvækst, mens de reflekterer over, hvad anbringelsen har betydet for dem.
Forfatterne har alle oplevet biologiske forældre, som har haft svært ved at håndtere forældreskabet. Men når du dykker ned i bogens fortællinger, vil du opleve en overflod af nuancer og perspektiver, som illustrerer, at hver forfatter gemmer på sin helt egen historie.
Fortællinger af unge, der er flygtet til Danmark
Hvad sker der, når ens ungdomsliv pludselig bliver udfordret ved, at basale ting som personlig sikkerhed og et tag over hovedet forsvinder? Hvad tænker de unge om deres fortid, nutid og fremtid, når de bliver nødt til at flygte fra deres hjem?
I 2015 søgte flere end to millioner mennesker asyl i Europa – flere end tre gange så mange som året før. Det har påvirket indbyggerne i Europa og er også grundlaget for en lang række forestillinger og fordomme om flygtninge.
De Flygtede er barske og bevægende fortællinger om unges ukuelige tro på fremtiden, og om at skabe en bedre tilværelse end den, de er flygtet fra. Bogen er først og fremmest en række individuelle fortællinger, men det er – i sagens natur – også en bog om flygtningesituation i den tid, hvor den blev skrevet. Og om den i dag.
Fortællinger af unge, der insisterer på at have en stemme
Alt for mange danske unge tør ikke deltage i samfundsdebatten. For gør det alligevel nogen forskel?
I De Engagerede hører vi fra nogle af de unge, der gerne vil blande sig. Dem, der samler mennesker for at skabe noget. De benytter sig allerede af alverdens talerør, skriver debatindlæg, holder foredrag, stiller sig op på ølkasser og råber. Her har vi samlet dem til ét stort brøl.
For der er heldigvis unge, der ikke kan holde sig tilbage. De har en ild, indignation eller begejstring, der gør, at de engagerer sig i samfundet. De engagerede er alle de unge, der ikke kan lade være. De bygger samfund op nedefra, og der er mange af dem. De er flittige, travle og stærkt inspirerende.
Fortællinger af det danske uddannelsessystems frafaldne unge
Knap 340.000 unge gennemførte en ungdomsuddannelse i 2019. Næsten 57.000 af dem faldt fra. Hvorfor gjorde de det?
I De Frafaldne fortæller unge, hvordan det opleves at droppe ud af sin ungdomsuddannelse. Fortællingerne nuancerer uddannelsesdebatten, der ofte handler om dem, der klarer sig godt – dem med huen, fremtidsmulighederne og den gode historie.
Vi må ikke kun lade dem, der gennemfører, skrive historien. Der gemmer sig et væld af indsigter blandt dem, som ikke klarer sig igennem ungdomsuddannelserne. Fortællingerne kan anspore dem, der skal forme fremtidens uddannelsessystem, men vigtigst af alt illustrerer de, hvor menneskeligt – og afgørende – det er at ændre kurs.