Hvorfor
Skolekassen
“I hvilket land blev Jesus født?” spurgte læreren.
Jeg var grov: “Det gider jeg da ikke svare på. Det står jo i bogen. Enhver idiot kan jo slå det op. Hvorfor stiller du spørgsmål, vi bare kan læse os til?”
“Okay. Hvem var Judas? Hvad gjorde han?”
“Jamen det står jo her, men det tror jeg egentlig ikke er helt sandt. Jeg tror, at Judas var den eneste, der oprigtigt forstod, hvad Jesus ville. Jeg tror, at de begge var marketing-guruer, og jeg tror, det hele var planlagt — lige fra svampen med eddike til genopstandelsen. Man dør ikke på et kors efter det få antal timer, Jesus hang der. Der findes til gengæld midler, man snildt kunne dyppe en svamp i, som inducerer midlertidig klinisk dødstilstand i kroppen. Det var et genialt marketingstunt. I øvrigt tror jeg, at Jesus blev oplært som buddhist — du ved, de tre vise mænd, der kom fra østen. Hvad tror du og hvorfor?”
“Jeg tror lige, du skal have noget luft.”
Jeg ville ikke tage en uddannelse. En uddannelse i skolesystemet altså, for jeg ville gerne dannes, og jeg ville gerne ud, men ingen af delene syntes mulige i det system, jeg som ung og videbegærlig blev mødt med. Jeg ville gerne lære hvorfor — ikke hvem eller hvornår som i historie- og religionstimerne, ikke hvordan som i matematik, fysik og kemi, og ikke hvad og sådan som i dansk og engelsk.
Jeg ville gerne gøre alle fagene til filosofi, så vi kunne lære, hvad der gav mening i vores samfund, og hvad der skulle forandres. Det ville lærerne og de andre elever dog oftest ikke, og da jeg endelig begyndte at studere filosofi som enkeltfag efter flere fejlede gymnasieforløb, stødte jeg igen ind i hvem, hvornår, hvad og hvordan… Men der stod jo “filosofi” på døren. Skulle vi ikke stille spørgsmål til livet? Skulle vi ikke revolutionere noget? Næh, det skulle vi ikke. Vi skulle ikke engang stille spørgsmål til pensum eller lærerens egne overbevisninger — det lærte jeg hurtigt. Vi skulle lære, hvad der stod i bogen, og vi skulle ikke spørge hvorfor eller debattere vores holdninger. Jeg ville snakke om, hvorfor bøgerne blev skrevet, som de gjorde, og ikke om, hvad der stod i dem.
Jeg var ude efter et par uger.
I 8. og 9. klasse gik jeg på en lille friskole, hvor jeg fandt ud af, at det ikke var bøgerne, der var vigtige; det var læreren.
Her havde vi nemlig Rune. (Hej Rune, hvis du læser med). Jeg kan ikke præcis huske, hvilke fag han underviste i, for alle timer, vi havde med ham, føltes bare som “Rune.” Der blev fortalt om livet, om kærlighed, om alt mellem himmel og jord af alle fra tavle til bord. Lige pludselig fik en elev sagt noget interessant, og så snakkede vi om det i en hel time i stedet for at lave det, der stod på pensum. Der blev levet og lært — ikke indoktrineret.
Men som årene gik, og friskole blev til efterskole, og efterskole blev til HF, så jeg, at der var langt mellem ”Runerne”. Rigtig langt.
På efterskolen fandt jeg dog en Mette. Vi havde en afslutningsopgave, som jeg ikke kunne se meningen med, så jeg fik lov af Mette til at skrive om ting i samfundet, jeg mente skulle ændres. Der var håb: Mette holdt sig til pensum, men der var et menneske i Mette. Der var robotter i de andre.
På HF Flow var der kun fyldt med robotter — lærerne havde ingen livslyst, men de havde heller ingen ambitioner for os. Det samme gjaldt egentlig også for eleverne. Der blev brugt to timer på opgaver, som vi kunne klare på 30 minutter, og der blev røget og drukket lidt af hvert, når som helst, for det var der plads til. Jeg holdt kun i fire måneder. Mig var der ikke plads til.
Som det ser ud nu, kan jeg ikke se mig selv få en uddannelse. Nogensinde. Jeg er simpelthen ikke bygget til den kasse — eller måske er den ikke bygget til mig. Hvis jeg får en idé, går jeg i gang, uden at overveje om jeg er uddannet til det eller ej. Og hvis samfundet ser mig som Resterende, bare fordi jeg ikke har gået nok i skole, så ser jeg mig selv som Præsterende, fordi jeg egentlig bare prøver at leve mit liv efter en standard, der ligger uden for kassen.
Sokrates, hvor er du? Nåh ja, du er død, og systemet gider dig ikke. Det bryster sig af at vide, hvem du var, og hvornår du levede, men det er ikke i stand til at gøre som du. Det tør ikke spørge: Hvorfor
Diagnosekassen
I forskellige stammesamfund rundt omkring på planeten siges det, at folk, som bliver født med psykiske sygdomme, har en besked fra åndeverden til den fysiske verden. Det ved jeg ikke, om jeg tror på, men jeg kan godt lide tanken. Den giver mening, fordi lige så vel som psykiske lidelser, der opstår i løbet af folks liv, er en direkte konsekvens af en omstændighed, der gik galt, kan der vel også ligge noget forinden livet. En åndeverden, gudeverden eller måske en fælles bevidsthed?
Jeg fik diagnosticeret Tourettes Syndrom som 12-årig, men jeg har nok haft det, siden jeg var fire. Just Right fik jeg diagnosticeret samtidig, og jeg fik også en diagnose, der hedder Nonverbal Learning Disability (NLD), som nok skulle have heddet autismespektrumforstyrrelse i stedet for. Den blev alligevel til en Aspergers-diagnose som 25-årig, dog sammenkoblet med noget så spændende som Dystymi.
Tourettes, Just Right, NLD, Aspergers og Dystymi. Man kunne også bare kalde mig “skæv”. Skæv socialt, skæv samfundsmæssigt, skæv indeni.
Dystymi og Just Right snupper en delt førsteplads, hvis man skulle putte dem i kasser fra mest til mindst forstyrrende for mit liv. Dernæst kommer Tourettes, efterfulgt af Aspergers, NLD tænker jeg sjældent over.
Just Right er en diagnose, jeg ikke er stødt på hos andre før — i hvert fald ikke med eksempler på, hvordan jeg har det. Hvis man søger efter “Just Right”, så støder man på en undergren af OCD, hvor bestemte ting skal være “helt rigtigt”. Det kunne fx være dørhåndtaget, der skal trækkes i fem gange, eller hænderne, der skal vaskes 100 gange.
Min Just Right går ud på at balancere mine sanseindtryk. Der skal lige mængder lyd i begge ører, der skal lige meget lys ind i begge øjne, og de ting, jeg føler i den ene side af min krop, skal afbalanceres i den anden side. Hvis nogen eller noget rører mit ene knæ, føler jeg ubehag i det andet, indtil jeg rører det på præcis samme måde. Hvis der er nogen, der siger noget til højre for mig, eller en bil kører forbi, så river eller trykker jeg i det andet øre, indtil jeg opnår samme følelse derinde. Hvis jeg går forbi noget på gaden, som fylder mere på højre side af mig, end det gør til venstre, så føler jeg ubehag, indtil jeg får opvejet det med noget andet — det kan fx være, at jeg drejer hovedet eller kroppen rundt og går baglæns, eller at jeg bevidst går lidt tættere på en lygtepæl eller på den anden side af den.
Men min venstre side kan åbenbart klare dobbelt så mange indtryk som den højre (øre, øje, muskler og hud), så derfor prøver jeg så vidt muligt at leve mit liv til venstre. Jeg skriver måske en dag en bog om det, for der er fandeme mange ting at tage højde for. Cirka ét ubehageligt indtryk pr. sekund.
Dystymi er en kronisk tristhed. Det minder lidt om en depression, idet den giver mig mangel på livslyst, men den ligger mere i baggrunden til hverdag og er mere ødelæggende på lang sigt. Uanset hvor glad jeg er, har jeg altid en tanke, der siger: “Ja, men hvad fanden er meningen med at være glad, når vi alligevel skal dø?” Den ses oftest i ældre mennesker, når de indser, at livet lakker mod enden.
Tilstanden har nok været der, siden jeg var 15, og den sniger sig ind i alt, hvad jeg foretager mig, alt, hvad jeg ser andre foretage sig, og alt, hvad jeg forestiller mig, at mennesker nogensinde kunne foretage sig. Jeg har derfor haft depressive perioder på mange måneder (ofte op til et års tid), hvor jeg ikke kan holde ud at eksistere — fordi hvad fanden er meningen? Hvis jeg ikke ved hvorfor, kan det hele sgu være lige meget. Det er ikke en “hvad skal jeg dog blive til,” eller en “åh nej, jeg skal engang dø,” eller en “åh, hvad bliver mit eftermæle mon — hvad skal folk eller samfundet huske mig for?” Det drejer sig bare om, at hele den menneskelige race, og alt, hvad der eksisterer, jo på et tidspunkt bliver udslettet. Hvorfor i alverden skal jeg så lave den her skoleopgave? Hvorfor i alverden skal jeg så tjene penge? Der er jo intet, der betyder noget, så hvorfor gøre noget som helst? I det lys er mit behov for at spørge hvorfor, ikke bare noget jeg gør for at være flabet eller på tværs. Det er noget, jeg er. Så når folkeskolen og ungdomsuddannelserne ikke har skabt plads til at spørge hvorfor, så ødelægger de mig – bogstaveligt talt. Når jeg ikke får lov at udforske meningen bag noget, bliver det naturligt for mig at spørge: ”Hvorfor ikke bare ligge stille og roligt i sin seng og sove ind?”
Der var ingen mening at hente i skolen, så jeg blev fysisk dårlig. Jeg fik angst, blev aggressiv indeni, deprimeret, fik selvmordstanker. Det eneste, der egentlig giver mig håb, er, at jeg ikke har dræbt mig selv endnu. Jeg har simpelthen ikke lyst til det. Der må jo være en eller anden mening. Når jeg finder den, skal jeg nok sige til. Indtil da holder jeg bare udkig, selvom jeg godt ved, at den ikke findes. Men jeg er her jo endnu, så et eller andet skal der jo ske.
Tourettes Syndrom er også noget, der kan vise sig på forskellige måder i forskellige mennesker. Fællesnævneren for alle er dog, tror jeg, at stress-lunten er kortere.
Der er både verbale og fysiske tics — mange kender de verbale, som fx bandeord, der kommer ud af det blå, for samfundet hører naturligvis dem, der råber højest, og råbe, det kan de sgu.
Min barndom var svært præget af verbale tics, men i mit voksenliv er der lidt mere ro på. I barndommen og ungdommen var mine tics lyde — store og små — og de kom oftest, når jeg var træt. I folkeskolen havde jeg et halvt år, hvor jeg ikke gik så meget i skole, fordi jeg i stedet gik derhjemme og skreg så højt, jeg overhovedet kunne. Nogle gange måtte jeg have høreværn på, så jeg ikke skreg ørene af mig selv. Jeg havde også kramper i samme grad, så jeg ofte faldt om i epilepsilignende anfald.
I dag er de verbale tics heldigvis reduceret til små grynt, når jeg skal sove, men de fysiske tics kører konstant — især når jeg dyrker motion. Jeg skal strække en eller anden muskel cirka hvert tredje sekund. Fingre, hænder, håndled, forarm, overarm, skulder ovenpå, skulder bagpå, skulder nederst, ryg, side, lænd, øverst på ballen, midt på ballen, nederst på ballen, baglår, lår, knæhaser, knæ, læg, skinneben, øvre fod, sidefod, begge sider, tæer, under neglene (der sidder nok ikke en muskel, men jeg trykker på neglen, så jeg kommer ind og mærker kødet nedenunder), skridt, mave, bryst, nakke, hals, alt. Kraniet strækker jeg også — altså de muskler, der løber op fra nakken — men det klikker tit og gør nogle gange rigtig nas. Hovedpine er ofte noget, jeg ticcer mig til.
Tics har mange former. Siden jeg sagde op på mit arbejde for to år siden, har jeg haft en skrive-tic, som går ud på, at jeg trykker Caps Lock efterfulgt af “ASD”, sletter det igen og slår Caps Lock fra — både på computer og mobil.
Aspergers — det er nok den, der forstyrrer mig mindst, men som forstyrrer andre mest, selvom jeg kun har det i en mild grad. Diagnosen kom for to år siden, men opførelsen har nok været der, siden jeg var barn: støjfølsomhed, at have svært ved det sociale (indeni), at blive hurtigt udmattet eller overvældet af alt andet end alenetid, ikke at kunne forstå, for mig, ulogiske systemer, ensporethed eller mani omkring én ting, dyb kærlighed for dyr og musik — ting, som bare er, uden at være i strid med sig selv, hvilket jeg synes, de fleste mennesker er (herunder ofte mig selv).
Ud på Dannelse
Jeg har arbejdet med rigtig mange ting, og der har været rigtig mange huller imellem de ting, jeg har arbejdet med. Hullerne opstår, når jeg befinder mig i en længerevarende situation, som fx et arbejde eller en uddannelse, som jeg har det skidt med. Hvis jeg ikke kan se meningen med det, jeg laver, så kommer følelsen med det samme. Den starter med en mavefornemmelse om, at noget er forkert. Dernæst kommer symptomerne på stress, og til sidst kommer depressionen og selvmordstankerne, hvis jeg ikke siger STOP og giver slip.
Sådan har det altid været, og sådan vil det fortsætte med at være. Men jeg er blevet bedre til at sige STOP, så jeg ikke skal ligge og ralle i månedsvis efter hvert forsøg på at gøre noget.
Efter jeg sagde STOP til uddannelsessystemet for sidste gang, tog jeg på en rejse. Jeg fløj til Cypern. Der lå en økologisk gård, jeg kunne arbejde på med andre frivillige i bytte for kost og logi. Det var meningen, at jeg skulle være der i tre måneder, men efter en lille måned tog vi allesammen på en ekspedition til nogle frisindede tosser, der kaldte sig selv for “The Rainbow Family of Living Light”. Det endte med, at jeg aldrig kom tilbage til gården — for den var ikke så meningsfuld som det liv, regnbuebrødrene og -søstrene levede. Dét var jeg til gengæld tosset med.
Regnbuefolket — ikke at forveksle med LGBT+ bevægelsen — er en antikapitalistisk græsrodsbevægelse, der kom til live i 1970 i USA. Bevægelsen er en hyldest til den pacifistiske måde, visse indianerstammer leve på uden at ødelægge planeten. Tænk engang.
Det vil jeg også gerne skrive en bog om en dag.
Nåh, men de regnbuefolk, jeg mødte på Cypern, skulle altså til en årlig europæisk forsamling, hvor alle var velkomne, og hvor formålet var kærlighed, og som det år blev afholdt i Grækenland. Jeg ville virkelig gerne med, så vi hoppede på en færge til det østlige Tyrkiet, hvorfra vi blaffede de 1000 kilometer til Thessaloniki, ud i ingenmandsland og op på et bjergplateau. Der var ti mennesker, da vi ankom, og der var måske 2-3.000, da jeg tog hjem fem uger efter.
Og hvad skulle jeg så? Cirka 50 forskellige ting, mellem dengang og nu – roller inden for marketing, ledelse, administration og idéskabelse, samt et hav af selvopstartede virksomheder på kryds og tværs af flere rejser med tommelfingeren, teltet og arbejdstøjet både i udlandet og herhjemme.
Arbejde, som man kan klare godt uden en uddannelse, hvis man bare har en kritisk, kreativ og struktureret tilgang. Arbejde, som folk med Aspergers måske netop brillerer i, fordi vi ofte føler manglen på struktur som et overgreb, og derfor ekstra hurtigt kan finde ud af, hvordan der kommer orden i kaosset.
Men der var ikke mening i noget af det. Det kan godt være, at chefen råbte højt om revolution, og at der stod ”disrupting the future of…” på hjemmesiden, men hold kæft, hvor skaber vi mennesker mange ligegyldige ting, bare fordi der skal tjenes penge. Jeg havde arbejdet 25 steder, inden jeg var 25, og de holdt hver især kun et par måneder, fordi jeg hurtigt fik den der følelse af forkert, og så kom stress og depression og væk. Videre. Næste.
Til sidst (for tre-fire år siden) fik jeg det bedste job, jeg nogensinde har haft: Game Designer. Firmaet var internationalt, og der skulle laves et pitch til BBC til et spil i Doctor Who-universet, så da vi vandt licensen, gik vi i gang med at bygge et team. Jeg endte med at stå for lidt af hvert, i tæt samarbejde med direktøren, og som afdelingsleder gik min hverdag med at jonglere ti universitetsuddannede ansattes arbejde, mens jeg selv stod med nok arbejde for to eller tre.
Det var fedt — fantastisk, faktisk — men jeg brød ned. Jeg gav for meget af mig selv i for lang tid, og arbejdsforholdene var egentlig også ret fucking crazy. Jeg holdt et helt år, inden stressen og depression ramte, selvom det føltes som tre eller fem. Det var i starten af 2021, og jeg har ikke været i job siden.
Så nu går jeg og forestiller mig mennesker og kulturer, der ikke eksisterer. Jeg lever. Jeg bygger verdener. Jeg er forfatter. Jeg skriver fantasy, og min første bog udkommer i 2023.
Dén bog skal udvikle sig til en serie, til en levevej, til en virksomhed, til et kollaborativt univers fyldt med vidunderlige historier fortalt af fantastiske fortællere.
Hvorfor? Fordi jeg er træt af andre folks kasser. Fordi jeg vil bygge former uden rammer. Fordi lige nu er det det eneste, der giver mening.
Andy, 29 år, mand, Odense
Jeg er frivillig hos UB fordi jeg har brug for at blive forstået, og fordi jeg tror på at der er rigtig mange andre derude, med problemer der ligner mine egne, som har brug for at blive set og hørt.
Hvorfor skal man læse De Serien?
Jeg synes, man skal give De-serien et kig for at lære mere om de "usynlige" problemer, mange af os lever med. Problemer, som kan ramme enhver, men som der sjældent bliver talt åbent og ærligt om i medierne. De-serien er en opslagstavle og et fællesskab for dem, der normalt ikke bliver hørt, og et uvurderlig empati-værktøj for pårørende, politikere og folk, der arbejder med mennesker.
Flere fortællinger
Qallunaat isaanni kalaaliunera kusanaattuaannarpoq, nunagali tikissallugu kusanartuaannarluni.
Neriuutigeqaara Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu innuttaasut amerlanerit imminnut nalilersulinnginnerminni kulturip aappaa ilisimasaqarfigeqqaartalissagaat.
Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu meeqqat atuarfianni assigiinngissuseq ataaseq tassaavoq maani 1. klassimi aallarteriarlutik 10. klassimi naammassisarmata, Danmarkimilu 0. klassimi aallarteriarlutik 9. klassimi naammassisarlutik. Maani Kalaallit Nunaanni 9. klasse naammassilerlugu aalajangernikuuvunga Danmar - kimi efterskolemi atuarnera naggaserniarlugu. Ugguarnermilli kinguneqarpoq. 9. klassimi atuarninni kammaginerpaasama illoqarfimmut allamut nuunnerata kingorna immikkoortitaasutut misigisorujussuunikuuvunga, kammagiiaajullutami aamma ataqatigiikkunnaarnikuugatta. Meeraagallarama agguaqatigiissillugu ukioq allorlugu Danmarkimut feeriartarnikuuvugut. Misigisimanikuuvunga Danmarkimi inuiaqatigiit annerpaartaat ilisimasaqarfigalugit, aammami meeqqat atuarfianni Danmark pillugu ilikkagaqarnikooqigama.
Atualernissannut sapaatip akunnerinik ataatsimik-marlunnik sioqqutsillunga Danmarkimut tikippunga. Ilaquttakka piffimmi tassani ilagaakka. Ilaatigut Djurs Sommerlandiliarpugut, ilaquttatsinnimi tamanna ileqquujuaannarnikuuvoq nuan - narilluagarput. Eqqaamavara atualeqqaarama ataatanniit ilaquttakka tamanga - jammik peqatigalugit; aanakkukka, atsaga taassumalu ilaqutai. Angajoqqaamma Danmarkiliaqatiginngilaannga, avannaanimi anaanama ilaqutai tikeraarlugit aasar - siornikuuvugut. Ineqatissara ilaqutaalu naapereerlugit inuit attaveqaatissakka naapippakka. Efterskolimi sapaatip akunneri siulliit eqqaamasaqarfigivallaanngi - lakka. Efterskolernera tamaat eqqaamasaqarfigissallugu ajornakujuppoq, kisianni eqqaamavara ingerlaannaq Kalaallit Nunaanninngaanneersutut naqissuserneqara - ma. Walk and talk-erluta imminut Kalaallit Nunaanninngaanneersutut ilisaritikkama aappariit naapitakka ima oqarput: ”oh! Illit tassa taanna Kalaallit Nunaanneersoq?” Ajunngitsumik tiguara, amerlanerpaammi alapernaappasiinnarput. Immaqa inup - passuarnik Kalaallit Nunaanninngaanneersunik naapitsisimanngillat, imaluunniit naapitsinikuunngisaannarput. Unali qularisassaanngilaq – Danmark inuiaqatigiillu pillugit ilisimasaqarsorinera amigarujussuarpoq. Kulturip allaanerunera tupaallaatigerujussuarpara: inuit nipitoorujussuarmik oqaloqatigiillutik qalleraatiinnavittut niaqorlunnaraakka. Qaammatit pingasut erngup salinneqartarnera sungiunniarsaraara, weird right? Nammineq misigisimanngikkaani paasiuminaappoq. Efterskolimi nipaattorujussuanngorpunga. Kammagiinnut ilanngutinnginninni kulturiat paasiniarsareqqaartappakka, ilami kukkugumami? Eqqumiitsutut isigineqalerumami? Taamarsuarlu nipaatsiginera kukkussutigerujussuarpara, imminummi aserliinnarpunga. Kulturip allaanerunerata tupaallaatiginera qaangiimmigakku efterskoleqatimma kammassatik nassaarereermatigit, eqimattanut ilanngunnissannut kingusinaartutut misigisimavunga. Immaqa outfit-innik style-risarnera aamma peqqutaaqataavoq, for I must admit, taamani qanoq atisaqartarnissannik misileraasorujussuuvunga. Maani Kalaallit Nunaanni taamaattoqarpiarneq ajormat, trendsit qeqertatsinnut apuuttartut akuttummata, Danmarkimi suulluunniit pisisinnaanera atorluarpara. Kinami taammaattumik awkward phase-qarnikuunnginnami? Insecure-unanga confident-iugama naammappoq.
Efterskoleqatimma akornanni sumiuuneq pillugu quiasaariniakujullutik nikassaasorpassuarnik naapitsivunga. Amerlanertigut nukappissat illakusullutik no-shit-imik akisassanik apersuisarput, isumaqartaraluarpummi paasinavianngikkinni. Immikkoorunnaarnissara peqataanerulernissaralu kissaatigalugu akiuaannarpakka, kisianni guess what? Taamak pisoqanngilaq. Taamaasiortunut meerarpalunneraasut nammineerlutilluunniit iluamik oqaloqatiginikuunngilaannga. Reach out-erneq sapertuuara, taamaammat it’s partially my fault, kisianni illaruaatiginiaannarlunga oqaloqatiginialeqimmannga annilaangasarnikooqaanga. Qaqugukkut qallunaat sumiuunera pillugu nikassaasarnersut ingerlaannaq ilikkarpara. Danmarkimiilli utereernerma kingorna nassuiaanneqarama aatsaat paasivara quiasaarisarnerat aamma nikassaanerusimasoq.
Eqqaamavara efterskolerfiga grønlænderskole-usimasoq, oqartarnerattut. Eqqaamavara oqaluttuunneqarlunga tassani kalaallit eqqiaanissamik igaffimmiinnissamillu ilinniartinneqartarsimasut. Tusaamasarparput aamma niviarsiaqqat immikkoortuanni niviarsiaqqat perusuersartarfikuanni kaluittoqartartoq. Efterskoleqaterpassuamma quiasaarikkajuppaat. Paasinikuuara atuarfiup kiileriani niviarsiaraq naartunini paasisimallugu imminut toqunnikuusimasoq. Aliortugaq imminut toqunnikoq pillugu quiasaarigaangata tissiginngisaannarpara. Ullut ilaanni ukiut ingerlanerini atuartuusimasut assingi iikkami nivingasut marserujoortillugit maluginialerpara assini pisoqaanersani ilinniartut amerlasuut kinguliaasa allattorsimaffissaagaluanni, Kalaallit Nunaanni illoqarfiit aqqi allaqqasut. Naluara sooq sumiuunneri allattorsimanersut. Illoqarfinnit Qaqortumeersunit aamma naammattuugaqarpunga, Julianehaabimik allaqqapput, taamanilu tissigikujullugu eqqaamavara. Atuarfimmi imminut toqussimasoq aamma naammattoorpara. Eqqaamaqqissaanngilara, atiatali ataatungaani Narsaq, Julianehaab Nuulluunniit allaqqavoq. Maanna eqqarsaatigileraangakku eqqarsaatigisarpara qanoq tujormisartigisimassanersut, tupigisarlugulu efterskoleqatimma imminut toqunnikoq illaruaatigisarmassuk. Maanna paasilernikuuara atuarfiup pissusilersuutai (taamani grønlænderskole-ugallarmat), Danmarkip akuersissummik peqqaaratik arnanut spiralilersuinerannut assingusut. Uppernarsaatissaqanngilanga, taassumali imminut toqunnera nammineq oqaluattuarpoq… Long story short, efterskoleriarnera ugguarnermik kinguneqarpoq.
Naggataatigut kisimiiginnaavittalerpunga ikinnguteqarnanga. Naammassinissatsinnut qaammatit marluk-pingasunngormata angerlarusussuaalerpunga. Angajoqqaakka facetimekkut qiaffigerujussuarlugit angerlarumavunga, Landstævnet 2022-mulli eqaarsaarluta takutitsiffissatsinnut billetsisisareersimapput. Takutitsineq efterskolip naammasseqqammernerata nalaani pisussaammat, qaangiunnissaata tungaanut naammagittaqquaannga, taamaaliorpungalu. Arlaata oqarfiginikuuaanga Corona pissutigalugu ilakka taamatut pissusilersorsimassasut. Mattusimanikuungaaraminngooq inunnillu takujuingaaramik qanoq inunnut pissusigissaassanerlutik nalulersimavaat. Taamani taamak nassuiaateqartoqarnera upperaara. Taamanimi aamma inuit pissusilersuutaasa isumaat eqqumaffigivallaarnikuunngilakka. Efterskolernera kingumut eqqarsaatigigaangakku qanoq ingasatsigisimanera paasileraluttuinnartarpara – allamik kultureqarnera akuulivissimannginninnut peqqutaasimasoq. Kingumut qiviaraangama maanna ersarittaqaaq.
Kiisami Qaqortumut uterpunga. Aasaagami ullaassakkut sisamaniit unnukkut aqqarngup tungaanut seqinnertarpoq. Kangerlummi sikorsuaqarami unnukkut nillataartarpoq. Angerlarnera nuannaarutigeqaara, aggustimilu 2022-mi ilinniarnertuunngorniarfimmi aallartippunga. Taamani ukioq ataaseq atuanngiffeqalaarnissara pisariaqartikkaluaqaara, ataatanniilli ilaquttamma tamanna akuersaanngilaat. Ajorinngiinnarpara, angerlarnerami nammagaara.
Atualeqqaarpugut, taamanilu atisalersortariaasera suli inissivinnikuunngikkaluarlugu ajunngitsup tungaanut ingerlaarpoq. R-klassimiippunga, atuaqatikkalu immitsinnut ilinnialeruttorpugut. Ingerlaannangajak maluginialerpara ilinniartitsup ataatsip atuaqatima ikiortiattut isigileraanga. Ilinniartitsisoq qallunaaq atuaqatima paasinngikkaangamikku nutserissuttaqaakka. Ajorinngilara, atuaqatikkami kammagerusullugillu ilikkartikkusuppakka. Quiasaaralutilli nikassaasariaqanngikkaluarput – aap, kalaaleqatima affarmik qallunaajoriarama allatut pisalerpaannga.
Annereqaara. Atuaqatikka amerlanersaat akuttusuumik taamaattarput, ataatsilli lille dansker-imik taaginnaavittarpaanga kalaallisullu oqaluttarnera inequginerartarlugu. Oqaaseqatigiit eqqortumik oqaatigigaluarlugit allaniit allaanerulaartumik oqaatigisarakkit taamannak oqarfigisarpaanga. Ataataga qallunaajoriarmat qallunaajusutut isigivaanga, uffa affaannarmik qallunaajusunga. Ilimagaara efterskolerninni kalaalertatuaanera peqqutaaqataatillugu kammalaatikka kalaallit attaveqarfigiunnaarikka. Angerlarsimaffitsinni qallunaatut oqalunneruvugut. Piffisamik atuingaatsiarlunga affarmik qallunaajullunga Kalaallit Nunaannut angerlarnera sungiunniarsarivara, taamaattuaannarnikuuvormi: nunaqqatima qallunaatut oqaluffigeqqaartarpaannga. Nunaqqatima kalaallisut oqaluttarnera eqqumiigisorujussuuaat. Kalaalerpalulaavararsinnaasumik iliuuseqalaartungalu qallunaangariarama tassa aamma oqaaseqarfigalunga.
Atuaqatikka nalusaminnik taamannak pissusilersortoortarput. Kulturitsinni allanartoqalaaraangat inequssuusisarnerput nalunngilara. Kulturitsinnimi aamma kulturisigut assigiinngissutsit tissigineqartarput, ajunngitsumilli isumaqartinneqartarmat tikilluaqqusaasutut misiginerusarpunga. Danmarkimi misigisanniit allaanerunera nassuiaruminaappoq. Allattukkanni allaasutut nipeqarpallaanngilaq. Oqarsinaavungali Danmarkimi quiasaaraluni nikassaasarnersuaq Kalaallit Nunaanni imatorsuaq misigineq ajorakku, taamaakkaluartorli qaqugukkulluunniit taamaaliorneq akuerisassaanngivippoq.
Ilinniarnertuunngorniarninni misigisakka meeqqat atuarfianni misigisanniit ajunnginnerupput. Ilinniarnertuunngorniarfimmimi oqaatsit aallaavigalugit eqimattakkaarnerusarpugut, ullorlu manna tikillugu eqimattakkaartarnerit ineriartorneri takusinnaavakka. Qanigisariit eqimattakkaaqatigiilertarput, aamma meeqqat atuarfiata kingorna qanigisariilersimasut, inuilli nutaat imaluunniit meeqqat atuarfianni ammaffigivallaarsimanngisat naapinnissaannut ammanerullutik. Immaqa peruumineq peqqutaasarpoq, aamma meeqqat atuarfianni naammassinitta kinguninngua ingerlaannangajak tamanna allanngorpoq. Immaqa akusaaneq akuerineqarneruleraluttuinnarpoq.
Affarmik qallunaajunera affarmillu kalaaliunera suli unammillernarpoq. Kalaallit Nunaanni angerlarsimasutut misiginerugaluarlunga misigisarpunga affarmik qallunaajuneq affarmillu kalaaliuneq ajortuusoq, inuk ilivitsuusariaqartoq, akornnanniittoqarsinnaanngitsoq. Ataasiaq ikinngutiga qanigisara oqarnikuuvoq nalunagu Kalaallit Nunaanni inunngornikuugama kalaallisut paasillungalu oqaluttartunga, taamaakkaluartorli qallunaatut isigiuaannarnikkuullunga. Taamatut oqarnera kukkusutut isigaara, taamanimi nammineq Danmarkimiinnikuuganilu kulturi ilisimasaqarfiginnguarnagu qallunaajunera aalajangiuppaa.
Neriuutigeqaara Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu innuttaasut amerlanerit imminnut nalilersulinnginnerminni kulturip aappaa ilisimasaqarfigeqqaartalissagaat. Kulturit marluk isiginikuugakkit – angerlarsimaffittulli misiginagit – nalunngilara nunani taakkunani marlunni inuit oqaaseqarnissaminnut ilisimasakippallaartut.
Uatserujussuaq aatsaat nunat akornanni kammagiilertoqarnissaa ilimagisarpara. Nunasiaataasimanerummi kinguneri suli malugisinnaavagut, neriuppungali oqaluttuara uattut misigisaqarnikunut ikiuisinnaassasoq, allannerami uannut iluaqutaavoq.
Imminut toquttut, qanga qivittartut, napparsimallutik angerlartiinnarneqartartut kingorna toqqutigisaminnik.
Ullumikkut maajip 24-at, 2025. Nalunaaqutaq 20:45. Sila kiappoq. Suiataalaarnera iluaannarpoq. Kollegiatta silataani issiavunga bærbarinni allarujoorlunga, kisimiip - punga, kollegiaqatikka tappika isersimaartarfimmi isersimaarput. Taqqavunga isik - kivigaara imaq. Nunamik ersittoqanngilaq. Saamiatunginni qaqqarsuaq Nasaasaaq takussaavoq. Aputitaqalaaraluarluni annerpaartaa aassimavoq.
Sisimiuni Fiskeriteknologitut ilinniartuuvunga, atuaqatigiit marluinnaavugut, uanga atuaqatigalu qallunaaq savalimmiormiunik akusaq. Allarujoorninni avani nunaqar - fimmi Kullorsuarmi meeraanera takorloorpara. Anaanannit qatanngutigiinni arfinili - usuni angajulliup tulleraannga, ataatannit meeqqani angajullersaallunga. Angajora allamik ataataqarpoq. Massakkut qatanngutikkalu tallimaavugut, angajullersarput 2013-mi imminut toqunnikuuvoq.
Ataataga piniartuuvoq aalisartuullunilu, anaanaga pisiniarfitsinni Pilersuisumi al - laffimmiuuvoq. Anaanaartugara aanaga illoqatigaarput, ajaga meeraalu marluk. Taamani nukarlersagut suli inunngunngillat. Kalaaliminernik ajorsaateqanngilagut, ataatama puisit qassiit ullormut tikiuttarpai. Ukiariartornerani qilalukkat qaqortat qernertallu, ukiakkut nannut, upernaakkut arferit aamma. Aasakkut Kullorsuarmit Innaarsuliaraangatta appat mitillu manniinik mannissartarpugut, tassa nuanneq. Ataataga aallaqqasarmat najortuaannanngikkaluarlugu anaanama paarilluar - paatigut, tulleriiusugut pingasut angajorigaluara ilanngullugu, isumassorlutalu atisalersorluta, naak pissaqarnerpaanngikkaluarluta paarilluarneqarpugut. Asan - ninneq kialunniit nassuiarsinnaanngisaa anaanatta tunniussorpaa. Ullut tamaasa malugisarparput.
Eqqaamasat nuannersut. Kingumut meeraanera eqqarsaatigingaangakku, aqqusaarsimasatta ilai imaannaasimagaluartut qujamasuutigisarpara kalaaliunera malugalugu aallaavigalugulu peroriartorsimagama. Angerlarsimaffitsinni kalaallisuinnaq oqaluppugut, kalaaliminertorluartarpugut, dunkinik imertartarluta, ukiakkut imertarfiit qerisimagaangata nilattartarluta, solarisiniarluta (gasolie), soorlu utoqqaat meeraanilikkersaaraangamik oqaluttuaat; uaguttaaq taama peroriartorpugut. Nunaqarfipput avinngarusimasumiippoq, allanillu tikinneqajuittorujussuuvugut.
Massakkut inissisimaffiga allarujussuarmiippoq, ulluinnarni qallunaatut oqaatsit atugaraakka, aali Kalaallit Nunaanniillunga. Kollegiatsinni najugaqartut amerlanerpaat qallunaajupput ataasiakkaallu nunanit allaninngaanneersuullutik. Ilinniarfiga tamaani Sisimiuni ingerlanneqarpoq. Danmarks Tekniske Uddannelsep – DTU-p maani immikkoortortaqarfiani - Qallunaat nunaanniilli aqunneqartumi. Ilaanneeriarlunga eqqarsaatigigaangakku ingasagisaqaara qallunaatut tuluttullu oqalussinnaasariaqartugut, AALI nunatsinni ilinniarluta. Aap, paasisinnaagaluarpara kalaallit 56.000-iinnaasugut, oqaatsigullu allanit atorneqanngitsut.
Ila qanoq kalaallisuinnaq ilinniarnerput tamaani Kalaallit Nunaanni ingerlasaraluarpat, inuusuttoqatigut pikkorissorpassuit oqaatsinik aporfeqaratik ilinniarsimassagaluarnerpat? Imaluunniit qallunaatuinnaq oqaluttussatut persorsarneqarsimassagaluarutta ulluinnagut oqinnerusimassagaluarnerpat? Inooriaaseq kalaallinut tulluartoq atorneqaraluarpat inuusuttoqatigut ingerlalluarsimassagaluarnerpat? Ingerlalluassagaluarnerpugut? Kalaallit Nunaanni ingerlatseriuserput qallunaanut «angummanniaannarani» tulluarsaannaranilu uagutsinnut kalaallinut naleqqussagaasimagaluarpat, oqinnermik inuuneqarsimassagaluarnerpugut? Ilinniartitaanerup tungaasiguinnaanngitsoq inuunitsinnulli aamma oqinnerussagaluarnerpa? Meeqqat atuarfianni kulturerput pillugu, oqaluttuarisaanerput pillugu atuartitaasarsimagaluarutta inersimasunngoreerluta kinaassuserput siuaasattalu nunatsinni nukittungaarlutik tulluarsaqqissaarlutik inuunerat inuunerisimassagaluarnerparput? Piniakkat malillugit, aasaq ukiarlu aallaavigalugit inuulluta? Immaqa Kalaallit Nunaanni qallunaanut nalimmassarsimassanngikkaluarpugut? Nunatta pissarititai nammineq atugassagut, pisuussutigut ilisimaarilluarsimassagaluarnerpagut? Inooriaaseq uagutsinnut tulluartoq suua? Sunaana taanna eqqartuinnariga?
Ilumut ikitsigaluta kisimiittutut ilaatigut misigaluta inuusariaqartarnerput. Imminut toquttut, qanga qivittartut, napparsimallutik angerlartiinnarneqartartut kingorna toqqutigisaminnik. Meeqqanik arsaartuisut. Pisiassat akitsornerisa kingorna sussaaruttut, meqqat nerisassaaruttut. Meeqqat sumiginnarneqartut, imigassamut qimaasut, meeraqatiminnik unataasut. Allaat meeqqat ikiaroortut atornerluisuusullu, inuusuttut nunarsuarmioqataanertik takutinniarlugu tulluarsartut, imminnut nittarsaattut, taamaaseriarlutik imminnut samungarsuaq inissittut, nittartakkami inuit attaveqaataanni salloqittaatit upperalugit.
Taamaallunimaasit Trumpip nunarput pisiariumallarmagu. Ila piviusunngussappat... piviusunngussanerpa? Inuiaqatigiiulluta anguniakkagut malillugit Inatsisartut ingerlanerpat? Inuiaqatigiittut nukittussuserput asuliinnaq atorniarnerparput? Inuusuttuusugut, inersimasuusugut kinguaassagut nunami maani inuunissaat eqqarsaatigisimanerparput, nunatsinni taama ingerlarsortoqaannarniarpat? Ila apeqquterpassuit, siammasissumik eqqarsarsinnaalluni akissutissaqassajunnarsisut.
Meeqqat atuarfianni Kullorsuup Atuarfiani atuarallarama atuartakkama ilagaat Qallunaat Nunaat, upperisaat, inuttussusaa, kristumiuussuseq. Ila soormi uanga inuttut naleqassutsinnik, kalaaliussutsimik asanninnermik, qaamaneruninnik, imminut napatinnissannik, siuaasama inuunerminni ataatsimoorlutik imminnut ikioqatigiillutik inooriaasiannik, nammineq nunama pisuussutaanut tunngasunik atuartinneqarsimanngilanga.
Suu, angajoqqaatta tamanna ilinniartitsissutigisussaavaat. Meeqqalli tamarmik uagutsitut angajoqqaaqanngillat isumassueqqissaartunik. Tamanna peqqutaaqataannginnerpa nunatsinni inuusuttutsinnut inersimasortatsinnullu pitsaanerpaamik ilusileeqataasoq? Qangami siulitta ajornartorsiutinut aaqqiagiinngissuteqaraangamik nipertik, qilaatit, uaajeernerit atortarsimasaat nunasiaataaleratta peerneqarsimasut pillugit ilinniartitaasimassagaluarnerpugut? Massakkut iluaqutigisinnaasaraluatsinnik.
Avannga aallarama Købehavnimut Frederiksbergimut efterskoleriarlunga, taassumalu kingorna Avannaata Ilinniarnertuunngorniarfiani Aasianni atuareernerma kingorna, tamaani najugaqalerama kalaaleqatikka inuunerluttuinnaanngitsut takusinnaallualerpakka. Qujamasuppunga suli pilineq, asiarneq aavariarnerlu atugaalluarmata. Aasakkut illuaqqiarlutik piliartortartut pinngortitarsuatsinni, ukiakkut snescooterinik nunamiinnerit, ataatsimoorujoornerit. Ilaqutariiaqqat angerlarsimaffimminni asanninnermik nukimmillu imminnut immersortut. Inooriaasitsinni suaqqat nuannersut, qalipaatillu allat kollegiarunnaarama takusinnaalernikuuakka. Inuuneq qaamanerusoq takusinnaavara, kalaaliulluta naleqartitagut, nukkassaatigut takusinnaavakka. Assersuutigalugu ukiumut pilisinnaanerput. Atugassarititat atorlugit pinngortitamiissinnaanerput.
Inuunermut qujanaq, qanorluunniit atugaqaraluarluta inuuffigisarput. Qujanaq pinngortitsisumut pinngortitarsuup nukiinik tunniussannut, nammineq pitsinnik inuussutissaqartilluta. Soorlu meeraagallarama ataatama puisip amia piinnarlugu pisarineq ajoraa, puisimmi neqaa ilormiuilu nerisaraagut. Saarngisa ilai saleriarlugit qimmerisuusaartarpagut, puisip pisataasa ilai pinianngisagut qimminut nerukkaatigalugit, puisip amia ammerivimmut tunillugu. Piniagaq asuli aningaasarsiutigalugu piniagaanngilaq, tamaat atortarparput.
Kalaaliussutsitsinni pigisarput nukittuffigisarpullu tassaavoq ataatsimoorneq, siuaasatsinnut atassuserput kinguaassatsinnullu ingerlaartussaq. Nukinnik angingaartunik tunisivoq. Ajornartorsiutinik katsorsaavoq, ataatsimut kaammattoqatigiinnermik pilersitsivoq. Inuunermik paasinnilersitsivoq, nukittussuseqartitsivoq, malussarissuunitsinni inuttut inuutitsilluni. Kalaallit inngernitsinni, qilaatersornitsinni qamani nipitsinni nukik pinngortartoq. Ataatsimoortussiaavugut, soorlu nunani allani aamma taamaattut. Seqinitta qaammatittalu ingerlaarnerat, qaamanerat malillugit, ullorissallu aqqutissiuussisoralugit ingerlaartuusugut.
Kalaaleqatiga, qanorluunniit inuiaqatigiinnit allanit naqisimaneqartigigaluarutta ataatsimoornerput takutitsigu, soorlu taamaattuaannarsimasugut.
Suu, ajornartorsiuinnarluta inuunngilagut. Namminermi uanga kammalaatinnik amerlasuunik imminut toqunneq aqqutigalugu annaasaqarsimagaluarlunga, allaat angajunnik tamanna aqqusaarsimagaluarlugu, uannut peqqinnartumik inuuniarlunga aalajangersimavunga. Kukkujuitsuunngilanga ilaananngilanga. Imigassaq misilittarsimavara allaat silaarussinnaallunga, ataasiarlunga ikiaroornartoq misilissimavara. Aallaaviunerpaasorli unaavoq, allanut tulluarsarlunga iliuuserisarsimagakkit, inuusuttoqatikka “naliginiassagakkit”. Avatangiisima soraaraangamik ulluinnarsiutaat ataasitoriarneq, viinnisorneq allaat festerneq; paasivara uanga tassunga tulluarnanga. Immaqami taama inuuneqarlunga sungiusimannginnakku, aqunnissaanut ilinniartinneqarsimanangalu nammineq ilinniarsimannginnakku.
Taamaattoq aqqusaakkama ilinniarfiginerisigut qujamasussinnaanissara ilikkarpara. Pinngortitarsuatta kiffaanngissuseqartingaarlunga tikilluaqqullungalu nukinik pilersortaraanga; atorluarnissaa aamma ilinniarsimavara, ila suli ilinniarpara. Misigissutsit suulluunniit atorlugit ornittuarpara, soorlu siuaasama INUIT taama atortarsimagaat, inuuffigisimagaat. Anersaakkut qamani asanninnerunerma qaamanerunermalu misiginissai, naak avatinni assigiinngitsorpassuarnik pisoqaraluartoq ilinniarsimavara. Anersaakkut kingornussarsiakka asanninneq, qaamaneq namminiussuseqarnerlu, uumissuiinnarnanga qamannga silammut avammullu isiginnissinnaanngorsimaninnut qujamasussinnaalersippaannga. Kalaallit Nunaanni pisorpassuit akornanni, ilaatigut oqaatsitigut iliuuserisartakkatigullu akunnattuungalaartaraluarlunga siumut ingerlarujoornera takusinnaavara. Piffeqarsimagaluarpunga kalaaliussutsinni inooriaasera apeqquserujussuarsimallugu, allaat upperisaqarnikkut. Kristumiuullunga peroriartorlunga, inuit siuaasama upperisatoqaat ilinnialerakkit apersuinerit qinunerit kisissaanngillat. Qujanaq uummatinni qamaniimmat akissutaa; akissut takunngitsuuleraluarsimasara allanit kinaassuserisassarinngisannit immersorneqangaarninni. Kalaaliusunga pinngortitaasunga tamaani nunami, nunarsuup avannaarsuani, Kalaallit Nunaanni, inuunera oqittuaqqamik ingerlajuaannanngikkaluaq, qamannga siulinni atassuseqarnera kinguaassannullu ingerlatitassara nukik pinngortitaassutsinni pigaara. Eqqarsaatit isigisallu assigiingikkaluartut, allaat immikkoortitaanermik, kalaaliuninnut attuumassuteqartumik misigisinnaasaraluarlunga namminiussuseqarnera qujamasuutigaara.
Qujamasuutigaarattaaq allamiuugaluartunit tikilluaqqusaasarnera, inuinnaassutsitta aqqani ataatsimuussuseqarsinnaanerput, kulturigut assigiinngikkaluartut ataatsimooqateqarsinnaagama, immitsinnullu ilisimasassanik inuunermi avitseqateqarsinnaagama. Inuimmi tamatta sumiikkaluartugut nunami, suminngaanniillu aallaaveqaraluartugut qamani tamatta naligiippugut, asanninnerullutalu qaamaneruvugut, naak ilaatigut eqqarsaatitsinni nuanniitsunik poorsimaneqarnitsinni takujuminaatsittaraluarlutigu tamanna.
Tappika qulinni oqallippalupput nipittuullugu, illarunik illarunik, oqaatsinik ilinniartariaqaratik tamaaniittut. Ila qanorippamita taama inuuneqarluni? Qanorissagaluarpamita nunarsuarmi oqaatsit ataasiinnaat kisimik atorneqartuugunik?
“Haha” qamuuna illariarpunga, ila sunaana eqqarsaat. Eqqarsaatssikka nipangersiimigakkit issiaffinni silaannaq nillertikkiartulersimasoq malugilerpara. Sunaaffa inussama nuui nillertuinnaallutik malugisaarutilersut. Seqernup tarrilaarsimavaanga. Nalunaaqutaq takuara: 21:45.
Ila eqqarsaatsit inorsarfeerullutik ingerlaaruttulermata allatassarpassuit takkussuummata. Kalaaliussutsinni siuaasama anersaakkut ajornartorsiutaannik katsorsaasariaqarsimanera ilaatigut artorsaatigisarsimavara, akerlianilli qujamasuutigalugit nukinnik angingaatunik kingornussitissimammannga. Malussarissutsinnit siammasissumik takunnissinnaaninnut qujanaq. Qujanarlu inuunermut pinngortitsisoq, aqqutinut assigiinngitsunut ingerlavitsinnut.
Naggasiullugu allatannik atuaasutit, neriuppunga allatama ilai kusassagaanngikkaluartut atuarluarsimassasutit. Inuunerma oqaluttuassartaata ilamernganut, eqqarsaatinnik kalaaliussutsinnit pisunit oqaluttuutilaarsinnaagakkit qujavunga.
Pilunnguaq Kristensen.
Kalaallit Nunaanni timiga timigigallartillugu piunera naammagiinnartarnikuuara.
Apersortikkama qoorortuumik pinnappunga. Ukiup ataatsip kingorna isiga ta - lerperleq isigisaarussimavoq saamerlerlu isigisaarutingajalluni. Isit uku atorlugit puisinnikuuvunga. Naluara qanoq.
Qanittumi nuliassara ilaqutaalu ilagalugit marrarnik timmisoriagassanik seqqoqat - taariarpugut. Seqqoreernerit tamaasa aperisariaqartarpunga: ”eqqorpara?” Ilama uumigilerpaannga. Eqquinerlungaluunniit nammineq takusinnaanagu tamatigut eqquisarnera upperinngingajappaat. Kalaallit Nunaat ilunniissimassaaq.
Naggussanni gigternera inunnguuseraara, isinnilu nappaatiga 14-inik ukioqarlunga atugarilerlugu. Inuunera tamaat anniaateqarnikuuvunga sapertumillu timeqarlun - ga. Ukiut ingerlanerini isigisara tammariartuinnavippoq.
Ilaanni ulluluttarpunga, namminerli tamanna malugisinnaajuaannanngilara. Ta - amaakkaangama iluarluarneq ajorpunga. Nikallungarujussuarlungalu kamaqqasar - punga. Naammattutut misigisimaneq ajorpunga allallu sunnertoortarlugit. Isu - maqarnikuugaluarpunga timiga innarluutikkalu akuerinikuullugit, ullulli tamaasa akueriniartarnissaa pisariaqarpasippoq.
Peroriartorfimma qaqqaa uummataasatut iluseqarpoq. Uummat, Uummannaq tassa uummatip qaqqaa. Illoqarfiga, qaqqarput kangerluppullu. Tassa kusanat. Uannut isumalerujussuupput. Inuit Uummanniaraangamik qaqqaq qaqisarpaat. Pinngortitarsuaq tappavanngaanniit misigisarpaat. Uanga qalipaallunga Uum - mannaq qaqisarpara.
Meeraallunga issiavimmi kaassuartakkamiittarnikooqaanga. Ilakka pinnguaqatigi - sinnaasarnikuunngilakka, ilaannilu elevatoreqanngimmat atuariartorneq ajorlunga.
Angerlarsimasaqigamami angerlarsimaffimmi sammineqarsinnaasut sammiuarpakka. Qalipaasinnaallungalu nipilersorsinnaavunga. Imminut ilikkartinnikuuvunga. Danmarkimut nuukkamali qalipakkakka kiffaanngissuseqalerput. Inuuninni nutaamik pisoqaraangat qalipakkanni nutaanik pisoqartarpoq. Ukiup affaata matuma siorna Danmarkimut nuuppunga, qalipakkakkalu allinikuupput. Nunap taamak mikitigisup qalipakkakka allisissinnaammagit tupinnaqaaq. Kiffaanngissuserli Danmarkimiit pinngortoq ilimagaara. Maani sapiinneruvunga. Kalaallit Nunaanni eqqumiitsuliani najoqqutat ilisarnartut nuannarineqarnerusarput, maanilu uanga najoqqutarilersimasakka ilisarnartuliaagatik alutornartorsuupput. Qalipaatilli taakkuupput; qaqortoq tungujortorlu, aput, qilak sermerlu. Qalipaatit kalaalerpaluttuupput.
Kalaallit Nunaanni inuit qalipakkakka pillugit isumaat Danmarkimiikkaangama eqqarsaatiginnginnerusarpakka. Takorluuisinnaassusera atornerusarpara akunnerpassuarnilu qalipaasinnaasarlunga. Taamaassinnaannikuunngilanga, qarasarali maanna eqqissisimanerusutut ippoq. Maanna inuit allat nunaat qalipannagu uanga nunaga qalipattarpara. Ajornannginneruvoq.
Oqaatsikka aamma killeqarunnaarput. Danmarkimiikkaangama inuit allat eqqarsaataat eqqarsaatiginnginnerusarpakka. Uummannaq illoqarfeeraagami kikkut tamarmik imminnut ilisarisimapput. Kinaanersungami inuit nalunngilaat, arlaanillu allanartumik iliorsimatillunga inuit eqqartuilersarput. Illoqarfeeqqami inuit eqqartuisarput, tamanna nutaarsiassaanngilaq. Taamaammat nunaqarfinni atornerluinerpassuit nipituuliuutigineqarneq ajorput. Inuup ataatsip meerarpassuit atornerlussinnaavai, kikkulli tamarmik imminnut ilisarisimarrakkamik oqartoqarneq ajorpoq. Kalaallit Nunaanni nipituuliorneq pikkorluffigisorujussuuarput, uangali maanna oqartalerpunga.
Timiga allaat kiffaanngissuseqalerpoq. Allat isumalluutigiunnaamivakka, nammineerlungami qallunaat nunaanni maneqisumi scooterinnik angalaarsinnaavunga. Timinnit killilersugaallunga ulloqaraangama, scooterinnik sukkalisaarnerusarpunga – ullunimi taamaattuni inuusutut misiginissara pisariaqartittaqaara. Kalaallit Nunaata pinngortitaa kusanaqisoq timinnut sakkortuvoq. Timi assoruutereeqisoq. Nuna qattunerasaaqalunilu maniilakujukkami nammineerlunga angalasinnaanngilanga. Ukioq aamma sakkortusaqaaq. Isinnut inngianarpallaarlunilu gigterninnut quasappallaarpoq. Ukioq kingulleq siffiara napivoq. Ilaquttannut oqarpunga: ”Kalaallit Nunaanni ukiorsioqqinnianngilanga.” Taamani Danmarkimut nuunissara imatut pilersaarutiginikuunngilara. Nalunngiinnarpara naggammik Kalaallit Nunaanni ukiorsiorlunga. Danmark timinnut sallaaneruvoq.
Ilaanni eqqarsaatigilertoortarpara; nukappiaraq kørestolertoq meeraqatini pinnguaqatigisinnaanagit igalaakkut itsuanisaartoq. Pakkutaarusuppara. Kanngusuttaqaaq. Ilaquttani, timini, uunini pilatsiffikunilu kanngugai. Kanngusunneq suli ilunni ippoq. Kalaalerpassuit assigalugit uanga aamma meeraagallaramali imminut toqunnissannut eqqarsaateqartarnikuuvunga. Ilaquttannut artorsaataajuaannarnikuuvunga. Meeraqatinniit ilaluarisaasarnikuuvunga issiavimmi kaassuartakkamiikkama. Soqutaanngitsutut naleqanngitsutullu misigisimallunga perorpunga. Inunngorama ataataga najuutinngilaq. Angajora nunarsuarmut appakaammat najuuppoq. Najaga nunarsuarmut appakaammat najuuppoq. Uangali inunngorama imerpoq.
Anniartitsisimaneranik maanna isumakkeerfiginikuuara. Soqutaanngitsutut artorsaataannartullu misigititsinera. Ullulli tamaasa isumakkeerfigisariaqarpasippara.
Maanna eqqarsaat, imminut toqunnisamik eqqarsaat takkukkaangat, pisinnaasama killeqarneranniit pinngortarpoq. Inuuneq atorusutara timima artortarpaa. Taamatulli misigileraangama paasilertarpara inuuneq erligisorujussuullugu.
Anaanannit aanama asajuaannarnikuuaanga. Kisiartaalluni asajuaannarlungalu pilluartittuarpaanga. Anaanaga artorsarpallaaleraangat aananniittarnikooqaanga, artorsaataannaavungami. Aananniikkaangama uangaassusera naammattuaannarpoq. Iliuutsikka tamaasa aanama kakkagisarpai. Titartagara atuakkanut ilisiviup qaavaniitippaa. Maanna iliuutsinni angusannilu tamani aanaga qamaniittuarpoq.
Utoqqaat ilagissallugit nuannarinerusarnikuuara. Uummannami meeraqatinnit allaaneroqigama peqatinnik kammaqanngilanga. Isikkora allaavoq, immaqa aamma eqqarsartaasera. Qanoq pinerpoq annerusumik eqqarsartarpunga, Uummannaq qaangerlugu, Kalaallit Nunaat ajornartorsiutillu qaangerlugit. Illoqarfik uannut eqqarsaatinnullu mikivallaarpoq. Utoqqaalli tusaallungalu takuaannga, eqqumiitsuliakka soqutigivaat. Tulluusimaarutigigunarpaannga, iluaqaarlu. Kaaleerannguamik taajuleraangaminnga nuannertaqaaq. Ullulukkaangama, nikallungarujussuarlungalu kamaqqallunga, anaanama Kaalerannguup kinaanera eqqaamaqqusarpaa. Ajornanngittuaannanngilaq.
Kalaallit Nunaannut utertarnera sapernarsiartorpoq, utoqqaammi ikinngutikka toqoralernikuupput. Piffimmut attuumassuteqarfigerusunngisannut eqqaasinneqartarnera artornaqutaasartoq ilimagaara. Sapaatip akunneri marluk sinnersinnaanngilakka. Sivisunermik taakaniikkaluaruma toqussaanga. Imminut mattullunga qumartarpunga. Pinngortitaq kusanarsuaarlunilu alutornaraluaqaluni uannut mikivallaarpoq. Eqqarsaatsikka killeqalertarput, isumassarsiortarneralu kigaatsumik annaaleriartortarpara. Nunaga isumassarsiannik pinngorartitsisuummat taamak misigisarnera eqqarsarnarilaarpara. Kisiannimi suna tamaat tassannga aallaaveqarpoq. Qalipakkakka Kalaallit Nunaannut tunngapput, kalaallisut erinarsortarpunga, innarluuteqarlungali Kalaallit Nunaanni najugaqarnissara ajornartippara.
Arfineq pingasunik ukioqarallaramali ukiumut sisamariarlunga Danmarkimut gigtertut nakorsaannut isillu nakorsaanut misissortikkiartortarpunga. Oqartuartarnikuuvunga nuukkusunnanga. Ataasiaq isumaginnittup aperinikuuaanga Danmarkimut nuunissara isumaliutigerusunnginneriga, oqinnerussaqimmammi. Anaanaga aamma oqartarnikuuvoq ullut ilaanni Kalaallit Nunaat qimakkumaariga, najamalu quiasaarutigisarnikuuaa. Misigisimasarnikuuvunga nuunneq tunniutiinnarnerusoq. Piffilli kingulleq paasilernikuuara nunannut ajunngitsumik iliuuseqaqataassaguma nukissaqartariaqarlunga, nukissarlu taanna maani Danmarkimi isumalluutinik atorluaaninni pisinnaavara. Kalaallit Nunaat nunarujussuuvoq tupinnaqisoq, uannulli ittuniks inissaqartitsinngilaq. Suli tassunga killinngilaq. Allanngueqataaffigerusuppara, iluaallassagumalu tunniussinnaasakka immaqa aamma amerlissapput. Kalaallit Nunaat meeqqanut, kikkunnut tamanut inuuffigiuminarsarneqarnissaa kissaatigaara. Inuit namminiunerminnik naammagisimaarlutik misiginissaat kissaatigaara; imerajuttunngoratik, atornerluisunngoratik inunnillu allanik atornerluigatik inuussasut – ajortut kaaviiaaginnalinnginnissaat anguniarlugu.
Kalaallit Nunaanni timiga timigigallartillugu piunera naammagiinnartarnikuuara. Maanna immaqa inuunerunissannut nukissaqarneruleraluarlunga, misigissutsikka imminnut paasarput. Eqqarsarnalaarpoq, kalaaliugaluarpungami. Kalaallit Nunaanni inunngorpunga, Kalaallit Nunaat ilunni ittoq malugaara, nunanniisinnaanngilangali. Iluaqutissat amigarmata qajannarsisarpunga, nukissaqassagumalu qimattariaqarpara.
Kalaallisut oqariartaaseqarpoq ’Piumassuseq nukiuvoq’. Piumassuseq pigisoraara. Piumassuseqarama qalipaaneq nipilersornerlu ilikkarnikuuakka. Piumassuseqarama ulluinnaat anigortarpakka. Piumassuseqarama ilinniarnera naammassivara. Sakkortunikooqaaq. Tappingingajappunga nikissinnaajunnaarnerlu misigalugu. Unatartippunga, aningaasanik amigaateqarpunga uummatikkullu aliasunneq aqqusaarlugu. Innarluuteqarnera kisiat sorsutassarinagu allatuulli inuuneq aamma sorsutassaraara. Tamanna naapertuilluanngitsutut misinnartarpoq. Ilinniarnerma naammassisinnaasimanera tulluusimaarutigaara, misigissutsikkali tunulliuttariaqarsimavakka – tarnikkullu kingunerlutsitsinikooqaaq. Piumassuseqarpunga, kisianni aamma timeqarpunga nukimik atueqisumik. Qallunaatut oqariartaaseqarpoq, upperinninneq qaqqanik illikartitsisinnaasoq. Uangali aqqutinni qaqqat amerlaqisut illikartinnissaannut nukissakka killeqartorujussuupput. Upperinninneq piumassuserlu pisariaqartangaarmata ulloqartarpunga nunguutsisoorlunga, taamaasillungalu Kaaleerannguup kinaanera puigortoortarlugu. Nukkannissannut allaniit pisariaqartitsineruvunga. Ikiortissaq immaqa Danmarkimi nassaassaavoq – immaqalu ullut ilaanni Kalaallit Nunaanni nassaassaalerumaarluni. Piumassuseq nukiuvoq.
Anaanarsiama Majap ullut ilaanni aperinikuuaanga: ”Sooruna nukipparujussuit piffissarujussuarlu atorlugit avissaartuuttutut misigisimasutit? Iluaqutissartai suugamik?
Kalaallit Nunaat eqqarsaatigigaangakku seqineq aappaluttoq aputip qulaatun - gaaniittoq oqaatsillu uummatinni paasisinnaasakka eqqarsaatigisarpakka. Kusanartut naakkittaasinnaasut tamaasa. Tikilluaqqusaanerlungali aamma eqqarsaatigisarpara. Inuit inguttarneraannga, eqqortumik kalaaliusutut isigin - anga nalikinnerulersittarneraannga. Immaqa Kalaallit Nunaannut tulluanngilanga. Anniaat taanna nammassallugu artornarpoq. Misigisimanarpormi sumiiffimmiit nuannarinerpaasamiit peerneqarluni.
“Kalaallit Nunaannut utissavit?”
13-inik ukioqarlunga Danmarkimi angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarpunga. Ukiut marluinnaat Danmarkimi najugaqarnikuugama suna tamaat suli nutaajusutut misinnaqaaq, qallunaatoorpiarsinnaanngilangalu. Eqqaamaqqissaarpara pæda - gogit inimi imaluunniit allaffimmi oqaloqatigigaangakkit Kalaallit Nunaat eqqartor - neqaleraangat apeqqutinnaavat taannaajuaannartoq: ”Kalaallit Nunaannut utiss - avit?” Taamani qanoq isumaqarlutik aperisarnersut paasisarnikuunngilara, ullorlu manna tikillugu nalornisarlunga. Eqqarsartarnikuuvunga immaqa alapernaallutik aperisartut, imaluunniit 13-inik ukiulimmut apeqqutissaaleqillutik taamak aperis - arnersut? Meeraagama iluamik paasilluarsinnaanngilara. Ullumikkut ilimagaara taamani pædagogit paasinngikkaat Kalaallit Nunaat eqqartorusukkiga siunis - samik pilersaarusiornissaq, imaluunniit ataqqineqarunnaarnissamik ernumanera samminngikkaluarlugit. Itisuumik eqqartuinissamut qununata oqaloqatigiilluta.
Kalaallit Nunaat pillugu itisuumik eqqartuineq ajorpugut. Eqqarsartaatsikkut pe - qqissuunermut tunnganerusarput, angerlarsimaffiummi avataanut inissiisarneq peqquteqarpoq meeqqamut paasiuminaasinnaasumik. Immaqa aperisimassagaluarpunga: ”Kalaallit Nunaannukalaarnissaq immaqa pitsaassagaluarpoq?” Misiginarpormi eqqartornissaa saperrakkaat. Kimigiisernissara uanga aamma saperpara, misigisimanngilangami taamaaqqusaallunga. Meeraannaavungami. Kalaallit Nunaannut angalanissaq eqqartuleraangamikku soorlu alersit atisassamik qalipaataat sorliussanerinik eqqartuisut. Taamak nipilimmik eqqartuisaraluarlutik piaarisarsarsimagunanngillat. Massakkut aperisinnaajunnaareerpakka. Apererusukkaluarpunga, kukkusumimmi eqqartornissai kissaatiginngilara. Ullumikkut pædagogit oqaloqatiginissaat takorloorpiarsinnaanngilara, taamanimi immitsinnut attaveqarnerput angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarninnut tunngavoq. Apeqqutigerusutakka eqqarsaatinniinnikut amerlaqaat, ilisarisimanikuuaanngami. Apeqqutit uanga akisassarinerugunaraluarpakka.
Akissutit paaserusukkaluarlugit attaveqarfigiunnaarnikuuakka, ilami nuukkama aatsaat paasillualernikuuara pædagogit kalaallinik isiginnittariaasii pitsaanngitsut, sianiginngisannik aamma pigiliussimallugit. Taamak misigiunnaarnikuuvunga. Takorluukkat pigiliussimasakka iperarniarsarisariaqarsimavakka kalaaliuneralu tulluusimaarutigeqqilerlugu – tulluusimaarneq nungusarneqarani inerisarneqartussaasimagaluartoq.
Nassuerutigisariaqarpara najugaqarfiginikuusama eqqartuisarnikuunera peqqutaalluni Danmarkimi Kalaallit Nunaanniluunniit najugaqarusunnerlunga suli nalullugu, nalornineralu kukkusutut misinnarpoq. Naatsiivimmi arsaattarfimmi arsaattarpugut, inimi tammuunik pinnguaateqartarlutalu peqatigiittarluta. Imalu oqarfigitinnissara amigaatiginikuuara: ”Sorusunnerlutit paasissaqqaarpat. Massakkut paasisariaqanngilat. Piffissap takutikkumaarpaa.”
Andreas kisiat Kalaallit Nunaat pillugu eqqartueqatigisinnaanikuuara. Kikkut tamarmik naligiimmik pineqarnissaat taavalu meeqqat ilai pisariaqartitsinerusut inissaqartinneqarnissaat eqqumaffigisarnikooqai. Kisiartaalluni uagutsinnut najugaqartuusunut soqutiginnilluarlunilu paasinnilluartangaarami tissisaarisinnaasarpoq – annernanngitsumik nikanarsaasumiunngitsorlu. Pædagogit allat misiliisaraluarlutik isummatik pigiliutiinnakkatik iperarsinnaaneq ajoramikkit, quiasaarigaangamik tissinarneq ajorput. Andreas bamserujussuuvoq umilik kakiorninillu ulikkaartoq.
Pædagogit Københavnimi ukiumoortumik ”Grønland i Tivoli”-mi ilaqutakkalu peqataasarnitta pingaassusaanik nalornisilertarpaannga. Pædagogit isumaqarput ilaqutamma takunissai uannut iluaqutaanavianngitsoq. Ilinniakkaminni sammisimanngisatik eqqartorusunneq ajorpaat, taamaakkaluartorli Københavnimut Tivorleriarnissara pitsaanngitsutut nalilertarlugu.
Anaanarsiama Majap ullut ilaanni aperinikuuaanga: ”Sooruna nukipparujussuit piffissarujussuarlu atorlugit avissaartuuttutut misigisimasutit? Iluaqutissartai suugamik? Imaanngilaq ataasiinnarmik qinersisariaqartutit.” Silarsuaq nutaarluinnaq ammarpoq. Danmarkimiinnera tamangajaat suna qinissanerlugu ernummatiginikuuara. Maannali – siullerpaamik – paasineqarluarpunga. Avissaartuunerup suunera takuaa: imaaliallaannaq qinersisoqarsinnaanngitsoq. Danmarkimi nalimmassalluassaguma ”aaqqeqqaarnissara” pisariaqanngitsoq. Soormi qinersissagama? Kalaallit Nunaannimi Danmarkimilu peroriartorpunga. Nunat taakku asannissuseqarfigaakka – assigiinngitsutigut, aap, kisianni naligiimmik. Inunnguuserinngisannik suiaassuseqarnera peqqutaalluni angerlarsinnaannginnera aliasuutigaara. Neriuulli iperarusunngiivippara. Imminut eqqaasillungalu allanut eqqaasitsissutiginiartarpara kisimiinnata. Ilaanni misigisimanartarpoq kinaassusera inissaqartinneqanngitsoq, Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu. Misigisimanartarpoq sumiiffiit marluk akornanni puttalaarujoorluni, iluamillu nunasisinnaanani. Eqqarsartaatsimili tassani pujorsiorujoornianngilanga. Oqaatsikka, piorsarsimassusera kinaassuseralu timinni nammappakka – kialuunniit arsaarsinnaanngilaanga, nammineerlungami kinaassusera Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut eqqunnikuuara. Akitsuuteqarnikuuvoq – soormi?
Skovbyp avatinnguani angerlarsimaffittaara?
18-iliinnissama tungaanut Lindeholtimik taaguutilimmi najugaqarnikuuvunga. Skovbyp avatinnguani naasorissaasut illoraa. Isaaffianut sangugaani taaguut ujaqqami qalipassimavoq. Akuttusuumik eqqarsaatigisaraluarlugu takorloorsinnaavara. Naasorissaasut illuisa takisuut tunuanni, arsaattarfiup måliata sinaa trampoliinalu takuneqarsinnaapput, aamma naatsiiverujussuup ivigai qarsullugit isikkivik ersippoq. Illup qiterliup kiileriani uanga najugaqarnikuuvunga. Lindeholtimi kisiartaallunga taamani kalaaliuvunga. Taamaammat pædagogit Kalaallit Nunaat pillugu aperigaangata oqaluttuunissaannik akisussaasutut misigisarnikuuvunga. Eqqarsaatigilluarukku akisussaaffik uannut nunannullu tunnganerusoq ilimagaara, pædagoginuunngitsoq. Isummat pigiliutiinnakkat eqqartorneqaleraangata oqaloqatigiinneq allanngortarpoq. Inuit marluk akornanni oqaloqatigiinneq, inuit marluk qarasaasa iluanni oqaloqatigiinninngortarpoq.
Aatsaat 16-inik ukioqalerama inunnguuserinngisamik suiaassuseqarneq pillugu paasisaqarpunga. Sapaatip akunnerata naanerani ullaakkut Go’morgen Danmark inimi fjernsynikkut aallakaatippoq. Ullaakkorsioreertunga inunnguuserinngisaminik suiaassusilik aallakaatitami pulaartuuvoq. Tassani aatsaat paasivara inunnguuserinngisamik suiaassuseqartoqarsinnaasoq. Danmarkimi hormoninik nakorsaatitortalerpunga taamaasillungalu nunannut utersinnaajunnaarlunga.
Angerlarsimaffinnut Kalaallit Nunaannut attaveqarnerma pingaassusaa aasit malugaara, eqqartornissaalu qanoq ajornartiginersoq.
Inuusoqigama imminut illersornissara nalunaqaaq. Arlaannut akuusutut misiginissannik pisariaqartitsinerma illersornissaa, ilami ajunnginnissannut pingaaruteqaqimmat – akerlinganimmi misigineq tassaavoq avataaniittutut peqataatinneqanngitsutullu misigisimaneq. Ilaanni pædagogit akissutit pissarisatik pineq ajorpaat. Uanga, Kalaallit Nunaat kalaallillu akissutit pisariaqartitagut pineq ajorpagut. Peroriartorninni ilinniartinneqarpunga qallunaat ataqqissagikka. Taava immaqa taamaaliuinnarsimasunga. Ilunni soorunami kamallungalu aliasuttarpunga. Meerarli oqaasertaliinani akuuginnartoq ajortuliorneq ajorpoq. Inersimasut oqarfigisarpaannga uannut suna ajunnginnerpaanersoq, tassaavorlu Danmarkimi najugaqaannarlunga ullut ilaanni inersimasunngoruma Kalaallit Nunaannut feeriartassasunga. Piffissap ingerlanerani aperisarunnaarlutik qanoq isumaqarnerlutik oqaatigiinnartalerpaat. Oqaraangata: ”Danmarkimi najugaqarneq sungiuppat,” akerlilerneq ajorpakka. Meeqqat amerlanerpaat akerliliinavianngillat. Inuiaassusermut tunnganngiivippoq, inersimasulli suut pingaarnerinik oqartussaasuseqarnerannut tunngalluni. Aamma eqqaamassavarput qallunaajusut uanga takornarluinnakkannik, ilinniartariaqakkannik isiginnittaaseqarlutillu kulturillit. Inersimasut inuuninniittut sorpassuarnik ilinniartippaannga, uangarpiaallungali inooqataanissannut tunngavissannik ilikkartinngilaannga. Soorluluunniit akuutinniarnanga inissiinnaraannga. Taamani suli ukiukkut tujuuluaraqartarpunga, naamik, suli Danmarkimi najugaqarneq sungiunnikuunngilara. Soormiuna taava oqartartut Danmarkimi najugaqarneq sungiunnikuusimagiga? Peqquteqarsimassaaq.
Misiginartarnikuuvoq Danmark ”ajunngitsuusoq” Kalaallit Nunaallu ”ajoqutaasoq”, uangalu tassunga erligisannik iperaasariaqassagaluarumaluunniit tulluarsartariaqartunga. Avissaartuuttutut misigisimavunga. Danmarkimiikkaangama aperineqartarpunga qaqugu angerlarniarnersunga. Ilaquttakka Kalaallit Nunaanniittut oqaloqatigigaangakkit aperisarpaannga qaqugu angerlarniarnersunga. Angerlarsimaffilli suunersoq nalusutut ippara. Meeraannaallunga aali silarsuit assigiinngitsut marluk akornanni qinersinissannik piumaffigineqarpunga. Silarsuit assigiinngitsut marluk eqqartorneqarnerat paasiuminaannikuuvoq. Ulloq manna tikillugu paasiuminaappoq.
Kinaassuseq eqqussaq
Taamani atuarfimmi inunnik tarrarsorfissaqanngiivippunga. Atuartut qallunaajoqaat. ”Rød grød med fløde”-mik oqaraangama soorlu inuunera tamaat Danmarkimi najugaqarnikoq, meeraqatimali illaatigiuarpaat. Nik & Jay tusarnaartarpaat, uangalu Julie Berthelsen tusarnaartarpara. Juliemi tarrarsorfigisinnaavara. Eqqarsartarpunga inuppassuit aamma tarrarsorfigisinnaagaluarlugu nalorrakkaat.
Kisimiittutut misigalungalu uanga nammineq qinigarinngisannik isigineqartutut misiginikuuvunga. Kalaallit Nunaannut tunngasumik eqqartuisoqaleraangat kikkut tamarmik qiviartarpaannga. Misigisimanikuuvunga nunarujussuaq kisima takutittussaallugu, uffa taamani meeraannaasunga inissaqartutut misigerusuttoq. Atualerama ilinniartitsisora oqaluttualiaaqqamik atuffassivoq. Oqaluttualiaaqqami kalaaleqarpoq. Kalaalertatuaagama qiviariarlunga aperivoq: ”Danmarkimiiginnassavit, imaluunniit angerlangajalerpit?”
Ilinniartitsisup atuaqatikka tamarmik tusaasut aperimmanga ”angerlarniarnersunga”, pissaanermik atuivoq. Ajunngitsuinnarmik eqqarsarluni aperinngilaq. Meeqqat avataannut inissippunga, naluaralu sumiinnersoq – soorlu uanga utaqqiisaasumik tikeraaq maaniittussaanngitsoq. Ulloq manna tikillugu oqaatsit tassaapput kiap ”eqqortumik” qallunaajuneranik taavalu kiap ”tikeraajuneranik” oqaluttuartut. Meeraallunga taamatut qiterpiaanut inissinneqarnera qanoq qisuariarfigissanerlugu naluuittarnikuuara. Ima akisimassagaluarpunga: ”Sooruna atuaqatima saanni taamatut aperivit? Meeraannaavunga, naluara. Maaniinnera naammanngila?” Taamaattuunngilangali. Misigittaatsoq, nillertoq isertuanngitsorlu – qanorsuaq taarusukkukku tassa illit. Sjællandimeersumut taamak aperisimassagaluarnerpa? Allatut oqaluttarlunilu pissuseqarluni nalorninartuusoq paasisinnaassagaluarpaa – tapersersuillunillu?
Erloqerujussuarnerit apeqquterujussuillu
Eqqarsaatigillattaasarpara immitsinnut qanoq pissuseqarfigissanerluta nalusaripput. Naluarput qanoq isilluta imminut illersornata tusarnaarsinnaanerluta. Qanoq isilluta immitsinnut isigisinnaanerluta nalilersuinata. Qanoq isilluta allat anniaataat nammineq anniaatigilernagit inissaqartissinnaaneripput. Qisuariarnissarput sungiunnikuungaaratsigu najuunnissarput puigornikuuarput.
Kalaallit Nunaata Danmarkillu pissanganartorsiorfii malugiuaannarpakka. Uagut akornitsinni. Naluarput qanoq immitsinnut pissusilersorfigissanerluta. Paatsooqatigiilluta oqaloqatigiittarpugut; oqaatsit atuinnarnagit aamma timitsinnik, isitsinnik peqannginnitsigullu oqaloqatigiinnitsigut. Oqaaseqannginneq akuersinertut, kamassaqarneq qujasuinnertut anniarnerlu sanngiinnertut paasisarparput. Oqaloqatigiissinnaaneq ilikkarnikuunngilarput; oqaatsinut tunnganngitsut, inuppalaarnermulli tunngasut.
Pinikut kisiisa pineqanngillat. Ullumikkut immitsinnut isiginnittariaatsitsinnut tunngavoq. Danmarkip Kalaallit Nunaat pigisutut annatassatulluunniit isigaa. Kalaallit Nunaat Danmark tigooraasimasutut sulilu tigooraasutut isigaa. Naligiilluta isiginissarput ilikkarnikuunngilarput. Immitsinnut sapinnginnissarput ilikkaannarnikuuarput. Naammanngilaq. Naapiffeqartariaqarpugut, inummiit inummut. Soqutiginnivilluta ataqqinnillutalu naapikkaangatta, isummat pigiliutiinnakkat pissaaneqarniunnerillu qimallugit, namminiussuserput ilumoortoq atorlugu, immitsinnut takunissatsinnut periarfissaqalissaagut. Oqaluttuarisaanerput, isummagut nutaartaqanngitsut naatsorsuutigullu puigulaarlugit, inuttut misilittagalittut, takorluugalittut misigissusilittullu immitsinnut isigaluta.
Tassunga killissagutta ilumoorusunnersuatta iperalaarnissaanut sapiiserluta paasinninniarnissarput pisariaqarpoq. Sapiiserluta qalleraagata nalilersuigatalu tusarnaarluta. Aatsaat inuunitsinni piviusut pillugit immitsinnut tusarnaalerutta, iliuuserisartakkavut uteqattaarunnaassapput.
I hated it to fit in. The girls my age had blonde hair, light skin, green or blue eyes. Nothing of the sort I had.
Denmark
I always grew up believing that we were in the wrong.
As we were “alcoholic, suicidal, and drug abusers.”
I was told by the people surrounding me that everyone from my home, my family
and my friends were bad people, and I was lucky to be different from them.
That I had a chance to change before it was too late.
But what was there to change?
I had everything a child would want and need in their life.
Love, peace and care.
It all became clear to me after we moved away from home to a place where
the air was warmer and the ground green, though not like how it was at home.
It was green. Green without the fruit or the berries. Green without the life the
animals brought – the change and passage of nature they overcame every year.
Simple and just.
It was warmer too. My skin glowed under the sun and wasn’t as irritated as it
was at home. I saw my people there, yet the whispers of the others lingered over
their heads, burdening them with their heritage.
The pride and joy of being Inuk wasn’t as bright and strong as it used to be.
Suddenly, the green turned ugly. The berries, bitter. The animals, evil. The others
told us there was no green to begin with. Hatred lingered in their gazes, belittling
their ancestors for their beliefs and ways.
At that age, I didn’t understand much of the difference that we had, the barrier
of who was who, better and worse.
Us and them.
I clearly remember a project at school where we were asked to tell the story of
a country and its most known explorer—the “founder”.
I had my heart set on Spain. I was in awe of their culture and found their history
fascinating. However, just before I started my research about the country, my
teacher handed me a book about Greenland. Since it was my home, my land, I
was obligated to tell a story about Greenland. About our “founder”.
“You’re a Greenlander, I think it’ll go well with you talking about Greenland.”
He addressed me.
“Greenlander.”
I didn’t mind the word, neither did I correct him – he was right. It was just that I
had never addressed myself as such, but as Inuk, a human, a person.
I remember my classmates being grateful they hadn’t been assigned Greenland.
And I remember beginning to resent having it myself, following in their direction
of hate and disappointment.
I hated it to fit in. The girls my age had blonde hair, light skin, green or blue eyes.
Nothing of the sort I had.
I may not have looked like them, but that didn’t mean I couldn’t act like them.
I started to hide my identity, my heritage, so I could be just. Like. Them.
I started to change into someone I didn’t know. Someone who my family couldn’trecognize.
I turned into someone who wasn’t me.
I started listening to the same words others before me had heard, and the words
hung heavy on my mind and soul, dragging me deeper into the self-loathing.
“Be happy we saved you and not someone else.”
“We did those things with the best intention.”
And it stayed like that, me belittling myself and who I was, until we moved away
to Greenland again, back home, but it wasn’t my home anymore.
Or was it?
Greenland & Alaska
Back in Greenland, my mother pushed me to practice our culture, how to drum
dance and sing, but it never really stuck until she made me apply for the Artic Win-
ter Games Culture Delegation, in which I had low hopes of being accepted into.
I mean, what was there to accept about me? I could do nothing. I didn’t know
how to perform. Sure, my mom had pushed me to learn how to drum dance,
but again, it didn’t stick with me. All I could do was draw and design, show off
my artistic skills and maybe help design something to be used at the games or
perhaps a performance.
After I sent my application, I almost forgot about it. As the months passed, I went
on with my life, focusing on my education. That was until my mom’s close friend
called me. Why doesn’t she call my mom directly? I thought. ”Congratulations
Aviâja. You’re one of the first ones to be accepted for the Arctic Winter Games
Culture Delegation. You’re going to be performing in Alaska.
”I was confused, excited, yet anxious. What if I disappoint them?
I could barely fully speak Greenlandic. I had removed myself from the mindset
that I was a Greenlander, and now I was suddenly thrown into the world of culture
and identity. I was lost. The question rose: “Who was I?”
I was a Greenlander, right? No. I didn’t have a right to be a Greenlander—I could
barely speak the language! And I wasn’t exactly fighting to show that I was a
Greenlander.
I was “fake.”
But I had a chance to change that. I had a chance to make good.
And that’s what I did.
I practiced, made mistakes and learned.
Over the course of several weeks, we created a performance. It was rooted in
mask dancing and drum dancing. It was different from what I had seen before.
It was wonderful, mind blowing.
Had I really been distancing myself from this?
Kept away from expressing my culture because of shame?
Shame over who I was and came from?
It was ridiculous, I was ridiculous.
I changed myself to fit in and be just like the others, but then again, I was just
a child.
I was just a child when people pressured me because of my culture, of who I
was and could become.
“Alcoholic.”
“Suicidal.”
“Drug abuser.”
“Greenlander.”
I was just a child.
And finally, when we had finalized our performance and traveled all the way over
to Alaska, I realized the difference between us and them.
They wore their culture with pride, dignity and respect, showing off their unique
and beautiful culture proudly. Something I hadn’t seen, something that was alien
to me.
Something I was jealous of, and something I wanted to change.
I wanted that pride, that joy of being who you were born to be.
And that’s what I’m still working with today: to ignore the teachings of those
who speak with degradation and injustice. I listen to my elders’ teachings, their
stories, and carry on their knowledge to others by performing, holding speeches
and creating stories of my own.
Now, when I see green, I see berries with sweet juice, I see animals nurturing
their young ones, I see my ancestors, sisters and brothers. I see Inuit.
"Kinaassusera kimulluunniit takutinnikuunngilara, ilaqutannut, kammalaatinnut nalunngisannulluunniit. Ilisarisimanngilaannga"
Qaqortumi illup qalia seqernup qinngorpaa, atinnilu qaliaasaq quatsissimavoq. Quasangaarmat siullermik isikkakka tutiffissaaruteriarlugit timiga tamaat aqussinnaajunnaarpara. Qaliatigut uattut takitigisumik sisuvunga. Qaratsanni pisoq kigaatsumik aallakaateqqittutut ippoq. Qaliata killinganut killillarlungalu sinarsuatigut kuuffimmik tigoriaanera. Ammut isigivunga, taava sivikitsukullammik sisoorninni qulaanniit ammut imminut isigivunga. Sivikitsukullammik piffissaq unittutut ippoq inuunermilu pisunik eqqaamasaqarsinnaanngilanga.
______________________________________________________________________________________________________________________________________
Atilit nipimik naammagittaalliortut.
Qimmiutiga Allu ilagalugu umiatsiarpunga.
Allu napparsimagaangama siniffinni.
Allu scooterimi nissumma akornanni.
Snescooterimilu.
Narsami qaqqat portusuut marluk.
Anitsiarfinni Krydertaalluni
Soraaraangama kisimiinniassagama angerlapallattarnera.
Papikuujuk oqalungajattartoq tungujortoq
sungaartorlu inimi.
Ataatarsiaralu aqisserniartarnerput.
Akalu najagalu firehjulertarnerput hiistinillu marsertarnerput.
Pannakaanik sassaasarnera, nalunnginnamiummi ma-
marersuaarivut.
Igalikumi aasakkut fiistertitsinermi grillerisarnerit qulimiguulillu.
Apersortinnera eqqaamanngingajaavippara.
Efterskolima ilusaa titartarlugu.
Suleqatimma qungujullutik ”Qallunaaq”-mik taagoraannga.
Qatanngutikka oqaloqatigerpiarneq ajorpakka, aamma ilagigaangakkit.
Ullut arlallit inissiamiittarnera allanut attaveqanngiivillunga.
Paasinikuuara ataatama issanngusarneq
toqqutigisimagaa.
Anaanaga nipaatsuuvoq, assigaaralu.
Ajaga aperivoq imminut nassaariniarnersunga. Soorlu nalus-
sanngikkaluaraa apeqqut akisinnaanngikkiga.
Massakkulluunniit imminut eqqarsaatiginngilanga.
Tupinnaq arlaleriarlunga kammalaatikka inuunermik kipisitserusuttut
unitsinnikuugikka.
Piaarinaatsoornanga nakkarnissara
eqqarsaatiginikuugiga.
Sisamanik ateqarpunga. Systemimi Kristenimik ateqarpunga, ilaquttama Ivimmik taajorpaannga. Kalaallit Nunaanni allat Ilannguamik taajorpaannga Danmarkimilu Ianimik taajorneqartarlunga. Efterskolerlunga ilinniartitsisumma kissaatigimmagu taamak atserneqarpunga. Ilannguamik oqarnissartik nalugamikku, immaqa ateq alla taajuminarnerulaartoq ajornannginnerussagaluartoq? Imminut ilisarisimavallaannginnerma peqqutai ilaanni paaseqqissaartarpakka.
Narsami Narsarsuarmilu peroriartorpunga. Atuarfimmi inuit ilaasa sanngiitsutut isigisarpaannga, ajortumik pisariaannartut. Atuaqatima uparuartuleraangannga iliuusissaaleqisarnikuuvunga. Tunuarsimaarneq qimaaffigaara, maannalu tunuarsimaarneq kinaassutsinnut ilaaginnalernikuuvoq. Ulloq manna tikillugu oqaluttarput kisimiinnerooq nuannarigiga. Arfinilinnik ukioqarlunga ilaquttannit peersitaallunga ilaqutarsiaqalerama ittuutunera sakkortusivoq. Taamani avissaartitaanerput anaanama nipangiusimaannarpaa, uangalu nipaatsumik akuerinikuuara. Qanittumili nipaanneq naavoq, ajamami oqaluttuuppaanga taamani angerlarsimaffitsinni nipiliorpallaartarsimagatta atilitta unnerluutigisimagaatigut. Immaqa qatanngutikkalu pinnguarlutalu arpaqattaartaratta. Unnerluutiginninnikut maanna toqunikuupput. Ajaga oqarpoq ilaqutariinnerput sequmimmassuk Guutip pillarsimagai. Qatanngutikka marluk maanna aamma toqunikuupput. Naluara sooq Guutip taakku pillarusussimanerai.
Silaannarmiillunga siunni inuunera assilissatut ingerlalinngitsiartoq suleqatikkalu iikkat natillu imermik innarlertissimasut piialeruttorpagut. Taamani ilinniartuuvunga. Maanna sanasuuvunga ilinniarsimasoq, sivisuumillu Danmarkimi suliffissarsiortuunikuuvunga. Qinnuteqaatikka tamarmik emailinni akineqaratik uninngaannartarput. Sanasunik amigaateqartoqarnerartaraluarpaat? Kalaallit Nunaannut uternissara aalajangiunnikuuara Danmarkimi suliffissaqannginnama. Nuuttariaqarnera nuannarinngikkaluarpara, maannali inissisimaninni qaamaneq takusinnaanngilara.
Qaqortumi nakkarnerma kingorna eqqaamasaqarsinnaanera killeqalernikuuvoq, kisianni kisimiittuujuaannarnikuunera kingumut eqqamavara, tupinnanngilarli, iliuutsigummi uteqattaaraangatsigit pikkoriffigilertarpagut. Inissianniilli anilaarusuttaraluarneq allanngorneq ajorpoq. Soorlumi silammut aqqut aqquteqanngitsumut killeqqittuartoq.
[Allakat]
[Hejsa, qanoq ippit?]
[Hej Ian, ajunngilanga, illimmi?]
[Ajunngeqaanga,
weekend-imi
naapikkusuppit?]
[Taamaaliorsinnaavugut.
Qallippat
tutaqalaaginnarisa.]
[Ilumut!]
[Hej, ajoraluartumik
weekendimi
naapissinnaajunnaarpunga…]
[Okay, ajunngilaq ulloq alla:) ]
Kiisami ikinngutikka ilagalugit illoqarfissiorpugut Københavnimilu imerniartarfiit assigiinngitsut alakkalaaqattaarlugit. ”Kalaalipalaanuku,” qallunaat inuinnaat ingerlannginnerminni oqarput. Aatsaannguummat oqarfigitippugut ”Allamut inginniaritsi. Oqaloqatigerusunngilassi.” Soqutiginngiinnarlugit imerniartarfiup kajortup silataani seqinnarimmi issiaannarpugut. Qujanartumik, kingusinnerusukkumi savalimmiormiut Sydeuropamiullu ilaserivaatigut. Suminngaanneernersugut qanorlu innersugut paaserusuppaat. Tissinakujuusappoq Danmarkimi inunni naapittakkanni inussiarnersut amerlanerit allamiuusarmata.
Qujanartumik ammima qalipaataa peqqutaalluni nikanarsarneqarpiarneq ajorpunga, qujallunimi oqarsinnaagaani. Taamak pisoqarsinnaanerami aamma killeqarpoq, inigami qimappiartarunnaarnikuuara. Ilaanni kissaatigisaraluarpara ikingutimma eqqaanniissinnaallunga, eqqarsaatilli misigissutsillu sarsuaannalertarput; kiserlioraangama piumagaluarlungaluunniit takusaqarusunneq ajorpunga.
Ilagisaqaraangama misigisimasarpunga suna tamarmi uninngasoq. Eqqarsaatsikka tammartarput misigilertarlungalu soorlu
imaqaranga.
Piffissaq kingulleq sinissuaaqattaarpunga. Imaluunniit ulloq naasarpara mobilerujoorlunga. Ullaakkut iteraangama makinnissannut oqimaappallaartutut misigisimasarpunga, imminulli eqqaaseqqittarpunga pisarnittut piniaruma makittariaqarlunga.
Uffarlunga,
Simernerit qernertut salillugit,
saaguerlunga
assiaqut taartoq peerlugu,
silaannarissarlunga,
putsumiit anillunga.
Eqqarsarpunga pisarnittut iliortarnera attatiinnartariaqarlugu. Upperaara inuk inuusoq ajunngitsumik anngussivigineqarumaartoq.
Inuuninni pisimasut putsutut ipput, naluara peqquteqarnersoq imaluunniit naamik. Nalunngilarali kingumut qiviarpiarneq ajorlunga. Suna tamaat assallugu saqqummertariaqanngilara. Nalunngilara inuuneq mallisuulli ingerlasoq, eqqarsarpungalu suna tamaat kissaatigisattut piinnarsinnaanngitsoq. Tunniutiinnarusuttarnikuuvunga, misigissuserlu taanna takkukkaangat eqqarsartarpunga aqagu ulloq nutaajusoq, immaqalu tassani nuannaalerumaarlunga.
Kinaassusera kimulluunniit takutinnikuunngilara, ilaqutannut, kammalaatinnut nalunngisannulluunniit. Ilisarisimanngilaannga. Nalunngiinnarpaat ilagigaangakkit qanoq ittuusarnersunga. Toqqorternikuungaarama Kalaallit Nunaanni oqartussaasut attaviginikuuaannga pillunga paasissutissaateqannginnamik. Akinikuunngilakka. Nunarsuarmit, ikinngutinnit uannullu nuannaalersitsisarsimasunit immikkuulernikuuvunga. Taamatut ajunnginneruvoq, allanummi misigissutsima takutinnissai annilaangagaara, taamaasillungalu aamma ulloq unnuarlu eqqarsarpallaarujussuartariaqarnanga. Inunnik ilagisaqarusukkaluarninnik isummakka paalernerini uisaruserlunga allamut saassaat pitsavik appippara: Shania Twainip erinarsugaa ”From This Moment On”, quiassuarnangajattumik asanninnermut piumasaqaatitaqanngitsumut tunngasoq.
“From this moment, I have been blessed” erinarsorpoq, uangalu anngaavunga. Misigisimasarpunga qinnutiginngikkaluarlugu illersorneqartuarlunga, naamik nalunngisarpassuakka. Toqu pinnguarigamikku Guutip pillarnikuuai. Immaqaana Guutip illersormanga suli maaniittunga. Ullorpassuit nuannersut ingerlannikuuakka, misigisalli sakkortuut kiilorpassuit nammataraakka. Inuup nammassinnaanngisaattut tonsitut misinnarsinnaasarput, taamaattorlu ilaanni malugisaarunneq oqinneruliinnartarluni. Ilaanni nukeeruttarpunga eqqarsartarlungalu misigerusutakka misigereersimallugit. Nalunngilarali taamaaliorneq akilersinnaanngitsoq. Inuuneq suli takusimanngisara siunniippoq.
_____________________________________________________________________________________________________________________________________
Sinarsuagut kuuffik tigoriaraluarlugu itigarpunga atinnilu tummeqqat ujaqqanik sanaat takullugit. Isikkama tuffiat manngersoq sakkortoqisorlu. Qitera pukusoralu ujaqqanit aqqunartiterneqartut. Minutsi ataaseq silaannaqanngitsumi piuneq toqusimasutullu misigisimaneq ilisarnartoq. Namminermut tunneq eqqissiallannartutut misinnaannarporluunniit.
"Arlaleriarlunga aamma oqarfigitinnikuuvunga kalaaliungaluarlunga silappaarit tunga pinnerlungalu, tamannali nersuinerunngilaq"
”Kalaalikasik” ”Grønlænderstiv”
”Eskimuupalaaq imerajuttoq” “Imerajuttoq”
”Nunasinikorsuit” ”Har du fået grønlandsk rundstykke?”
”Kalaalioruttorluni silalik” ”Pigivatsigit”
”Ilaquttaminnik atoqateqartartut” ”Uagoqanngippat suunngilasi”
Tassa qallunaat ilaasa uatsinnut kalaallinut oqaasinnaavisa ilaannaat.
1721-mili ajoqersuiartortitaq Hans Egede siuttoralugu qallunaat Kalaallit Nunaat nunasiaatigilernikuuaat, ullumikkullu namminersornerulernikuugaluarluta danskit naalagaanerunerat ersarittarpoq. Qallunaap Kalaallit Nunaanni tikilluaqqusaasutut misiginera, kalaallip Danmarkimi tikilluaqqusaasutut misigineraniit allaavoq. Assersuutigalugu amerlanerpaajusugut qallunaatut oqalussinnaavugut, qallunaatoorpiarsinnaanngitsullu sapinngisartik tamaat oqalunniarsarisarlutik. Danmarkimukarnissaq kalaalliniit amerlanerpaanniit pinngitsoorneqarsinnaanngilaq, inuimmi ilaquttatik tikeraartarpaat ilinniariarlutilluunniit. Anaanaga qulinik ukioqarluni qallunaatut ilinniartinneqariarluni Danmarkimut aallartitaanikuuvoq. Angakka marluk aamma taamatut, qujanartumilli nuannersumik misigisaqarlutik. Illit meeqqat qulinik ukiulik kalaallisut ilikkarniassammat Kalaallit Nunaannut aallartinnissaa takorloorsinnaaviuk?
Uanga qallunaatut oqaluttarpunga “kalaalivittullu” isikkoqarnanga, taamaasillungalu kalaallit misigisartagaasa ajornersaat misiginikuunagit. Imillatuaraangama oqaaseqarfigineqallattaasarpunga, imerajuttutummi isigineqakajuttarpugut. Arlaleriarlunga aamma oqarfigitinnikuuvunga kalaaliungaluarlunga silappaarittunga pinnerlungalu, tamannali nersuinerunngilaq. Oqaluttuakka kalaallit allat misigisartagaannut sanilliullugit suunngillat, taamaakkaluartorli kinaassusitsinnut ilusilersueqataapput, ingammik nunami naligisorisami najugaqarluni. Akutaaneq peqqutaalluni silappaarinnerartinneq qanoq eqqumiitsiginersoq takorloorsinnaaviuk? Imaluunniit qallunaatut isikkoqarneq peqqutaalluni ilagineqarumannginneq ?
Ilaqutamma angalaneq nuannarisorujussuuaat, ukiorpassuarnilu ukiut tamaasa nunamut tikinnikuunngisatsinnut angalasarnerput ileqqorinikuuarput. Taamaammat nalunngilara ataqqeqatigiinneq nunani allani nassaassaasoq. Nunani allani inunnik naapitsigaangatta, alapernaallutillu nuna ilisimasaqarfiginngisartik pillugu paasisaqarusuttuarput. Feeriarnitsinniit eqqaamasakka nuannersut amerlaqaat, feeriarnitsinni inunnik kalaaliunerput tunngavigalugu nikassaasunik qinngarsuisunillu naapitsinikuunngilagut. Qinngarsuineq Danmarkimi kisimi puttuttarpoq. Tupinnaqaaq qallunaat amerlanerpaat Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasaqanngitsut, uagut ukiut qulersuit meeqqat atuarfianni atuarnitsinni qallunaatut ilinniarlutalu, oqaluttuarisaanermi Danmark pillugu ilinniartitaasaratta.
Inuit ilaat ilisimasakissinnaasarput, tamannalu ajortuunngilaq. Ilisimasakinnermiilli qinngarsuinerup pinngortarnera nuannarinngilara. Qallunaanik Kalaallit Nunaat pillugu ilikkagaqarusuttunik naapitsinikuuvunga, aamma qallunaamik aataqarpunga (anaananniit) Kalaallit Nunaannut asannilernikumik. Kalaallit Nunaannut suliartorluni nuukkami aanaga naapinnikuuaa, kingusiinnarlu katillugu. Inuunermi affaa sinnerlugu Kalaallit Nunaanni najugaqaraluarluni qallunaajunini puigunngisaannarpaa. Nunagisani, inunngorfini tulluusimaarutigisaraluarlugu Kalaallit Nunaannut asannilerpoq, toqungamilu kissaatigisamisut nunatsinni ilisaalluni. Danmarkip Kalaallit Nunaatalu atanerat nalorninartileraangakku aanakkukka kingumut eqqarsaatigisarpakka. Inunnimmi allanik taamak imminnut asatigisunik naapitsinikuunngilanga, uangalu siunissami asanninneq taamaattoq nanerusuppara. Aatama Kalaallit Nunaannut atanerata, siunissami nunat tamaginni ataqqeqatigiilernissatsinnut neriuuteqalersippaanga.
Qallunaatut oqalugit
Naalagaaffeqatigiinnermi 2004-mi inunngorpunga, eqqorluarlugu Nuummi, Kalaallit Nunaanni illoqarfiit pingaarnersaat. Naalagaaffeqatigiinneq naligiissorisimasara. Kalaallisut ilitsoqqussaqarpunga, kalaallisuinnarli oqaluttaraluarlunga meeqqerivimmut qallunaanik amerlanerussuteqartumut nuunnikuuvunga.
Qaammatit amerlanngitsut ingerlanerini kalaallisut oqalussaavippunga. Tassanngaannaq kalaalimerngit mamarilluinnakkakka mamariunnaarpakka. Ukiukillunga kalaallit inuiaat akornanni qallunaat naalagaanerunerat ilikkarnikuuara. Meeraannaavugut, pissutsinullu malerutiinnarnissaq ilikkapallappara.
Alligama meeqqat atuarfianni kalaallisut oqaatsikka uteqqipput. Atuaqatikkalu nuannisaaqatigiittarpugut, Danmarkimiilli naturfagertitsisoqaleratta tamanna allanngorpoq. Eqqaamaqqissaarpara ataasiaq eqimattani suliaqarluta atuartuusugut kalaallisut oqaloqatigeerrakkatta. Tassanngaannaq ilinniartitsisup nilliaffigilerpaatigut. Ilinniartitsisup “qaartoornera” annilaarnareqaarput. Ilinniartitsisup kalaallisut ilitsoqqussatsinnik oqaloqatigiinnerput paasisinnaannginnamiuk kamappoq. Paasisinnaanngisaanik oqaloqatigiikkatta ingutsinerarpaatigut qallunaatullu oqalunnissatsinnut piumaffigaluta. Taamak pisoqarnera atuarfimmi perulluliortitsivoq, naturfagileraangattalu qallunaatut oqaluttalernitsinnik kinguneqarluni. Illit meeqqat atuarfimmiit qallunaajusumiit angerlarluni, qallunaatut oqalunnini peqqutigalugu ilinniartitsisuminiit nilliaffigitillunilu naveersissimanerartoq takorloorsinnaaviuk?
Ilinniarnertuunngorniarfimmi assipajaavanik misigisaqarpunga. Oqaatsitigut pisinnaasakka ajunngittuaannarnikuupput. Ilinniarnitta naammassilernerani psykologi-mi misilitsilerlunga, oqaluttariarsornermi misilitsilernermi aatsaat taamak annilaangatigaanga. Uanniit siulliullutik misilitsittut nalunngisareriarakkit pissangaqataavunga. Siulleq silappaarissorujussuullunilu pikkorittoq, atuarnitsinnilu peqataalluartartoq nalunngilara. Misilitsittarfimmiit anillammat ingerlanerlussimasoq malugisinnaavara. 02-simavoq. Ernumalerpunga, ilami taamak appasitsigisumik karakteerilerneqarsimaguni uanga taava qanoq karakteeriligaassagama? Tupaallannaannartumik misilitsilluarlunga 12-erpunga. Eqqarsalerpunga, sunamita uanga sapinngisara taassuma sapersimagaa? Nuup avataaneersut kalaallisut oqalunnerusarput tamannalu peqqutaagunarpoq angusarissaannginneranut. Ilinniarnertuunngorniarfimmi nalunngisanni pikkorinnersaat ilaraat, qallunaatulli pikkorippallaanngilaq. Censori misilitsitsisorlu qallunaajupput. Nammineq oqaatsimi atornissaannut periarfissinneqarsimagaluaruni allatut kinguneqarsimassagaluarnerpa? Illit ilinniarnertuunngorniarfimmi inaarutaasumik misilitsinninni, censori misilitsitsisorlu ilitsoqqussannik oqalussinnaannginnerat takorloorsinnaaviuk?
Piniarneq
Meeraallunga qoorortuumik seqqorneq ilikkarpara. Sakkortorpaluppoq, kalaallinulli pissusissamisut ippoq. Qatanngutigiinni tallimaasuni angajullersaagama, siullersaallunga piniarneq ilinniarpara. Ataatagalu misigisagut nuannersut qujamasuutigiuarpakka. Misigissutsit pillugit oqaloqatigisinnaanngilara, pinngortitamiikkaangattali uannut asanninnerujussua malugerujussuartarpara. Ataatama uumaniarnermik ilinniartinnikuuaanga, pinngortitamiinnaanngitsoq, sianissutsikkulli aamma. Ilinniartinnikuuaanga orlugaangama nikueqqittuaannassasunga aniguiffissaqartuaannartungalu. Piniartarnitsinniit eqqaamasamma ilagaat taamani kuuk sarfaqisoq ikaarsinnaajunnaaranni. Ataataga utiinnarani nammallunga kuukkut ikaaruppaanga.
Unamminartoqaraluaraangat nakimaallunga nikorfanissannut ilinniartinnikuuaanga. Pinngortitamut ataqqinninnerujussuara ataatanniit taamatuttaaq ilikkarpara. Ukiukillunga tuttussimatilluta tuttumik atorluaanissannik ilinniartinnikuuanga. Piniakkat uatsinnut naammattut kisiisa piniartuaannarpavut, ataatamalu piniakkatsinnik qujamasunnera ersarittuarpoq. Taamani sisamanik tuttussimalluni, naliginnaasumik sisamanik nammanneq ajornaraluartoq, nammineerluni apuussinera qujamasunneranut takutitsivoq. Piniakkani asiutiinnannginniassammata kisimiilluni kilometererpassuit pinngortitarsuarmi pisuppoq. Sakkortusimangaarmat aqaguani sanneqqangaarami pisussinnaanngilaq. Ataataga nuannaartorinerpaasama ilagaat, angutimik allamik pinngortitamik inunnillu taamak ataqqinnitsigisumik naapitsinikuunngisaannarpunga. Illit nammineerlutit puuluki økologiskeq aallaanissaa takorloorsinnaaviuk? Nettomut nersussuup neqaanik manninnillu økologiskinik pisiniarnak.
Piniarnerup nuannequtaasa ilaat tassaavoq anaanaga nuannaartoq, ulloq naallugu pisaqarsimanitsinnik pissangalluni utaqqisimasoq takussallugu. Pisaqarsimaguttami ukiornissaanut qerititsivimmi nerisassaateqalissaagut. Anaanaga aavariaqataaneq ajorpoq, uteraangattali aattuisuusarluni. Qasugaluaraangamiluunniit ikiuutaajuarpoq. Anaanama pitsaassusaa nallerneqarsinnaanngilaq. Ilaquttat asanninnermik ataatsimoornermillu pingaartitsinerpaat inooqatigaakka. Anaanama qatanngutikka pimisut piuaannarnikuuai, inuunitsinnilu najuussimanngikkaluarpat taamak ingerlalluartigisimanaviarata ilimagisarpara. Anaanama aamma ilinniartinnikuuanga aqagussaq nutaajuaannartoq. Ippassaq pisut allanngortissinnaanngilavut – siumuinnaq isigisinnaavugut. Anaanaga arnaavoq tunniutiinnanngisaannartoq. Qanorluunniit ajortigigaluaruma aaliangiussinikkaanissannik ilinniartinnikuuaanga. Kalaalerpassuit allat assigalugit isumassuisuuvoq, taamaattoq aamma eqqaanissaa pingaartippara, inuuninnimi arnani pingaarnersaavoq.
Taartumi Qaamaneq
Nunarsuarmi Kalaallit Nunaat nunani kusanarnersaasa ilagaat, nassuiagassaanngitsumillu pinngortitaqarluni.
Takorlooruk Arsarnerit qitittut
Silaannaq mingueqqinnaaq
Qilak qilammi takunngisaannakkannik Nipaassuaq killitsinnartumik nipaattoq
Ilulissat illorsuartut angitigisut Eqqissisimaneq iluunngartoq
Inuunerullu kusanarsinnaanerattut Kalaallit Nunaat aamma taartumik qulisimasinnaavoq. Ilaqutariit arlariit alianartunik nalaataqartarput. 12-inik ukioqarlunga pisoq eqqaamasanni nuannersuunngilaq. Ilutinni nalunngisara ilaquttanilu angalaarlutik ajutoorput. Iluliaminermut aporlutik tamarmik angallammiit miloriussaasimapput. Ilaquttani ipillutik ajunaartut isigisimavai. Kisiartaalluni aniguivoq. Nunaqqataasut tapersersuinertik takutikkusullugu aningaasanik katersipput, ullorli taanna nukappiaqqap annaasai taarserneqarsinnaanngillat. Inuunerup qanoq peqqarniitsigisinnaaneranut takussutissaavoq.
Inuuneq artornarlunilu sapernarsinnaagaluaqisoq seqineq nuiuarpoq. Inuiaqatigiit ikitsut 56.000-iinnaagatta immitsinnut ilisarisimaqaagut. Taamatut pisoqaraangat tamatta eqqugaasarpugut, ikeqaagummi. Taamaammat ataatsimoornissarput pisariaqarluinnarpoq. Nukappiaqqap misigisaa eqqarsaatigisaqaara, oqaluttuarineranilu oqariartuutigerusuppara avatangiiserput ajunngitsorpassuarnik ulikkaaraluarluni inuuneq allanngoriataarsinnaammat.
Qoorortooq apersortittumut nuannaarutaasinnaaqisoq, aamma aliasunnermik pilersitsisinnaavoq. Kalaallit Nunaanni agguaqatigiissillugu imminut toquttartut nunarsuarmi amerlanerpaat ilagaat. Inuit tamarmik imminut toqunnikumik nalunngisaqarput, uangami aamma. Iliveqarfiit anersaanik inuusuttunik ulikkaalertupallattarput.
Aniguiffissatut isigineqanngisaannassaaq, allanimmi periarfissaqartuaannarpoq. Pissutsit taamaattut paquminaraluartut inuusuttuunera tulluusimaarutigisaqaara, inuunermi sakkortusinnaagaluaqisoq ilagisartakkamma inuunerup nuannertuuneranik takutittuarpaannga. Inuuneq misigisaqarfiuvoq, nakkarfeqanngikkaangattalu qaqisinnaaneq ajorpugut. Taamaammat inuuneq unamminaraluaraangat imminut asanissaq pingaaruteqarpoq. Kalaaliusugut atugarliuutinik aqqusaagaqarnikooqaagut, sulili nikorfavugut.
Ingasaqaagut
Ammallutalu alapernaappugut Inussiarnersuuvugut
Pingasunik oqaaseqarpugut Akuutitsillaqqippugut
Piorsarsimassutsikkut pisuuvugut Ataatsimoorpugut
Pinngortitamut avatangiisitsinnullu nalimmassarnikuuvugut, taava asasara “tikeraaq”, tikilluaqqusaangaarputit, naligiimmilli immitsinnut isigaluta naapitta. Tasiorlutit naalagaaffeqatigiinnerup kusanassusai alannguilu uanga isigisakka takutissinnaaqaakka.
“Kalaalikasittummi” imaluunniit “”Eskimuupalaaq imerajuttoq ”-tut, nammineersinnaanngitsutut isigineqartaraluarluta, inuuvugut tulluusimaartut asanninnermik ataqqinninnermillu ulikkaartut.
Gud Bevare Danmark
Kalaallit Nunaallu
Fortællingen bor her:
Inuusuttut kalaallisut tunuliaqutallit oqaluttuaat / Fortællinger af unge med grønlandske rødder
Taakku[Kalaallit] oqaluttuaapput katersat, inuusuttuniit kalaallisut tunuliaqutalinniit allanneqarnikut. Unneqqarillutik sapiillutillu Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu, nunallu akornanni inuusuttuuneq pillugu oqaluttuarfigivaatigut – piorsarsimassutsit marluk, oqaatsit marluk piviusullu marluk akornanni kiggisimaffimmi.
De[Grønlandske] er en samling fortællinger skrevet af unge med grønlandske rødder. Med ærlighed og mod lukker de os ind i livet som ung i og mellem Grønland og Danmark - i spændet mellem to kulturer, to sprog og to virkeligheder.
Bogen har til formål at give ordet til unge med grønlandsk baggrund, fordi mange ikke genkender sig selv i de eksisterende fortællinger om Grønland og grønlændere i den offentlige debat.
Deres perspektiver og erfaringer er ofte overset eller underrepræsenterede, og derfor er det afgørende, at de selv får mulighed for at definere kollektive fortælling om, hvordan det er at være ung med grønlandsk baggrund – gennem deres individuelle fortælling fortalt på deres egne præmisser.
.jpeg)
Fortællinger af unge med ensomhedserfaringer
De Ensomme er en bog skabt af og med unge, som føler sig eller har følt sig ensomme. En følelse, der rammer os, når vores sociale behov ikke bliver dækket, og som dukker op på forskellige tidspunkter fra person til person.
I Danmark er der mange unge, der føler sig langvarigt ensomme. Der er så mange, at der er tale om et kendetegn ved den nuværende ungdomsgeneration, der går på tværs af aldersgrupper i ungdommen.
Derfor har vi bedt en række unge om at sætte ord på den ensomhed, de har følt. Det er der kommet 22 vigtige og personlige fortællinger ud af.
Fortællinger af unge uden job eller uddannelse
I Danmark er der ca. 45.000 unge, som hverken er i job eller under uddannelse. Fra tid til anden bliver de omtalt som “restgruppen” – en statistisk betegnelse, som har til hensigt at generalisere problemet, men som virker stigmatiserende for de unge, der omtales. For hvordan er man til gavn, hvis man bare er til overs?
I De Resterende fortæller unge, hvordan de oplever at være uden for uddannelse og arbejde. Med hudløs ærlighed tager de os med til møder med kommunen, indvier os i det svære parforhold, åbner døren til psykiatrien og deler deres tanker og erfaringer med det danske uddannelsessystem og arbejdsmarked.
Det er vigtigt, at der er fokus på at løse de problemer, som forfatterne i denne bog taler om. Men hvis problemerne reelt skal løses, er man nødt til at sætte sig ind i unges virkelighed, så man faktisk forstår, hvad det er, man forsøger at løse.
Fortællinger af unge uden tag over hovedet
Hver tredje hjemløse i Danmark er under 30 år. Men hvornår er man egentlig hjemløs? Og hvordan finder man hjem, hvis man ikke har et?
De Hjemløse er en række historier fortalt af unge, der har oplevet hjemløshed. Her beskriver de, hvordan det er at gå igennem ungdommen med hjemløsheden på ryggen. Vi er med på arbejdspladsen, uddannelsesstedet, hos kommunen, i parforholdet, psykiatrien og misbruget. Men vi er også med i livet efter hjemløsheden, i kritikken af det samfund, som skulle have hjulpet, og i forventningerne til fremtiden.
Fortællingerne i De Hjemløse viser, at der er mange måder at være hjemløs på, når man er ung. De åbner øjnene for en side af sagen, du måske ikke var bekendt med, ikke kendte omfanget af, eller hvis spor du ikke har bidt mærke i før.
Fortællinger af unge med kronisk sygdom
Hvad tænker man om sin fremtid, når man bliver førtidspensionist, før man er fyldt 30? Skal man fortsætte med at forfølge de drømme, som ens krop eller sind sætter grænser for?
I De Kronisk Syge møder du unge med kronisk sygdom. De fortæller om deres liv med alle de spørgsmål, som sygdommen rejser. Hver og én udgør deres personlige fortællinger unikke vidnesbyrd, der kan gøre Danmarks sundhedsvæsen, uddannelsessystem og alle os andre klogere på, hvordan man skaber det bedste samfund for unge med kronisk sygdom.
”Det kan give dig et andet perspektiv på, hvordan det er at være det her menneske: Hvordan er det at være dig? For du er ikke bare et tal i en bog eller en sygdom på en liste. Du er et menneske, der har en historie og en fed energi.” - Skrivemakker
Fortællinger af unge med anbringelsesbaggrund
Hvad betyder en anbringelse for unges nutid og fremtid? Et spørgsmål, der er helt umuligt at svare på, medmindre man selv har prøvet at blive anbragt. Og selv der, er det svært.
I De Anbragte fortæller unge om deres anbringelse i barndommen og ungdommen. Levende og ærligt beskriver de deres opvækst, mens de reflekterer over, hvad anbringelsen har betydet for dem.
Forfatterne har alle oplevet biologiske forældre, som har haft svært ved at håndtere forældreskabet. Men når du dykker ned i bogens fortællinger, vil du opleve en overflod af nuancer og perspektiver, som illustrerer, at hver forfatter gemmer på sin helt egen historie.
Fortællinger af unge, der er flygtet til Danmark
Hvad sker der, når ens ungdomsliv pludselig bliver udfordret ved, at basale ting som personlig sikkerhed og et tag over hovedet forsvinder? Hvad tænker de unge om deres fortid, nutid og fremtid, når de bliver nødt til at flygte fra deres hjem?
I 2015 søgte flere end to millioner mennesker asyl i Europa – flere end tre gange så mange som året før. Det har påvirket indbyggerne i Europa og er også grundlaget for en lang række forestillinger og fordomme om flygtninge.
De Flygtede er barske og bevægende fortællinger om unges ukuelige tro på fremtiden, og om at skabe en bedre tilværelse end den, de er flygtet fra. Bogen er først og fremmest en række individuelle fortællinger, men det er – i sagens natur – også en bog om flygtningesituation i den tid, hvor den blev skrevet. Og om den i dag.
Fortællinger af unge, der insisterer på at have en stemme
Alt for mange danske unge tør ikke deltage i samfundsdebatten. For gør det alligevel nogen forskel?
I De Engagerede hører vi fra nogle af de unge, der gerne vil blande sig. Dem, der samler mennesker for at skabe noget. De benytter sig allerede af alverdens talerør, skriver debatindlæg, holder foredrag, stiller sig op på ølkasser og råber. Her har vi samlet dem til ét stort brøl.
For der er heldigvis unge, der ikke kan holde sig tilbage. De har en ild, indignation eller begejstring, der gør, at de engagerer sig i samfundet. De engagerede er alle de unge, der ikke kan lade være. De bygger samfund op nedefra, og der er mange af dem. De er flittige, travle og stærkt inspirerende.
Fortællinger af det danske uddannelsessystems frafaldne unge
Knap 340.000 unge gennemførte en ungdomsuddannelse i 2019. Næsten 57.000 af dem faldt fra. Hvorfor gjorde de det?
I De Frafaldne fortæller unge, hvordan det opleves at droppe ud af sin ungdomsuddannelse. Fortællingerne nuancerer uddannelsesdebatten, der ofte handler om dem, der klarer sig godt – dem med huen, fremtidsmulighederne og den gode historie.
Vi må ikke kun lade dem, der gennemfører, skrive historien. Der gemmer sig et væld af indsigter blandt dem, som ikke klarer sig igennem ungdomsuddannelserne. Fortællingerne kan anspore dem, der skal forme fremtidens uddannelsessystem, men vigtigst af alt illustrerer de, hvor menneskeligt – og afgørende – det er at ændre kurs.